Egon autonomia

[Psykopatologia]

Kun on taas tullut niin paljon uutta materiaalia,
en valitettavasti nyt pystykään paneutumaan siihen.
Myöhemmin.

[Kuutar]

minätäällä:

Minusta PLkin tuossa edellä kyllä sanoi jotenkin niin, että pakkoneuroottinen tulkitsee ympäristön likaisempana kuin se on. Eikä hän kykene olemaan pesemättä käsiään, ei kykene valitsemaan ja harkitsemaan, että pesenkö vai en, koska se, ettei pesisi, aiheuttaisi kai niin suurta kauhua. Hänen on PAKKO, onhan kyse pakkotoiminnasta.

Kysymys on siitä, mihin hän on missäkin tilanteessa tarpeeksi motivoitunut. Kyllä hän juoksisi ulos palavasta talosta, eikä jäisi pesemään käsiään. Pakkoneuroottiset eivät myöskään suorita pakkotoimintojaan julkisesti, vaan kyllä sosiaalisen etiketin noudattaminen myös rajoittaa niitä tehokkaasti. Eivät he elä missään omassa harhamaailmassaan. Pakkoneuroosien hoidossa tehokkaaksi osoittautunut kognitiivinen terapia perustuu sille, että altistetaan ihmistä häntä ahdistaville tilanteille ja sitten hän ei saa suorittaa pakkotoimintoja. Samoin niin, että jos hänellä on tietyt säännöt, miten jokin asia tulisi suorittaa, hänen on hoidossa tehtävä tahallaan noita itse laatimiaan sääntöjä rikkovia virheitä. Tämä tehoaa usein varsin nopeasti, jopa niin, että hetkellinen ahdistus, jota tunsi silloin kun tunsi tarvetta suorittaa pakkotoiminto, menee ohitse tai lievenee jopa minuuteissa. Ei kyse ole sentään mistään suunnattomasta kauhusta, vaikka pakkoneurootikot itselleen usein liioittelevatkin asioita. Kyse on tosiaan liioittelusta, minkä he itse huomaavat silloin, kun jättävät pakkotoiminnot suorittamatta. Mitään ihmeellistä ei silloin yleensä tapahdu, ei mitään psyykkistä hajoamista, vain hetkellistä ahdistusta.

[minätäällä]

No voi harmi. Ottaisit vaan Kuuttaren ensimmäisen kysymyksen ensiksi käsittelyyn etkä välittäisi näistä myöhemmistä jutuista, kun vastaat?

[minätäällä]

Skitsofreeninenkin oppii terapiassa, että äänet ovat vain oman mielen tuotoksia eikä niitä tarvitse pelätä eikä sitten enää välitä niistä samalla tavalla, vaikka kuulisikin niitä. Laajojakin harhaluulojen rakennelmia on kyetty purkamaan terapiassa. Ja vaikka varsinainen pitkäaikainen harhaluuloisuushäiriö on nimensä mukaisesti pitkäaikainen, voivat harhaluulot kai joskus hävitä ihan itsekseenkin tai häiriö voi olla lyhytaikainen. Miksi psykoosin läpikäynyt ei voisi oppia tunnistamaan omaa taipumustaan esim. lukea vihjauksia toisten teksteissä, niinkuin tukari2:n keskusteluketjussa moni ihan vasta kertoikin tekevänsä?

Tiedän kyllä, mitä psykooseista kerrotaan, mutta yritänkin tässä kertoa esimerkkejä, ettei se ero ole aina niin selkeä, että psykooseissa kaikki olisi tiedostamatonta ja muissa mt-häiriöissä tietoista, niinkuin tunnut väittävän, Kuutar. Mihin niitä tulkintoja tarvittaisi neuroottistasoisten terapiassa, jos neuroottinen tiedostaisi motiivinsa ja olisi selvillä vieteistään ja defensseistään? Ei joku foobikkokaan tiedosta, miksi pelkää järjettömästi jotain ihan vaaratonta asiaa, mistä pelko sai alkunsa ja mitä viettiainesta sen taustalla on.

[minätäällä]

Masentunutkin tulkitsee todellisuutta vääristävien silmälasien läpi: ajattelee, että pomo ei aamulla tervehtinyt, koska minä olin eilen niin surkea palaverissa ja semmoinen olen ihan kaikessa. Kun en onnistunut tuossa yhdessä asiassa, en onnistu missään muussakaan enkä ole ylipäätään koskaan onnistunutkaan. Läheisillekin olisi parempi, jos kuolisin pois tms. Tai sosiaalisesta pelosta, vaikkapa kahvikuppineuroosista kärsivä ajattelee, että kaikki tuijottavat, kun menen hakemaan kahvia noutopöydästä, huomaavat jännitykseni ja katsovat koko ajan käsiäni, jotka tärisevät.

[Kuutar]

minätäällä:

Tiedän kyllä, mitä psykooseista kerrotaan, mutta yritänkin tässä kertoa esimerkkejä, ettei se ero ole aina niin selkeä, että psykooseissa kaikki olisi tiedostamatonta ja muissa mt-häiriöissä tietoista, niinkuin tunnut väittävän, Kuutar.

