Sadomasokismi / koulutuspolitiikka / ym.

[Kuutar]

Maria:

1990-luvun lama oli käänteentekevä, suuri osa rakennusalan työntekijöistä jäi työttömäksi. Laman vuoksi lähes koko rakennusala uudistui 1990-luvun jälkeen. Uudet yrittäjät, kantavuuslaskelmia tekevät insinöörit ja rakennustyömiehet aloittivat alalla. Moni oli myös tyytyväinen, kun päästiin eroon suomalaisista juopoista kovaa palkkaa vaativista raksaduunareista ja saatiin rehdit ja ahkerat virolaiset ja puolalaiset osaajat tilalle.

Kyllä, ja koska työnantajat ovat tyytyväisiä halpatyövoimaan, se näkyy suomalaisten rakennusmiesten työttömyytenä. Rakennusalan työttömyydelle on toki muitakin syitä, ennen kaikkea suhdanteiden vaikutus asuntorakentamiseen, kuten nyt.

Rakennusteollisuus RT ry:n tuoreen suhdannekatsauksen mukaan talonrakentamisen jo nyt heikko tilanne synkistyy ilman pikaisia korjausliikkeitä edelleen johtaen yli 50 000 rakentajan työttömyyteen ensi talvena. Kaikkiaan rakentamisen arvioidaan supistuvan 13 prosenttia tänä vuonna ja ensi vuonna vielä 6 prosenttia. Asuntoaloitukset painuvat tänä vuonna 14 000 asunnon tasolle, joka on selvästi vähemmän kuin 1990-luvun huonoimpina vuosina.

http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/talous/17639.html

Ei siis rakennusalakaan ole niin hyvä työllistäjä kuin joskus ennen. Duunariammattiin kouluttautuminen ei välttämättä merkitse helpompaa työllistymistä, vaikka näin usein väitetään.

Hoitoalalla on pulaa työntekijöistä, mutta hoitajaksi ei sovellu kuka tahansa. Ei kaikki korkeasti koulutetutkaan sopisi, koska kaikkien persoona ei sovi alalle. Hoitajille on soveltuvuustestit, joita kaikki alalle haluavatkaan eivät läpäise.

Asia ei ole niin yksinkertainen, että pitäisi kouluttautua sille alalle, jolla on töitä, kun ihminen kuitenkin kykenee tekemään vain sitä työtä, johon kyvyt riittää. Akateemisesti koulutetut eivät suinkaan ole kaikessa duunareita lahjakkaampia, eikä akateeminen koulutus tarkoita sitä, että kykenisi mihin tahansa alemman koulutuksen työhön (siis ei kykenisi vaikka uudelleenkouluttautuisi). Ei esimerkiksi kaikki akateemiset pärjäisi fyysisesti raskaassa ja kädentaitoja vaativalla rakennusalalla, tai sähköasentajana taikka parturi-kampaajana. Jotkut hakevat akateemiselle alalle juuri siksi, että teoreettinen opiskelu ja työskentely on sitä mihin he parhaiten kykenevät.

[Kuutar]

... Asia ei ole niin yksinkertainen, että pitäisi kouluttautua sille alalle, jolla on töitä, kun ihminen kuitenkin kykenee tekemään vain sitä työtä, johon kyvyt riittää...

Tietenkin jokaisella on omat rajoituksensa eivätkä kaikki sovellu hoitajiksi tai parturi-kampaajiksi, mutta teoria siitä, että yliopisto-opiskelijat (yleisesti) olisivat valinneet akateemiset opinnot siksi etteivät (yleisesti ja ylipäätään) pysty/kykene fyysiseen työhön on täyttä pötyä!
Ongelman ydin on ihmisten (ikivanhat) asenteet jotka arvottavat minkä tahansa paperinpyörittämisen fiksummaksi ja vastuullisemmaksi työksi kuin esimerkiksi bussin kuljettamisen.

