Suomen kieli muuttuu

[Riidankylväjä]

"Muutos, myös kielen muutos, herättää närää. Yleisönosastoissa kuohuu, ja ammattilaisetkin esittävät synkeitä ennusteita: Suomen kielen taso laskee. Englanti tunkee suomeen. Ei ennen puhuttu näin. Kieli menee rappiolle."

http://www.tiede.fi/artikkeli/1319/arki ... kkeli#1319

"”Siis” ilmaisee tunnetta

Suuret muutokset vievät yleensä satoja vuosia. Kehitys on niin hidasta, ettemme me puhujat voi sitä aina huomata. Joskus muutos kuitenkin käy nopeasti. Tästä tarjoaa esimerkin partikkeli siis.

Sataa, ei siis kannata mennä ulos.
Siis mä en kestä!

Vanhastaan siis on konklusiivinen adverbi, eli se merkitsee päätelmää. Nykykäyttöön on hiipinyt ihan uusi, tunteenomainen merkitys."


"Hurjasti yleistyneet yhdysverbit sopivat esimerkiksi viime vuosien voittajamuodoista.

Hän sauvakävelee päivittäin.
Hän vakioveikkaa.

Yhdysverbejä syntyy, kun käytössä olevat yhdyssubstantiivit, kuten sauvakävely ja vakioveikkaus, muokataan predikaattikäyttöön."

Entäs "harrastaa seksiä? = seksiharrastaa?


Artikkelit:
"Professori Ritva Laurylla on ällikällä lyövä esimerkki siitä, kuinka puhe ja kirjoitus voivat kulkea eri teitä. Lauryn mukaan suomen puhekielessä on jo määräinen artikkeli eli pikkusana, joka merkkaa olion tunnetuksi ja jonka kanssa me suomalaiset painimme vieraissa kielissä. Se on se.

Sitten se mies osti sen lehden.
Näin taas sen raidallisen kissan."

"Entä onko suomessa epämääräistä artikkelia, kuten englannin a ja an tai ranskan un ja une? – Epämääräinen artikkeli ilmestyy kieleen aina määräistä myöhemmin, mutta kaksi ehdokasta on jo havaittavissa: yks ja semmonen.

Siellä oli yks koira.
Siellä oli semmonen koira. "

[Helmis]

Kiitos kiintoisasta linkistä!

[Mirri]

Samoin; kiitos mielenkiintoisesta ja ajatuksia herättävästä linkistä.

Artikkelissa on vaikka mitä painavaa asiaa, mutta siteeraan tähän nyt vain yhden pätkän; vahvimmin kolahtaneen, aiheena 'englannistuminen':

– Kielten elinvoimaisuutta tutkittaessa on käynyt selville, että kielikuoleman ensimmäinen askel otetaan silloin, kun kieltä ei enää käytetä arvostetuimmilla kielen käytön alueilla, esimerkiksi korkeimman opetuksen ja tutkimuksen kielenä, toteaa suomen kielen professori Ritva Laury.

Kielentutkijat pelkäävät, että juuri näin meillä on käymässä: tiedettä ei tehdä suomeksi.
– Ajatellaan, että kuulutaan kansainväliseen tiedeyhteisöön ja on kannattavampaa julkaista englanniksi, Laury puuskahtaa.
– Kun kielen käyttötarkoitukset, ilmaukset ja termit vähenevät, kieli köyhtyy, sen arvo laskee ja vähitellen se alkaa hävitä muiltakin elämän alueilta, Laury ennustaa.

Elääkseen täyttä elämää kirjakieli vaatii paitsi käyttöä myös kehittämistä. Kirjakielihän ei alkuaan itse asiassa ole luonnollinen kieli vaan murteista koottu ja omilla säännöillään varustettu kielen yleisesitys. Kansalliskielen uranuurtajat näkivät valtavasti vaivaa, kun he kehittivät kansan kielestä sivistyskielen. Sen rappeutuminen olisi vahinko, sillä se takaa, että meillä on yhteinen, kaikkien ymmärrettävissä oleva kielimuoto.

