Sublimaatiotako?

[Biancaliina]

*

[Regressiivimies]

Mitä sä olet mieltä siitä, ettet muista?

Jotenkin sitä kaipaa totuuksia ja tietoa siitä miksi minusta tuli sellainen minkälainen minä olin tai olen. Mutta vähitellen sitä myös hyväksyy että se vain on mielen keino suojata itseään pelottavilta asioilta. Parastahan olisi elää hetkessä, mutta se ei ainakaan minulle ole niin helppoa. Elän enempi tulevaisuudessa kuin menneisyydessä. Sekä hyvässä että pahassa.

[Biancaliina]

*

[Biancaliina]

*

[Regressiivimies]

Tämän kesäinen muutos oli minulle aika iso juttu parempaan suuntaan mielestäni. Ennen olin hyvinkin kaoottinen juuri päihteiden kanssa. Toki minulle tulee epävakaalle tyypillisiä itsemurhaimpulsseja aina välillä. Mutta paljon harvemmin kuin ennen. Jos hyvin käy, pääsen DKT-terapiaan lähiaikoina. Tuo päihteilyni oli ollut psykiatrin mukaan este sinne.

Ja tuo tulevaisuudessa-elämisjuttu on vain sitä että pohdin enemmän tulevaisuutta kuin menneisyyttä. Aiemmin märehdin menneitä koko ajan.

[Biancaliina]

Itsemurhaimpulssi? Onko se halua kuolla, itsemurhamietteitä, liittyykö siihen/sellaiseen itsensä satuttamista?
Toivotaan et pääset terapiaan!

[Regressiivimies2]

Editoitu tämän viestin otsikko ja seuraava tummennettu varoitus: Tämä teksti on luonteeltaan sellainen että paikallaan on varoitus ja kehote olla lukematta jos on taipuvainen kokemaan voimakkaita tunnetiloja ihmisyyden pahasta puolesta. Onhan tämä vapaa maa, mutta tällä aloituksella haluan pestä käteni. En voi olla vastuussa jokaisen tunnetiloista. Tämän reilun varoituksen myötä siirrän vastuun vain ja ainoastaan lukijalle.

Teen tässä muinaisen langan noston kertoakseni miten aloitusviestin "pojalla" nyt menee.

Olen vuoden mitaan sortunut kaikenlaisiin puolilaillisiin ja jopa laittomiin kirjainyhdistelmiin. Näitä ovat siis muuntohuumeet. Takana on nyt normaalia pidempi (onneksi) katkolle päätynyt putkittelu aloitusviestin aineella. Kerron nyt mikä oli kyseessä tällä kertaa ja kesällä 2010: MDPV. Se sai minut jälleen kerran liimautumaan itseni koneelle, etsien tietoa. Alussa kiinnostus oli monipuolista ja toki rönsyilevää. Muistan tutkineeni esim. Afrikan esi-koloniallista historiaa ja matkapuhelinteknologian varhaiskehitystä. Olin myös kova keräämään ja kuluttamaan pornografiaa, paljolti sellaista joiden osana oli jommankumman näyttelijän alistaminen.

Sitten tapahtui sama muutos kuin ennen: Seksi lakkasi kiinnostamasta ja mielenkiinto rupesi liittymään ainoastaan käyttäytymistieteisiin. Tällä kertaa tosin suhtaudun kriittisesti juuri esim. aloitusviestin tulkintaan. Psykodynaaminen ihmiskuva oli minulle 2010 tapahtuneen MDPV-putken paikkeilla kaiken selittävä uskomusjärjestelmä. En edes yrittänyt tutustua ja pohdiskella asioita tämän vuosituhannen tutkimustiedolla. Freud oli kingi, ja samaistuin hänen (väittämien mukaan kokaiinin huuruisiin) ideoihin. Auktoriteetteja olivat toki myöhemmätkin aiheen tutkijat. Sitten "heräsin" yksi päivä siihen että minulla oli kirjastosta lainassa viisi psykodynaamista ajattelua edustavaa kirjaa samaan aikaan. Palautin kaikki kerralla, ja fiksaatio loppui. Toki törmäilin aina välillä netissä tähän aiheeseen, mutta ilman subjektiivista pakkomiellettä.

