Suomen häpeällinen perusturva

[Psykopatologia]

Yliopisto-opiskelijoille pitäisi säätää korkea lukukausimaksu,
jotta ketkut saisivat tutkinnon aikaan ja lakkaisivat kuluttamasta
työtätekevien rahoja.

Samoin kirjastot tulisi tehdä maksullisiksi.

[Kuutar]

Yliopisto-opiskelijoille pitäisi säätää korkea lukukausimaksu,
jotta ketkut saisivat tutkinnon aikaan ja lakkaisivat kuluttamasta
työtätekevien rahoja.

Samoin kirjastot tulisi tehdä maksullisiksi.

Mitä ne sitten tekisivät, joilla ei ole varaa korkeisiin lukukausimaksuihin?

- Keskeyttäisivät opintonsa. Arvaa tulisiko se kalliiksi valtiolle?

Ne, jotka keskeyttäisivät opintonsa, eivät todellakaan automaattisesti työllistyisi ( varsinkaan kesken jääneen tutkinnon kanssa). Suomessa on tälläkin hetkellä avoimia työpaikkoja merkittävästi vähemmän, kuin työttömiä työnhakijoita. Työttöminä nämä entiset opiskelijat maksaisivat valtiolle enemmän kuin opiskelijoina, koska työttömät saavat enemmän tukia.

[Psykopatologia]

Vapaaoppilaspaikkoja voisi jonkun verran olla samoin kuin ennen oppikouluissa.

Mikä onkaan keskeyttömisprosentti eri aloilla? Yhteiskunta on maksanut
satojatuhansia lukukausia aivan turhaan.

[Kuutar]

Vapaaoppilaspaikkoja voisi jonkun verran olla samoin kuin ennen oppikouluissa.

Mikä onkaan keskeyttömisprosentti eri aloilla? Yhteiskunta on maksanut
satojatuhansia lukukausia aivan turhaan.

Keskeyttäminen lisääntyisi, jos tulisi kalliit opintomaksut. Muistaakseni jossain USA:ssa keskimäärin taisi yhden lukukauden (syys-joulu) maksut yliopistossa olla jotain 10 000 euron luokkaa. Mahtaako Suomessa niin paljon niin rikkaita ihmisiä ollakaan, että oppilaspaikat saataisiin täytettyä, jos olisi noin kalliit lukukausimaksut? Siihen päälle tulee vielä elämiseen menevät kulut.

On realistista valmistua keskimäärin viidessä vuodessa maisteriksi. Se tekisi noin 80 000 euroa yhteensä yllä esitetyillä maksuilla. Lääkäriksi valmistuminen, samoin kuin jotkut muut alat voivat viedä 7 vuotta. Se tekisi 120 000 euroa yhteensä. Näiden maksujen lisäksi olisi maksettava eläminen 5-7 vuoden ajalta.

[Mirri]

Taloussanomatkin on pohtinut opiskelijoiden työssäkäymistä:
http://www.taloussanomat.fi/uutinen/201 ... 107806/243

[Kuutar]

Taloussanomatkin on pohtinut opiskelijoiden työssäkäymistä:
http://www.taloussanomat.fi/uutinen/201 ... 107806/243

Arhimäen mielestä ratkaisu opintojen nopeuttamiseen on työssäkäynnin vähentäminen.

Opintopäällikön mielestä työssäkäynti ei ole huono asia.


Minusta opiskelijan kannalta työssäkäynti voi olla hyödyllistä työkokemuksen saamisen kannalta, jota työnantajat arvostavat.
Siinä on kuitenkin se riski, että menettää opintotuet, eikä kuitenkaan pysty elämään osa-aikaisesta työstä saaduilla tuloilla. Sitten jos työskentelee säännöllisesti ja useammin, syytetään opiskelijaa opintojen viivästymisestä.

[Psykopatologia]

Yliopisto-opinnon ovat nykyään yhä enemmän massaopiskelua,
mikä ei ole ollut yliopistolaitoksen tarkoitus.

Pienetkin maksut missä vaan ovat hyväksi demoralisaation
tappamiseksi. Ne, jotka eivät aiokaan valmistus, tulisi
heittää ulos alle aikayksikön.

[Mirri]

... Miksi yhteiskunnan pitäisi kustantaa täysi-ikäisille opiskelijoille pitkien ja korkeiden koulutusputkien lisäksi vielä monivuotisen elatuksen, jotta ihmiset saisivat itselleen tahtomansa korkean tutkinnon? ...

[?Etkö ymmärrä? PP.], että yhteiskunta tarvitsee koulutettua ja osaavaa työvoimaa?