..tai sitten akateemiselle alalle pyrkiviä oikeasti kiinnostaa se opiskelun sisältö. Ei sitä 5-7 vuotta jaksaisi lukea jotain mikä ei yhtään kiinnosta.

[Kuutar]

..tai sitten akateemiselle alalle pyrkiviä oikeasti kiinnostaa se opiskelun sisältö. Ei sitä 5-7 vuotta jaksaisi lukea jotain mikä ei yhtään kiinnosta.

Sitä en epäile.
Mutta pitääkö sinun mielestäsi yhteiskunnan kustantaa opiskelu vain pelkän oman kiinnostuksen ja akateemisen mielenkiinnon vuoksi suurelle joukolle ihmisiä vaikka jo tiedetään etukäteen, ettei kyseisiä opintoja voi maksajan kannalta järkevässä määrin hyödyntää?

Kumpi tulee halvemmaksi, maksaa opintotukia vai työttömyyspäivärahaa?

V: Opintotuki on pienempi summa. Opintojen kustantaminen maksaa kyllä, mutta yhtä lailla maksaa erilaiset työvoimatoimiston palvelut ja turhat työllistämiskokeilut.

Sitä ei voi akateemisista opinnoista koskaan sanoa varmuudella, työllistävätkö ne, kun harvat opinnot tähtäävät mihinkään tiettyyn ammattiin. Silti koulutuspohjasta voi olla hyötyä monella eri alalla ja monelle eri alalle voi työllistyä. Noissa työllistämisarvioissa pitäisi ottaa huomioon akateemisen opintojen luonne, ei niiden ole tarkoituskaan olla ammatti-opintoja tiettyyn ammattiin. Siitä huolimatta työllistymismahdollisuudet voivat olla aivan hyvät, korkeasti koulutetuilla kuitenkin on keskimäärin parempi työllisyysaste kuin vähemmän koulutetuilla.

Tilastokeskuksen mukaan korkeasti koulutetut työllistyvät yllättävän hyvin, myös humanistit:

Työtilanne vaihtelee tieteenaloittain. Parhaiten työllistyivät lääke- ja terveystieteen alalta tutkintonsa suorittaneet, joista töissä oli 93 prosenttia. Tilanne on hyvä myös tekniikan alalla, jolla työssä oli 90 prosenttia. Maatalous- ja metsätieteilijöistä töissä kävi 86 prosenttia, luonnontieteilijöistä 85 prosenttia ja humanisteista 83 prosenttia.

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koul ... 114154/139

[Kuutar]

Kyllästynyt:

Eikö sinun mielestäsi ole lainkaan olemassa sitä vaihtoehtoa lainkaan, että opintojen jälkeen mennään töihin ja maksetaan veroja?

Vertasin tilannetta, jossa nuorella olisi vaihtoehtona joko ottaa opiskelupaikka vastaan tai mennä työttömyyskortistoon. Minusta on kannattavampaa ottaa se opiskelupaikka, vaikka kyseinen ala ei tällä hetkellä työllistäisi, koska siitä voi olla hyötyä myöhemmin.

Kyllästynyt:

Ovatko nuo 83 % humanisteista oman alansa töissä (ammatissa jossa voi oleellisesti hyödyntää koulutustaan) vai onko tuohon lukuun laskettu kaikki työssä olevat kuten esimerkiksi siivoustyötä tekevät humanistit?

Uskoisin, että tuossa puhuttiin koulutusta vastaavasta työstä, kun puhuttiin työtilanteesta tieteenaloittain, eihän tuossa vertailussa muuten olisi paljonkaan järkeä.

Tässä on lista hyvin työllistäviltä aloilta. Listalla ykkösenä on sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat, jotka ovat opiskelleet esimerkiksi sosiologiaa yliopistolla. Listalla kolmantena on on opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat, jotka ovat suorittaneet aina vähintään alemman korkeakoulututkinnon yliopistolla, maistereita varmasti myös paljon joukossa ja humanistisia aineita opiskelleita.