Tämä "huumekesä" taas päätyi ajatusmalleissa aivoihin ja niitten välittäjäaineisiin. Eli juuri siihen mihin nykypsykiatrit pyrkivät vaikuttamaan lääkkeillä. Seuraava linkki oli se joka polkaisi käyntiin tämän ajatussuunnan. Se tiivistää asiat hienosti ja lisägooglaus antaa sitten enempi tyhjentävää vastausta:

http://www.neurogenesis.com/Neurotransmitters/neurotransmitters-overview.php

Diagnoosini olivat yhtäkkiä läpinäkyviä. Oma asiantuntemukseni on toki yhä lapsenkengissä, mutta tajusin melko nopeasti monen asian joka minua on vaivannut. Listaan seuraavaksi esimerkkejä. Nämä ovat varmasti tuttuja muillekin impulssiongelmaisille:

- Impulsiivinen ärsykkeiden haku ihan yleisluontoisesti: Addiktio eri välittäjäaineisiin, kaikki-heti-mulle-koska-paha-olla -periaatteella. Lasken tähän kategoriaan pikaisesti, ja yksityiskohtia kertomatta päihteet, koska niiden luonne onkin erinäiset keskushermoston manipuloinnit. Katsomalla tietoa siitä miten eri aineet vaikuttavat, on helppo ymmärtää mitä mikäkin aine "antaa" ongelmakäyttäjälle.

- Tavaran haaliminen niinkin että minulta vähitellen meni elämänsäästöt (varhaisparikymppisenä keräämäni 10 000 euroa): Dopamiinitason lisäys silloin kun on tyhjä ja tylsä olo. Tämä palkitseva välittäjäaine aktivoituu erityisesti ostojen valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa. Vielä kun kortin vingutus on melko abstrakti tapa tehdä kauppaa, niin kierre on valmis. Tällä tarkoitan sitä, että ihmisellä ei ole välitöntä ja selkeää tietoa resurssiensa tilanteesta. Erinäisten maksukorttien demonisuus siis piilee tässä: Vaikka (virtuaali)kassalla näkee ostoskorin kokonaishinnan, niin ei ole yhtäkään kohtuullista ja selkeää tapaa pikaisesti kurkistaa tämä: "Onko tämä hankinta järkevässä suhteessa pankkitilini/luottotasoni kokoon?" Impulsiivisesti ostavat ihmiset vaivaavat päätänsä lähinnä sillä, että kuinka nopeasti tuotteen saa, kun ostohalu on syntynyt. Yritän nyt opettaa itseni harkitsemaan ja lieventämään näitä haluja. Pyrkimyksenä on siirtyä korttitaloudesta mahdollisimman paljon kohti käteistaloutta. Käteisen määrä on aina helppo tarkistaa lompakosta, ja ostotilanteessa tulee aito tunne siitä, että menettää jotain vastineena ostoksille.

- Fyysinen tai psyykkinen itsensä tuhoaminen tai satuttaminen: Opioidien aktivointi. Tämä impulsiivuuden muoto ei koskaan ole järkevää millään aikavälillä, mutta kaltaiselleni rajatilapojalle nämä tuovat edes hetkeksi rauhoittavan olemassaolon tunteen. Tämän dynamiikan tajuaminen oli tuskallista ja opettavaista. Olen viiltelyn lisäksi harrastanut elämässäni tätä itsesabotaasia paljonkin. Kun oma sosiaalinen ympäristö toruu ja haukkuu näistä, niin ei tulisi mieleenkään itsensä lopettaminen tai tunteita että olisin paska identiteettiongelmainen ihmisriekale. Parempi olla "reppana" kuin pelkkä tyhjä kuori