Kyllästynyt, minun käsittääkseni läheskään kaikista korkeakouluihin ja yliopistoihin päässeistä opiskelijoista ei tule yhteiskunnan tarvitsemaa koulutettua ja osaavaa työvoimaa; yhteiskunnalla ei ole heille mitään käyttöä, vaikka heille on veronmaksajien rahoilla kustannettu koulutus ja elätettykin monivuotisen kalliin koulutuksen rahoittamisen lisäksi.

Yhteiskunnalle on kallis lysti tarjota aikuisille ihmisille monivuotinen elämänvaihe nimeltään opiskelijuus. Mitä hyötyä opiskelijoiden 'ilmaisen' koulutuksen kustantamisesta ja elättämisestä yhteiskunnalle on, jos ja kun heistä läheskään kaikista ei kuitenkaan tule yhteiskunnan tarvitsemaa koulutettua ja osaavaa työvoimaa? Minusta aivan liian usein pitkät koulutusputket palvelevat nykyisin yksilöiden haluja ja tarpeita, ei yhteiskunnan ollenkaan. Yhteiskunta palvelee tarjoamalla ja rahoittamalla yksilöille näiden tahtomia ja mielen mukaisia pitkiä koulutuksia. Niinpä minulla menee täysin yli ymmärryskyvyn, että moisen palvelun lisäksi pitäisi palvella lisäksi vielä elättämällä jo muutenkin palveltavia toinen toistaan pidemmän linjan opiskelijoita yhtään tämän enempää kuin mitä nykyisen opintotukijärjestelmän avulla elätetään.

Yhteiskunta ei tarvitse niin paljon akateemisesti koulutettuja ihmisiä kuin mitä yliopistoihin ja korkeakouluihin nykyisin työntyy opiskelemaan; eikä kaikista yliopiston penkkiä kuluttaneista tule yhteiskunnan tarvitsemaa korkeastikoulutettua työvoimaa. Ensin yhteiskunnan pitäisi panostaa aikuisiin ihmisiin tarjoamalla näille monivuotinen opiskelupaikka ja elättämällä heitä heidän opiskeluvuosiensa ajan. Valmistumisen jälkeen yhteiskunnan edelleen pitäisi palvella heitä vääntämällä heille heidän tahtomiaan työpaikkoja - aivan sama onko yhteiskunta alunalkaenkaan kaipaillut heitä akateemisesti koulutetuksi työvoimaksi vai eikö ole. Kyllähän siinä sitten yhteiskunta palvelee yksilöiden tarpeita oikein tosissaan; eikä niistä monia vuosia kalliisti palvelluista ja yhteiskunnan elätettävinä olleista ihmisistä kuitenkaan välttämättä tule veronmaksajia, kun ovat opiskelleet koko pienen ikänsä, ja opiskelleet aloja, joihin yhteiskunta ei ollenkaan tarvitse korkeastikoulutettua työvoimaa. Kaiken kukkuraksi he ovat siinä vaiheessa liian korkeastikoulutettuja ja vieraantuneet pahasti niin työelämästä kuin oman elannon hankkimisesta, jotta heitä kannattaisi edes yrittää työllistää 'vaatimattomammille' työvoimapulasta kärsiville aloille niin, että heistä saataisiin veronmaksajia. Heistä sitten tulee akateemisia työttömiä, jotka eivät kuuna päivänä ole tehneet työtä korvatakseen jotenkin takaisin päin yhteiskunnan heille rahoittamaa kallista palvelua ja elatusta.

Ymmärrän itseäni oikein hyvin siinä, etten minä pitkän linjan veronmaksajana ole ollenkaan valmis elättämään pitkän linjan opiskelijoita pätkääkään enempää kuin mitä nykyiselläni elätän. En ollenkaan olisi valmis muuttamaan nykyistä opintotukisysteemiä niin, että opiskelijoiden elättäminen lisääntyisi. Jos yhteiskunnan rahoitusta opiskelijoiden elättämiseen pitäisi lisätä, hyväksyisin asian vain sillä ehdolla, että opiskelijuudesta tehtäisiin tarkasti rajattu elämän välivaihe, ja ihmisten ehdoton enemmistö opiskelisi työelämän sanelemien ehtojen mukaisesti työelämän tarpeisiin. Ei niin, että yksilöt valitsevat ja päättävät mitä haluavat opiskella ja miten korkealle ja yhteiskunta sitten yrittää parhaansa mukaan tyydyttää heidän tarpeitaan ja toteuttaa heidän tahtoaan tarjoamalla opiskelupaikkoja, elättämällä, ja yrittämällä vielä väsätä työpaikkojakin (tarvitsi yhteiskunta niitä tai ei) korkeastikoulutetuille yksilöille, jotka erinomaisuudessaan uskovat olevansa korvaamattomia yhteisunnalle.