Ehkä pitäisi päättää halutaanko Suomen pysyvän suomenkielisenä, ja tarvitaanko täällä äidinkieltä nimeltään suomi, vai muututaanko englanninkieliseksi maaksi... Elävän suomen muuttuminen tuskin on uhkana suomelle kielenä muiden joukossa, englannistuminen sen sijaan on; se voi tehdä suomesta kuolevan kielen.

[Riidankylväjä]

Nykyisessa EU:ssa suomen kieli on uhanalaisempi kuin ruåtsi. Niinpä Suomen kielilait pitäisi kirjoittaa uudelleen ja asetelma muuttaa ruåtsin sijasta suomenkielisiä suosiviksi.

[Psykopatologia]

http://yle.fi/alueet/teksti/tampere/201 ... 51010.html

[Riidankylväjä]

"Kansalaiskeskustelussa yksikön suomenkieliseksi nimeksi on ehdotettu esimerkiksi aivohalvausyksikköä. Tämä ei kuitenkaan sairaalalle kelvannut, sillä yksikön perustehtävänä on nimenomaan ehkäistä aivohalvauksen kehittymistä silloin, kun potilaalla todetaan aivoverenkiertohäiriö. "

Eikös stroke ole nimenomaan aivohalvaus. (entinen nimi oli Stroke unit)

Panivat piruuttaan nimeksi aivoverenkiertoyksikkö, kun heidän hieno nimi-ideansa ei mennyt läpi. Ihme oikuttelua.

[Psykopatologia]

Stroke on aivohalvaus.

http://en.wikipedia.org/wiki/Stroke

[Gyver]

.

[Psykopatologia]

Enpä tiedä. Eihän sairaaloissakaan tuoteta sairauksia, vaan terveyskeskuksissa.

Invalididisäätiö (Orton) parantaa invalideja.

Stroke unit sekä estää (TIAt) että hoitaa aivohalvauksia.

[Gyver]

.

[Psykopatologia]

Mutta sairaaloissa on erilaisia pisteitä ja yksiköitä.

[Riidankylväjä]

Suomen kieli on jo aika pahasti rappeutunut, kun ei löydetä suomenkielistä vastinetta stroke unitille.

Miten olisi ruåtsinkielinen "hjärnslag enhet"?

Ruåtsihan on Suomessa virallinen kieli.


PS. Onhan tuolle suomenkielinenkin vastine. "Laakiyksikkö"

Kas kun ei tullut ennen mieleen.

[Psykopatologia]

Laaki ei käy, koska sana tulee sydänlaakista.

AVH-yksikkö.

[Riidankylväjä]

Voihan sitä saada aivolaakinkin.

[Gyver]

.

[Psykopatologia]

Voihan sitä saada aivolaakinkin.

Joo, mutta rahvaalla laaki on aina ollut sydänlaaki.

Eihän rahvas tiedä aivosta.

[Riidankylväjä]

Sovitaan sitten Gyverin ehdottama Aivojen Liotus Yksikkö. (ALY)

[huu]

Jahas, meillä Aivojen Liotus Yksikön Liotus Aineet sijaitsevat työ huoneen kaapissa, mutta Viinit Viileä Kaapissa.

[Psykopatologia]

Totta on, että TIA-oireiden yllättäessä on todennäköisesti viisasta vetää viinaa ja aspiriiniä.

[minätäällä]

Ihanko oikeesti? Isällä oli kai noita TIA-juttuja, muttei kukaan älynnyt ehdottaa tuommoista ensiapua kotona.
Toisaalta, kun nyt ambulanssi vie terveyskeskukseen makaamaan, niin jos olisi ottanut jo ensiapua kotona, voisivat kuskata putkaan?