Nyt tuli tunne että olen kertonut aika lailla tarpeeksi. Kiitän yleisöä, en olisi saanut tuotettua tätä materiaalia ilman teitä. Pöytälaatikkokirjoittaminen ei palkitse samalla tavalla kuin mielikuva mahdollisesta yleisön reaktiosta. Asettamalla nämä asiat ruudulle näkyviin, minua myös helpotti. Minulla on WAIS-testissä todettu yleiseen älyn tasoon poikkeavan huonosti toimivan "sisäisen monimutkaisten asioitten käsittelykyvyn." En muista ns. hienoa oikeampaa termiä tälle taidottomuudelle. En siis päässäni osaa ratkoa ongelmia kuten muut, vaan tarvitsen laskiessa laskimen ja monipiippuisuutta kelatessa ATK-tekstinäsittelyä. Olen 2010-luvun ihminen: Teknologia toimii puutteitteni jatkeena

[Biancaliina]

Nyt on vuosi 2011. Mitä opit tämän vuoden aikana? Onko toi toimintasi susta oraalista vai anaalista?
Kahvi kermalla vai ilman?

On yleistä kun tavataan, niin kysytään että mielestäsikö anankastista, psykopaattista vai millaista.
Myönnän että oli epäkohteliasta yrjötä, en vaan voinut pidätellä.

Viskaa ne "aakkoset ja kirjaimet" mäkeen? Vaikka sitten sinne teknomäkeen.
-

Sanon "aina" että TYHMÄNÄ voit mua pitää, mutta idiootti lehmä en ole, enkä prostituoitu huora.
En myöskään sen ja sun miehes nainen, enkä teille raskaana, enkä omaa huumeita ja leave my comp./pack rauhaan.

[Regressiivimies2]

Olin aluksi Bianca vittuilemassa takas. Se impulssi tuli automaagisesti kun luin viestisi. Sitten otin etäisyyttä ja havahduin mihin tilanne olisi voinut johtaa ja katkaisin kierteen ennen kuin se alkoi. Psyykeongelmaisena ihmisenä tajuan sen että sairaalla ihmisellä yleensä on jo tarpeeksi ongelmia elämässään. Älä nyt ymmärrä väärin kuitenkaan, minulla ei ole tarvetta olla kaverisi. Mutten myöskään halua olla sinun vihollisesi. Ollaanko vaan ihan foorumituttavia vailla erityisempiä tunnevärinöitä?

Pyrin selvittämään nyt, että onko otsikonvaihto mahdollista tälle langalle. Englanninkielisillä foorumeilla kun usein on otsikoissa varoitusmerkintä "triggering!" jos kirjoittaja olettaa kirjoittavansa pahoja tunnetiloja mieleen tuovia asioita. Pahoittelen jos oksensit, oli se sitten fyysistä tai jokin henkinen olotila.

Ellei otsikonvaihto onnistu, niin haluan sinun Biancaliina tajuavan ainakin sen, että Regressiivimiehen tekstit ovat suoraan englanninkielisestä yhteydestä käännettynä "laukaisevia." Hyvinvointisi kannalta on mielessäni kaksi vaihtoehtoa:

1) Etäisyyden ottaminen tunnetasolla
2) Olla lukematta viestejäni

Epävakaana tiedän että tällainen reaktio tekstiisi saattaa tuntua pahimman luokan vittuilulta. Mutta pitkä selitys oli mielestäni paikallaan ja tarkoituksenani on ylläpitää jonkinsorttinen harmonia.

Edit: Pääotsikko ei valitettavasti muutu miksikään, mutta lisäsin sentään varoituksen tämänpäiväiseen viestiin.

[Psykopatologia]

Voin muuttaa pääotsikkoa, jos haluat.

[Regressiivimies2]

Kyllä, tee se ilman muuta. En nyt keksi mitään nasevaa "leimaa" tälle langalle, mutta eiköhän joku "traumoja laukaiseva" olisi sopiva tuohon otsikon jälkeen?