Vielä lukukausimaksuista... Minusta lukukausimaksut olisivat vihoviimeinen asia, koska palattaisiin takaisin entiseen: köyhien lapset eivät päässeet opiskelemaan pitkälle vaikka olisivat miten olleet lahjakkaita ja kyvykkäitä; vanhemmilla ei yksinkertaisesti ollut rahaa lukukausimaksuihin. Sitä asiaa ei lieventäisi minkäänlainen vapaaoppilasjärjestelmä; järjestelmä, joka oli hyvin nöyryyttävä. Köyhien vapaaoppilaaksi päässeiden kun piti todistaa kyvykkyytensä, eihän yhteiskunta muuten olisi panostanut heidän opiskeluunsa... Vapaaoppilaspaikkaa anottiin ja monien joukosta valituiksi tulivat ne, joiden koulumenestys oli riittävän hyvä, jotta yhteiskunta katsoi kannattavaksi maksaa heidän koulunkäyntiään.

Mutta nykyisin ollaan heilahdettu toiseen äärilaitaan; yhteiskunta maksaa kalliit ja monivuotiset koulutukset, ja lisäksi veronmaksajilta vaaditaan opiskelijoiden elättämistä. Ja opiskelevien yksilöiden sitten pitäisi saada ihan itse opiskella mitä vain mielivät ja niin pitkälle kuin vain tuntevat tahtovansa - yhteiskunnan pitäisi sitten tarjota heille heidän korvaamattomuutensa mukainen työpaikkakin...

[Psykopatologia]

Kerrankin Mirri puhuu järkeä.

[valkosiipi]

Olen myös Mirrin kanssa samaa mieltä.
Hyvin tuntuu ainakin oman lähipiirini yliopistossa opiskeleva nuoriso
tulevan toimeen opintotuella, asumistuella sekä kohtuullisella työnteolla.
Elämisen lisäksi kehittelevät työllään myös rahat reppureissuihinsa.
Ainakaan me emme miehen kanssa ole paljoa avustuksia lapsillemme jaelleet.

Minusta lähipiirini nuorisolla työnteko ei ole pidentänyt opiskeluja.
Opiskelut on pidentyneet, kun nuoriso opiskelee varsinaisen tutkinnon lisäksi kaikkea kivaa muista tiedekunnista.
Monella on menossa toinen tutkinto, kun ensimmäinen tutkinto ei kiinnostanutkaan.
Joitain taas pelottaa siirtyä työelämään, joten opiskelevat sitten jatkotutkinnon.

Lähipiirin opiskelijat elättävät itsensä kuka milläkin töillä opintotukien lisäksi
ja junaileevat opintotukien nostamisia, lisäopintotukia, yms.
että tuet riittävät mahdollisimman pitkään.

[Hyvä typografia viestissä! PP]

[Psykopatologia]

On hämmästyttävää, miten paljon turhaa kolu(i)ssa opetetaan.
Toki on hyvä osata hieman lukea ja kirjoittaa, ja laskeakin
yksinkertaista aritmetiikkaa. (Nyt sekin on turhaa koneiden
vuoksi, eivätkä nykyään osaakaan kertotaulua.) Joidenkin
harvojen on hyvä myös hallita englannin alkeet.

Voi onko joku hyötynyt esimerkiksi algebran tai
jometriikan opinnoista yms.

[Kuutar]

Mirri:

Kaiken kukkuraksi he ovat siinä vaiheessa liian korkeastikoulutettuja ja vieraantuneet pahasti niin työelämästä kuin oman elannon hankkimisesta, jotta heitä kannattaisi edes yrittää työllistää 'vaatimattomammille' työvoimapulasta kärsiville aloille niin, että heistä saataisiin veronmaksajia.

Monet ottaisivat mielellään vastaan vaatimattomman työpaikan. Ongelma on työnantajien suhtautumisessa, jotka pitävät henkilöä liian korkeasti koulutettuna. Minusta opiskelun arvo ei ole vain siinä, miten hyvin se työllistää. Sivistys ja tiedon kasvattaminen itsessään on arvokasta ja päämäärä itsessään. Oikeastaan yliopiston tehtävän ei varsinaisesti pitäisikään olla työvoiman tuottaminen yrityksille.