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koul ... 016534/139

[Kuutar]

Kyllästynyt:

Tietenkin kannattaa mieluummin opiskella kuin olla työttömänä, mutta etkö sinäkään pidä koulutuksena/opiskeluna muuta kuin yliopistoa ja akateemisia opintoja?

Pidän toki.

Kyllästynyt:

Kuulisin mielelläni onko tuossa laskettu vain koulutuksensa mukaisen työpaikan saaneet vai kaikki työssä olevat.

Ainakin tuo 50 parhaiten työllistävää ammattia -lista näyttää siltä, että humanistit pärjäävät hyvin, heitä kun on paljon opettajissa.

[Psykopatologia]

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135 ... lk_ts_om_2

Tilastoissa seurattiin valmistuneiden tilannetta vuoden päästä valmistumisesta.

Tutkimuksessa ei eritelty esimerkiksi työsuhteita määräaikaisiin ja vakinaisiin,
tai sitä kuinka moni on töissä nimenomaan koulutustaan vastaavalla alalla.

[Kuutar]

Kyllästynyt:

Mikset kuitenkaan puhu mitään minkään muun kuin yliopistokoulutuksen kannattavuuden puolesta?

Puhunkin, minusta koulutus kannattaa aina, silloinkin kun ei ole paras mahdollinen työllisyystilanne ja etenkin silloin. Parempi olla lamavuosina opiskelemassa.

Kyllästynyt:

Eli hoitajien kohdalla olet huolissasi siitä, että kuka tahansa ei sovi hoitajaksi, mutta opettajaksi uskot jokaisen yliopisto-opinnot suorittaneen soveltuvan?

Kasvatustieteellisessä on pakollisia työharjoittelujaksoja, jossa testataan soveltuvuus alalle käytännössä. Opettajia on myös aikuisopetuksessa ja muita opetusalan asiantuntijoita, kuten tuossa listassa mainittiin.

[Kuutar]

Kyllästynyt:

Mutta voihan lamavuosina opiskella muuallakin kuin yliopistossa!

Tottakai voi, en minä ole sitä kiistänyt. Minusta myös tuollainen opinto-alojen jyrkkä vastakkainasettelu ( lukuunottamatta muutamia marginaalisia opinto-aloja, jotka ovat jo sisällöltään kyseenalaisia) ei ole tarpeen, työllistyminen on kuitenkin ensisijaisesti kiinni yleisestä työllisyystilanteesta, johon vaikuttaa suhdanteet ja monet yksilöstä riippumattomat asiat. Minusta opiskelu on aina investointi omaan "henkiseen pääomaan", ja vaikka siitä ei olisi välittömästi hyötyä, siitä voi olla hyötyä myöhemmin ja odottamattomissa yhteyksissä. Esim. työelämässä voikin tarvita jotain oppimaansa taitoa, vaikka itse opintoputki ei tähdännytkään tuohon ammattiin.


Kyllästynyt:

Jos linkittämäsi tilasto on tosiaankin tehty niin kuin Psykopatologian linkittämä selvitys kertoi, ei tuollaiselle tilastolle voi kovin suurta painoarvoa laskea; taksikuskina pärjää ilman akateemisia opintoja.

Kuitenkin toinen linkkini parhaiten työllistävistä aloista osoitti, että monet akateemiset alat työllistävät hyvin. Siinähän oli lueteltu avoimia työpaikkoja aloittain. Yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijat saavat 2 110 avautuvaa paikkaa vuoteen 2020, kun esimerkiksi rakennusmaalarit vain 210 ja metsätyöntekijät 100, elintarviketyöntekijätkin vain 300. Moni perinteisesti paljon työllistänyt ala työllistää siis tulevaisuudessa vähemmän.