[Psykopatologia]

En minäkään keksi.

Mutta toki kirjoittaja itsekin voi viestejään ja otsikoita muuttaa
(muokkaustoiminnolla).

[Biancaliina]

Olin aluksi Bianca vittuilemassa takas. Se impulssi tuli automaagisesti kun luin viestisi. Sitten otin etäisyyttä ja havahduin mihin tilanne olisi voinut johtaa ja katkaisin kierteen ennen kuin se alkoi. Psyykeongelmaisena ihmisenä tajuan sen että sairaalla ihmisellä yleensä on jo tarpeeksi ongelmia elämässään. Älä nyt ymmärrä väärin kuitenkaan, minulla ei ole tarvetta olla kaverisi. Mutten myöskään halua olla sinun vihollisesi. Ollaanko vaan ihan foorumituttavia vailla erityisempiä tunnevärinöitä?

Pyrin selvittämään nyt, että onko otsikonvaihto mahdollista tälle langalle. Englanninkielisillä foorumeilla kun usein on otsikoissa varoitusmerkintä "triggering!" jos kirjoittaja olettaa kirjoittavansa pahoja tunnetiloja mieleen tuovia asioita. Pahoittelen jos oksensit, oli se sitten fyysistä tai jokin henkinen olotila.

Ellei otsikonvaihto onnistu, niin haluan sinun Biancaliina tajuavan ainakin sen, että Regressiivimiehen tekstit ovat suoraan englanninkielisestä yhteydestä käännettynä "laukaisevia." Hyvinvointisi kannalta on mielessäni kaksi vaihtoehtoa:

1) Etäisyyden ottaminen tunnetasolla
2) Olla lukematta viestejäni

Epävakaana tiedän että tällainen reaktio tekstiisi saattaa tuntua pahimman luokan vittuilulta. Mutta pitkä selitys oli mielestäni paikallaan ja tarkoituksenani on ylläpitää jonkinsorttinen harmonia.

Edit: Pääotsikko ei valitettavasti muutu miksikään, mutta lisäsin sentään varoituksen tämänpäiväiseen viestiin.

En kyllä *ittuillut, sinähän sen sanot: "Epävakaana tiedän että tällainen reaktio tekstiisi saattaa tuntua pahimman luokan vittuilulta. "

Eli sinusta tuntui, ei minusta.

Enhän edes tunne sinua, joten kaveruudesta puhuminen tuntuu oudolta.
Vai tunnetko sinä minut? Foorumituttukaan, et välttämättä, ole. Mutta tuo sopii minulle mitä ehdotat.

[Regressiivimies2]

No hyvä homma sit. Pidetään yhdessä spontaani naurunhetki sille että jotkut meistä tulkitsevat ja esittävät todellisuuden vääristyneesti. Ja ehdottomasti siis tarkoitan vain ja ainoastaan minua Asia selvä, no problem, no cry! Mitä tuntemiseen tulee, niin asymmetria on toki olemassa. Olet täällä aktiivinen kirjoittaja, joten törmään viesteihisi melko usein. Minä taas seuraan tätä foorumia harvoin, ja vielä harvemmin kirjoitan mitään.

[Biancaliina]

Ei mua naurata, jos jonkun tod.taju hämärtyy/heittelee.
Hyvä, jos osaat ottaa noin rennosti, etkä harmistu/tuskastu/ tms. siitä, kun tod.tajusi pettää.
Jotkut kokee tuon (ja harhat) jopa rikkautena; sallittakoon heillekin näkemyksensä ja tunteensa, sinullekin.

En tiedä mitä on "asymmetria".
Mutten jaksa puuttua ja juuttua huomattavaan epäloogisuuteen (enkä tarkoita vain ja ainoastaan minua).
Enkä haluaisi olla aktiivinen, koska murskaannuin siitä plus yhdestä mielikuvan musertumisesta.