En ymmärrä, miten joku voi olla " liian korkeasti koulutettu"? Sehän on vain plussaa, että tietää enemmän kuin tarvitseekaan.

[Mirri]

Minä en kyllä veronmaksajana sellaiseen olisi valmis, että kasvuikäisiltä ihmisiltä yhteiskunta rajoitettaisi ja kaventaisi verorahojen turvin tarjottuja opiskelumahdollisuuksia. Aikuiset ovat eri asia; heiltä pitäisi ruveta odottamaan panostustakin yhteiskunnan rahakirstuun jo mieluummiin reilusti ennen kuin täyttävät kolmekymmentä.

On hämmästyttävää, miten paljon turhaa kolu(i)ssa opetetaan.
Toki on hyvä osata hieman lukea ja kirjoittaa, ja laskeakin
yksinkertaista aritmetiikkaa. (Nyt sekin on turhaa koneiden
vuoksi, eivätkä nykyään osaakaan kertotaulua.) Joidenkin
harvojen on hyvä myös hallita englannin alkeet.

Voi onko joku hyötynyt esimerkiksi algebran tai
jometriikan opinnoista yms.

Minä en kyllä veronmaksajana sellaiseen olisi valmis, että kasvuikäisiltä ihmisiltä yhteiskunta rajoittaisi ja kaventaisi verorahojen turvin tarjottuja opiskelumahdollisuuksia. Aikuiset ovat eri asia; heiltä pitäisi ruveta odottamaan panostustakin yhteiskunnan rahakirstuun jo mieluummiin reilusti ennen kuin täyttävät kolmekymmentä.

[Mirri]

Mirri:

Kaiken kukkuraksi he ovat siinä vaiheessa liian korkeastikoulutettuja ja vieraantuneet pahasti niin työelämästä kuin oman elannon hankkimisesta, jotta heitä kannattaisi edes yrittää työllistää 'vaatimattomammille' työvoimapulasta kärsiville aloille niin, että heistä saataisiin veronmaksajia.

Monet ottaisivat mielellään vastaan vaatimattomman työpaikan. Ongelma on työnantajien suhtautumisessa, jotka pitävät henkilöä liian korkeasti koulutettuna. Minusta opiskelun arvo ei ole vain siinä, miten hyvin se työllistää. Sivistys ja tiedon kasvattaminen itsessään on arvokasta ja päämäärä itsessään. Oikeastaan yliopiston tehtävän ei varsinaisesti pitäisikään olla työvoiman tuottaminen yrityksille.

En ymmärrä, miten joku voi olla " liian korkeasti koulutettu"? Sehän on vain plussaa, että tietää enemmän kuin tarvitseekaan.

'Vaatimattomat' työpaikatkaan eivät ole otettavissa noin vain; niihin tarvitaan yleensä alan ammattikoulutus. Siinä tulee ongelma; yhteiskunta ei välttämättä enää suostu kustantamaan ammattikoulutuksia ihmisille, joihin on jo satsattu monivuotisen korkean ja kalliin koulutuksen verran. Toinen ongelma on siinä, ettei ilman oman alansa työtä jäänyt akateeminen ihminen välttämättä 'nöyrry' opiskelemaan itselleen ammattikoulutasoista ammattia työllistääkseen itsensä; hän on mieluummin yliopistosta suoraan akateeminen työtön kuin tarttuisi alempiin ja vaatimattomampiin ammattiopintoihin päästäkseen kiinni työhön, jossa kaivataan suorittavia tekijöitä.

Niin, ja vielä kolmas ylikoulutettujen ihmisten aiheuttama ongelma työmarkkinoilla; ei työpaikkojen hierarkia kestä sellaista, että alainen on esimiehiään koulutetumpi. Johtaja-, esimies-, ja asiantuntijavakansseja taas ei riitä kaikille halukkaille; niinpä työnantajat jättävät tietysti palkkaamatta ylikoulutetun ihmisen - kun ei ole tarjota hänelle hänen kaipailemaansa koulutustasoaan vastaavaa työtä, eikä ehkä edes lähes vastaavaa. Päinvastoin voi pomokin olla häntä kouluttamattomampi; siksi hänet jätetään palkkaamatta ja tarjotaan työpaikka sopivammille ehdokkaille.