Opettajiksi pääsee tämän linkin mukaan huonommillakin papereilla:

Yleissivistävien opettajien työttömyysaste vuonna 2008 oli noin
5 prosenttia. Ainakin kielten opettajista on pulaa ja alalla työskentelee paljon epäpäteviä henkilöitä, joten opettajaopinnot takaavat lähes varman työpaikan.

http://www.opiskelupaikka.fi/Koulutus/Y ... n/Tyoelama

Koulutus joka tapauksessa keskimäärin kannattaa, osoittaa tutkija Noora Sipilän, Laura Kestilän ja professori Pekka Martikaisen tutkimus:

Pelkkä peruskoulupohja ei ennusta hyvää: miehistä oli työttömänä 41 prosenttia, naisista 43. Työttömyys oli pitkittynyt yli 70 prosentilla nuorista.

Vähintään yo-tutkinnon tai korkeamman tutkinnon suorittajista töitä oli sen sijaan yhdeksällä kymmenestä, naisista reilulla 83 prosentilla.

Tutkimus siis vahvistaa yleisen käsityksen koulutuksen ja työllistymisen yhteydestä. Mitä enemmän kouluttaudut, sitä varmemmin työllistyt.

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koul ... 116391/139

Onko silläkään loppujen lopuksi väliä, työllistyvätkö korkeasti koulutetut omalle alalleen, jos he joka tapauksessa työllistyvät ( muita paremmin)? Työllistyminen on aina parempi kuin työttömyys ja työssäkäyvä maksaa verovaroina saamaansa opiskelua ja opintotukea pois.

[Kuutar]

Kyllästynyt:

Eli hoitajien kohdalla olet huolissasi siitä, että kuka tahansa ei sovi hoitajaksi, mutta opettajaksi uskot jokaisen yliopisto-opinnot suorittaneen soveltuvan?

Kommentoin vain tuota työllistymisasiaa. Päteviä tai eivät, opettajiksi valmistuvat työllistyvät hyvin. Hoitoalalle taas on sinne kouluun jo soveltuvuustestit, joita kaikki motivoituneetkaan eivät läpäise.

[Maria]

Kyllästynyt:

Eli hoitajien kohdalla olet huolissasi siitä, että kuka tahansa ei sovi hoitajaksi, mutta opettajaksi uskot jokaisen yliopisto-opinnot suorittaneen soveltuvan?

Kommentoin vain tuota työllistymisasiaa. Päteviä tai eivät, opettajiksi valmistuvat työllistyvät hyvin. Hoitoalalle taas on sinne kouluun jo soveltuvuustestit, joita kaikki motivoituneetkaan eivät läpäise.

Kaikki opettajiksi valmistuvat eivät työllisty. Riippuu alasta. Tunnen tohtoreita ja jopa dosentteja mm. luonnontieteen alalta, jotka eivät työllisty kuin ainoastaan pätkähommiin, vaikka ovat alallaan meritoituneita ja erinomaisia. Tutkimusapurahan saaminen ei ole sama asia kuin työsuhteen aloittaminen. Opettajien työllisyystilannetta ei voi yleistää, koska ala käsittää paljon muutakin kuin aineen- ja luokanopettajat. Amk-opettajalta vaaditaan tohtorin tutkinto. Kieltenopettajien työllisyystilanne on vaikeampi kuin esim. matematiikanopettajien. Missään tapauksessa esille otetun tutkimuksen työllistymistä kuvaavat prosenttiluvut eivät kerro koko totuutta ja ovat siten virheelliset. Pätkätyöllisyys on akateemisten ongelma monilla aloilla, vaikka monesti otetaankin esille klisee, että korkeampi koulutus suojaa työttömyydeltä paremmin kuin matala. No totta hemmetissä korkeasti koulutetulla on mahdollisuus valita kaikki ne työt, joissa työtaitovaatimuksiksi riittävät luku-, kirjoitus- ja simppelit atk-taidot sekä huolellisuus, tarkkuus, pitkäjänteisyys ja halu oppia uutta. Tiedän myös joitakin, jotka välillä paistavat hampurilaisia ja hakevat uutta tutkimusapurahakautta siinä ohessa. Ei pidä paikkansa ihan sekään, että dosentit ja tohtorit laiskottelisivat jäätyään ilman koulutustaan vastaavaa työtä.