En väitä noin, mutta nään kyllä selkeän eron neuroosien ja psykoosien välillä, kun taas sain sen vaikutelman, että sinusta neuroosien ja psykoosien välillä ei käytännössä olisi mitään eroa. Yritin selventää, mitä kaikkea tuo ero voi olla.


minäätäällä:

Mihin niitä tulkintoja tarvittaisi neuroottistasoisten terapiassa, jos neuroottinen tiedostaisi motiivinsa ja olisi selvillä vieteistään ja defensseistään? Ei joku foobikkokaan tiedosta, miksi pelkää järjettömästi jotain ihan vaaratonta asiaa, mistä pelko sai alkunsa ja mitä viettiainesta sen taustalla on.

Joo, eivät aina tiedosta. Siitä huolimatta he eivät sekoita sisäistä ja ulkoista todellisuutta, eivät sillä tavoin ja siinä mittakaavassa, kuin psykoottinen. Kognitiivinen terapia on kyllä osoittautunut tehokkaammaksi pakkoneuroosien ja fobioiden hoidossa, kuin analyyttinen. Kyse ei siis ole niinkään ehkä itseanalyysin puutteesta, kuin kyvystä säädellä tuntemansa inhon tai pelon määrää. Järki voi toimia normaalisti, vaikka tunne-elämä olisi problemaattista.

minätäällä:

Skitsofreeninenkin oppii terapiassa, että äänet ovat vain oman mielen tuotoksia eikä niitä tarvitse pelätä eikä sitten enää välitä niistä samalla tavalla, vaikka kuulisikin niitä.

Jos ihminen tunnistaa omat aistiharhansa harhoiksi, silloin hän ei ymmärtääkseni olekaan psykoosissa. Psykoottinen ei tunnistaisi niitä harhoiksi.

[Psykopatologia]

Klo 21.35

Miksi psykoosin läpikäynyt ei voisi oppia tunnistamaan
omaa taipumustaan esim. lukea vihjauksia toisten teksteissä, niinkuin tukari2:n keskusteluketjussa
moni ihan vasta kertoikin tekevänsä?

Koska vihjailuja esiintyy ihan oikeastikin.

Eihän tuo voi olla "syy".

[Kuutar]

Tajuan mitä Tupajumi ajaa takaa. Joissain asioissa ei ole muuta kuin subjektiivisia kokemuksia, esim. maku tai millaisen käsityksen on muodostanut jostain tuntemastaan ihmisestä. Milloin voidaan sanoa, että jonkun ihmisen subjektiivinen kokemus tai mielipide on niin "väärä", että hän on psykoottinen?

Virheellisiä tulkintoja tekevät monet muutkin kuin psykoottiset ihmiset.

[minätäällä]

Kuutar, en väitä, ettei olisi mitään eroa. Ja tiedän kyllä, että psykoosi määritellään realiteettitestauksen pettämiseksi ja neurooseissa niin ei sanota käyvän. En toki kiistä tuota.

Varmasti diagnosointi on yleensä helppoa, varsinkin jos psykoottisella on aistiharhojakin. Mutta onko pelkässä ajattelussa oikeastaan muuta kuin aste-eroja, olen alkanut huvikseni pohdiskella. Kaikki tulkitsevat "todellisuutta" ehkä hiukan eri tavalla. Kaikki defenssit vääristävät todellisuutta, toiset vain enemmän kuin toiset. Eikö varovaisen, kaikessa kielteistä näkevän pessimistin, epäluuloisen persoonallisuuden ja vainoharhaisen AJATTELUSSA ole kyseessä samanlaisen ajattelun aste-eroista, ikään kuin jatkumosta? Ainakin psykiatrian kirjoissa todetaan, ettei epäluuloisen persoonallisuuden ja harhaluuloisuuden erottaminen aina ole helppoa. Minusta se ero "terveen" ja "sairaan" välillä ei psykiatriassa ole yhtä selkeä kuin muilla lääketieteen erikoisaloilla.

Tuolla Paranoid Thoughts sivustolla muistaakseni todettiin, että paranoidisiksi katsottavissa olevia ajatuksia on kolmasosalla ainakin joskus ja että on aika inhimillistä ja yleistä selittää joskus omia epäonnistumisia ja vastoinkäymisiä jonkun toisen, pahantahtoisen henkilön aiheuttamiksi. Itsekin totesit, että kaikki projisoivat joskus.

[Psykopatologia]

Tajuan mitä Tupajumi ajaa takaa. Joissain asioissa ei ole muuta kuin subjektiivisia kokemuksia, esim. maku tai millaisen käsityksen on muodostanut jostain tuntemastaan ihmisestä. Milloin voidaan sanoa, että jonkun ihmisen subjektiivinen kokemus tai mielipide on niin "väärä", että hän on psykoottinen?
Virheellisiä tulkintoja tekevät monet muutkin kuin psykoottiset ihmiset.

Ajatelkaa nyt vähän.