Mikään koulutus tai uravalinta ei sinänsä takaa oman alan töitä, koska työmarkkinoiden rakenne voi muuttua. Tähän asti hyvin työllistyneitä ovat olleet lääkärit ja juristit, heitä ei Tieteentekijöiden liiton järjestämissä työllistymistä koskevissa seminaareissa ole osallistujina näkynyt.

[Psykopatologia]

Kyllästynyt:

Mutta voihan lamavuosina opiskella muuallakin kuin yliopistossa!

Tottakai voi, en minä ole sitä kiistänyt. Minusta myös tuollainen opinto-alojen jyrkkä vastakkainasettelu ( lukuunottamatta muutamia marginaalisia opinto-aloja, jotka ovat jo sisällöltään kyseenalaisia) ei ole tarpeen, työllistyminen on kuitenkin ensisijaisesti kiinni yleisestä työllisyystilanteesta, johon vaikuttaa suhdanteet ja monet yksilöstä riippumattomat asiat. Minusta opiskelu on aina investointi omaan "henkiseen pääomaan", ja vaikka siitä ei olisi välittömästi hyötyä, siitä voi olla hyötyä myöhemmin ja odottamattomissa yhteyksissä. Esim. työelämässä voikin tarvita jotain oppimaansa taitoa, vaikka itse opintoputki ei tähdännytkään tuohon ammattiin.


Kyllästynyt:

Jos linkittämäsi tilasto on tosiaankin tehty niin kuin Psykopatologian linkittämä selvitys kertoi, ei tuollaiselle tilastolle voi kovin suurta painoarvoa laskea; taksikuskina pärjää ilman akateemisia opintoja.

Kuitenkin toinen linkkini parhaiten työllistävistä aloista osoitti, että monet akateemiset alat työllistävät hyvin. Siinähän oli lueteltu avoimia työpaikkoja aloittain. Yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijat saavat 2 110 avautuvaa paikkaa vuoteen 2020, kun esimerkiksi rakennusmaalarit vain 210 ja metsätyöntekijät 100, elintarviketyöntekijätkin vain 300. Moni perinteisesti paljon työllistänyt ala työllistää siis tulevaisuudessa vähemmän.


Opettajiksi pääsee tämän linkin mukaan huonommillakin papereilla:

Yleissivistävien opettajien työttömyysaste vuonna 2008 oli noin
5 prosenttia. Ainakin kielten opettajista on pulaa ja alalla työskentelee paljon epäpäteviä henkilöitä, joten opettajaopinnot takaavat lähes varman työpaikan.

http://www.opiskelupaikka.fi/Koulutus/Y ... n/Tyoelama

Koulutus joka tapauksessa keskimäärin kannattaa, osoittaa tutkija Noora Sipilän, Laura Kestilän ja professori Pekka Martikaisen tutkimus:

Pelkkä peruskoulupohja ei ennusta hyvää: miehistä oli työttömänä 41 prosenttia, naisista 43. Työttömyys oli pitkittynyt yli 70 prosentilla nuorista.

Vähintään yo-tutkinnon tai korkeamman tutkinnon suorittajista töitä oli sen sijaan yhdeksällä kymmenestä, naisista reilulla 83 prosentilla.

Tutkimus siis vahvistaa yleisen käsityksen koulutuksen ja työllistymisen yhteydestä. Mitä enemmän kouluttaudut, sitä varmemmin työllistyt.

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koul ... 116391/139

Onko silläkään loppujen lopuksi väliä, työllistyvätkö korkeasti koulutetut omalle alalleen, jos he joka tapauksessa työllistyvät ( muita paremmin)? Työllistyminen on aina parempi kuin työttömyys ja työssäkäyvä maksaa verovaroina saamaansa opiskelua ja opintotukea pois.

Koulutuksen ja työllisyyden välillä on tietysti positiivinen korrelaatio.

Välissä on kuitenkin "unohdettu" väliintuleva muuttuja: persoonallisuus (yms.):
Koulutuksen puute ei johdu "koulutuksen puutteesta" vaan siitä, että
vammaisuuden vuoksi henkilö ei ole kouluttautunut.

Nykyään on vaikka mitä kurssia händikäpätyille.
Yhteiskunta ei jätä.

[minätäällä]

Kiitos hyvistä linkeistä, Kuutar. Jospa tuo vähentäisi mututasoista jankkaamista.

[Maria]

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koul ... 116391/139
Onko silläkään loppujen lopuksi väliä, työllistyvätkö korkeasti koulutetut omalle alalleen, jos he joka tapauksessa työllistyvät ( muita paremmin)? Työllistyminen on aina parempi kuin työttömyys ja työssäkäyvä maksaa verovaroina saamaansa opiskelua ja opintotukea pois.

No totta hemmetissä on väliä yksilötasolla varsinkin. Ja on väliä yhteiskunnan kannalta myös, koska ylikouluttautumisen ja väärin kohdennetun koulutuksen maksamme myös me veronmaksajat.

Koulutuksen ja työllisyyden välillä on tietysti positiivinen korrelaatio.

Välissä on kuitenkin "unohdettu" väliintuleva muuttuja: persoonallisuus (yms.):
Koulutuksen puute ei johdu "koulutuksen puutteesta" vaan siitä, että
vammaisuuden vuoksi henkilö ei ole kouluttautunut.

Nykyään on vaikka mitä kurssia händikäpätyille.
Yhteiskunta ei jätä.

Kuuttaren lainaaman Taloussanomien artikkelin mukaan händikäppi voisi johtua myös vanhempien koulutustaustasta ja sosiaaliluokasta. Eli luokkayhteiskunta on sittenkin voimissaan?

Kiitos hyvistä linkeistä, Kuutar.

Samoin kiitos Kuutar hyvistä linkeistä, erityisesti Taloussanomien artikkelista.

Tähän loppuun sopiikin Katriina Järvisen Taloussanomissa esittämät ajatukset:
"Järvinen kannustaa ihmisiä tunnistamaan oman sosiaaliluokkansa lait ja pohtimaan niiden merkitystä omalle identiteetille. Itse hän sanoo oppineensa olemaan häpeilemättä suorapuheisuuttaan.

– Se on tietysti helpompaa, kun on saavuttanut vähän asemaa, jossa ihmiset uskovat, että on jotain sanottavaakin."

Niinpä en häpeä suorapuheisuuttani, joka ei ole mutupohjaista jankkaamista, vaan perustuu vankkaan akateemiseen kokemukseeni työelämässä tutkimusalalla ja tutkimusrahoitusorganisaatiossa sekä läheisteni kokemuksiin ja autenttisiin kertomuksiin pienempää koulutusta vaativilta aloilta.

(Korjasin kirjoitusvirheitä.)

[minätäällä]

Joo, äkkiä siivoojaoppiin ne sinunkin jälkeläisesi sieltä teknillisestä korkeakoulusta Suomen veronmaksajien rahoja kuluttamasta.

[maanvaiva]

Itkupilli taas vauhdissa, luepas omia ilkeyksiäsi tässä ketjussa minulle ja vasta sen jälkeen puutu toisten kirjotuksiin.
Sinä saat mitä ansaitset. Pertti pyyhkii kyyneleesi.

[maanvaiva]

Niin tuskin sitäkään kukaan pahemmin kiistää ettet sinä olisi minun jälkeeni nettimaailman suurin kiusaaja. Pari nuoliskijaasi kyllä täältä löytyy mutta muille asia on ajat sitten selvinnyt. Ethän sinä pärjää millään muulla foorumilla kuin tällä missä saat ilkeillä mielin määrin kenenkään asiaan puuttumatta.