[minätäällä]

Kognitiivisessa terapiassa masentunut oppii tunnistamaan kielteistä ajatteluaan, automaattisia kielteisiä uskomuksia jne, ja korvaamaan niitä itselle hyödyllisemmillä ajattelutavoilla eli piirtämään itseään paremmin palvelevan kartan "todellisuudesta". Jokaisen ihmisen kartta on epätarkka, kenenkään kuva "todellisuudesta" ei ole täydellinen ja ainut oikea.

Ääniä kuulevat oppivat elämään äänien kanssa ja ajattelemaan niitä vain oman mielen tuotoksiksi. Manian kokenut tunnistaa kenties seuraavan kerran lähestyessä ajattelussaan hypomaanisia piirteitä ja maaniselle jaksolle tyypillisen ajattelun lisääntymistä.

[Kuutar]

Tajuan mitä Tupajumi ajaa takaa. Joissain asioissa ei ole muuta kuin subjektiivisia kokemuksia, esim. maku tai millaisen käsityksen on muodostanut jostain tuntemastaan ihmisestä. Milloin voidaan sanoa, että jonkun ihmisen subjektiivinen kokemus tai mielipide on niin "väärä", että hän on psykoottinen?
Virheellisiä tulkintoja tekevät monet muutkin kuin psykoottiset ihmiset.

Ajatelkaa nyt vähän.

Viittasin tuohon vihjailuun esimerkkinä. Toki ihmiset myös oikeasti vihjailevat. Jotkut tekevät sitä ihan huvikseen, saadakseen toiset hermostumaan.

[Kuutar]

minätäällä:

Kyllä paranoidista voi olla vaikkapa niinkin tavallinen tunne tai ajatus, että minusta puhutaan selän takana tai että työkaveri yrittää hankaloittaa työtäni. Siis tuommoisetkin aika tavalliset ajatukset voivat olla psykoottisia, jos niille ei ole todellisuudessa aihetta.

Tuo esimerkkisi on kyllä minusta heppoinen peruste määritellä ketään psykoottiseksi. Jos jotakuta ihmistä syrjitään työpaikalla, muut esim. sulkevat hänet ryhmän ulkopuolelle, niin mikäs ihme se on, että silloin epäilee toisten puhuvan pahaa selän takana?

Tuollainen pahan puhuminen selän takana on oikeasti ihan tyypillistä kouluissa ja työpaikoilla, minäkin muistan kouluajoiltani, miten aina siitä kaverista juoruttiin ja puhuttiin negatiivisiakin juttuja, joka ei ollut paikalla.

Pertti, onko muka terve ihminen sitten sellainen, joka on täydellisen luottavainen, eikä koskaan koe mitään negatiivista toisten käytöksessä, eikä ikinä epäile mitään muiden aikeita tai suhtautumista itseensä?

[Psykopatologia]

Tajuan mitä Tupajumi ajaa takaa. Joissain asioissa ei ole muuta kuin subjektiivisia kokemuksia, esim. maku tai millaisen käsityksen on muodostanut jostain tuntemastaan ihmisestä. Milloin voidaan sanoa, että jonkun ihmisen subjektiivinen kokemus tai mielipide on niin "väärä", että hän on psykoottinen?

Virheellisiä tulkintoja tekevät monet muutkin kuin psykoottiset ihmiset.

Tuskin Tupajumi tuota ajaa takaa. Luulen, että kyseessä on vain - kuten niin usein -
hänen ajattelunsa tai ilmauksensa epämääräisyys.

Ei huijauksen yms. esiintyminen voi olla syy siihen, että joku ei opi pois jostain.

[Psykopatologia]

Terve näkee asiat (mahdollisimman) realistisesti; uhkat, huijaukset, aitouden yms.

Paranoidinen voi olla myös sinisilmäinen.

[Psykopatologia]

Nyt on unohtunut vallan kulttuurievolutiivinen tarkastelu.

Ja mitä tuo on suomeksi?

Kysynpä uudestaan, tai enpä kysykään vaan totean:
Tupajumi yrittää taas olla fiksu vaikka on nuija.
____________

Taannoin staattisten ja dynaamisten systeemien
käsittely oli täysi floppi.

[Riidankylväjä]

Missä määrin tavallisen kadunmiehen ego sitten on autonominen? Hän yrittää luovia paitsi viettien vaatimusten ja ankaran yliminän , myös ulkoa tulevien jatkuvasti lisääntyvien vaatimusten ja rajoitusten ristiaallokossa.



"Seksin ostokielto saa kannatusta suomalaisilta "

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/MTV3 ... 5264036878

[Psykopatologia]

Kyseessä on yleinen malli meille kaikille.

[Riidankylväjä]

Kyllä, mutta autonomia on hyvin kapea. Kovin paljoa ei jää tilaa vapaalle tahdolle.

[Psykopatologia]

Vapaan tahdon ongelma on filosofisesti ratkaisematta eikä liity spesifisti ko. malliin.

Vastakysymys: autonomia on kapea m i n k ä suhteen?