Reppana sinä olet, säälittävä oikeastaan.
Vaikka minä en osakaan kunnolla lukea, olen silti opinnoissani pärjännyt paremmin kuin lapsesi tai sinä.
Petakaan en osaa mutta minulla on sen verran rahaa, että voin ostaa itselleni petaajan.

Pistän minut banniin nyt. Että voit taas esittää marttyyria.

[minätäällä]

Eikun tuolla Kuuttaren linkkejä Taloussanomista lueskellessani törmäsin artikkeliin, jossa insinööreille suositeltiin nyt siivousalan opintoja. Vielä kannattavampaa veronmaksajia ajatellen varmaan lopettaa diplomi-insinöörin koulutus ja valmistua nopeasti siivoojaksi. Tällä hetkellä heitä vielä maa tarvitsee (toisaalla oli kyllä artikkeli, jossa McDonalds korvaa myyjät koneilla ja isompien laitosten siivouksenkin hoitavat koneet tulevaisuudessa). Mutta sinun jälkeläisesi ehtisivät vielä hyvin mukaan tähän siivoojabuumiin. Kaupallisen alan opinnoilla pärjää varmaan hyvin bussikuskien kansainvälisessä joukossa.

Sinun lapsesi ovat jo yliopistoon haluamalleen alalle päässeet. Niinpä sinä nyt voitkin tekopyhänä paasata yliopisto-opintojen supistamisesta, kalleudesta ja turhuudesta. Minustakin sinun vastauksesi maanvaivalle tässä ketjussa oli törkeää ilkeilyä.

[minätäällä]

Vielä kerran, olen täysin samaa mieltä Kuuttaren kanssa siitä, että vastakkainasettelu on tarpeetonta (ja typerää). Sinä jatkat sitä jääräpäisesti, vaikka olen ties montako kertaa sanonut, että tuo akateemisuuden korostaminen oli PL:n vitsi, johon tyhmyyksissäni menin mukaan. Oma lukutaitosi taitaa olla selektiivistä, koska tuo ei näytä menevän perille.

[minätäällä]

Samaa mieltä ihmisten kouluttamisesta suoraan kortistoon ja jostain medianomin tutkinnostakin, mitä se lieneekin. Tosiasia kuitenkin on, kuten Kuuttaren linkeistäkin siis ilmeni, että mitä vähemmän koulutusta, sitä todennäköisemmin siellä kortistossa on.

[minätäällä]

Kuuttaren linkin mukaan humanistisilta aloiltakin työllistyttllin lähes yhtä hyvin kuin teknisiltä. Erot eivät olleet päätähuimaavat. Sen sijaan ne olivat selvät eriasteisten tutkintojen välillä. Humanisteista esim. kieltenopettajista oli pulaa, epäpäteviä toimi tehtävissä paljon. Koulutus voisi olla tulevaisuuden ala. Raskas teollisuus kuulema häviää Suomesta kokonaan, joten tekniikan alan työllistyminenkin voi olla tulevaisuudessa vaikeampaa.

Joka tapauksessa tutkinto antaa valmiuksia työllistyä joustavasti monenlaisiin tehtäviin (Kuntien eläkevakuutuksesta näin kerrottiin perusteeksi sille, ettei ammatillisena kuntoutuksena oltu valmiita myöntämään koulutusta toisenlaisiin tehtäviin) ja tarvittaessa hakea töitä ja työkokemusta myös muualta kuin Suomesta.

Lääkärikoulutusta olisi tarvetta lisätä huomattavasti, mutta alan vaikutusvaltainen etujärjestö on sen aina onnistunut omien intressiensä takia torppaamaan. Tuskinpa Nokian henkilöstövähennyksiä kovin moni koulutussuunnittelija osasi ennakoida kovin paljon ennemmin.
Ei se tulevaisuuden työllisyystilanteen ennustaminen aina ole niin helppoa.