[Varjolilja]

Kyllästynyt, en minä sinun lapsistasi kirjoittanut, vaan omistani ja vertaukseni oli yleinen, yleisesti nuorisoa tarkoittava. Sinun lapsistasi en tiedä mitään muuta kuin sen, että he ovat aikuisia, kaiketi niin. Onhan aivan tavallista esimerkiksi se, että asunto lämpenee "itsestään" toisin sanoen sitä ei tarvitse erikseen lämmittää tai että (lämmin ja kylmä) vesi tulee "automaattisesti" tai ettei ole sähköntoimituksessa keskeytyksiä. Mutta meillä mikään noista ei ole itsestäänselvyys, vaan kaikki vaatii huolehtimista ja työtä. Viime vuonna meillä oli niin paljon sähkön toimituksessa taukoja, että saimme vuoden sähkölaskusta noin 20 % maksuna sähkölaitokselta. Oli aika metkaa, kun sähkölaitos oli maksanut tililleni rahaa. Kesti vähän aikaa tajuta, että olinkin saaja enkä maksaja.

Lapsiani ei ole ammatti- eikä ammattikorkeakoulussa. Tuo 45 minuutin ruokatauko on eräässä Helsingin yliopiston tiedekunnassa, jossa opiskelu on hyvin ohjattua ja jossa ei käytännössä "tarvitse" (voi) tehdä juuri mitään omia valintoja, vaan kaikki opiskelevat kaiken, samat kurssit jokainen.

Ihmisillä vain on erilaisia vaatimustasoja, myös opiskelevalla nuorisolla. Oikeasti kukin voi miettiä, mitä todella tarvitsee ja mitä ilmankin pärjää, tai sitten voi valittaa, ettei mikään raha riitä ja elämä on niin kurjaa. En nyt tarkoita opiskelijoita, mutta ilmeisesti joillakin sosiaaliturvan varassa elävillä on varaa viinaan ja tupakkiin, vaikka johonkin jonkun toisen mielestä tähdellisempään ei olekaan. Opiskelijan maksama vuokra soluasunnosta, jossa on oma huone ja yhteinen keittö ja vessa ja suihku voi olla paljon vähemmänkin kuin 350 euroa, esimerkiksi vain 205 euroa kuukaudessa. Tämäkin on ensi käden tietoa eikä minun keksimäni lukema.

[Kuutar]

Mirri:

Vaatimattomat' työpaikatkaan eivät ole otettavissa noin vain; niihin tarvitaan yleensä alan ammattikoulutus. Siinä tulee ongelma; yhteiskunta ei välttämättä enää suostu kustantamaan ammattikoulutuksia ihmisille, joihin on jo satsattu monivuotisen korkean ja kalliin koulutuksen verran

Tarkoitin sellaista työtä, johon henkilöllä olisi jo valmina pätevyys, että hän olisi vähän " liiankin" pätevä siihen korkean koulutuksensa ansiosta.

Mirri:

Niin, ja vielä kolmas ylikoulutettujen ihmisten aiheuttama ongelma työmarkkinoilla; ei työpaikkojen hierarkia kestä sellaista, että alainen on esimiehiään koulutetumpi.

Niin, tämä on mielestäni työnantajien asennongelma. Hierarkia -ajattelu saisi jäädä jo historiaan ja onneksi on paljolti monilla aloilla jäänytkin, ainakin yksityissektorilla.

[Mirri]

Mirri:

Niin, ja vielä kolmas ylikoulutettujen ihmisten aiheuttama ongelma työmarkkinoilla; ei työpaikkojen hierarkia kestä sellaista, että alainen on esimiehiään koulutetumpi.

Niin, tämä on mielestäni työnantajien asennongelma. Hierarkia -ajattelu saisi jäädä jo historiaan ja onneksi on paljolti monilla aloilla jäänytkin, ainakin yksityissektorilla.

Ehkä on työnantajien asenneongelma, mutta kyllä se on myös järkevä realiteetti.
Moniko esimiestään koulutetumpi ja pätevämpi alainen pystyisi pitempään elämään hyvässä ja toimivassa esimies-alaissuhteessa esimieheensä, jota pätevämpi ja tietävämpi on suhteessa tehtävään työhön? Ennemmin tai myöhemmin työyhteisössä ihmeteltäisiin, että kuka johtaa ja ketä, kenellä on vastuu ja päätösvalta.
Ja sama juttu työtoverien keskuudessa; työyhteisöön ja tehtäviin nähden ylikoulutettu työntekijä ei välttämätt ollenkaan miellä itseään samanarvoiseksi työtovereidensa kanssa, hän tuntee olevansa näiden yläpuolella korkean koulutuksensa vuoksi. Sillä seurauksella, että työyhteisössä aletaan voida huonosti - joukossa on työntekijä, joka ylikoulutuksensa vuoksi loistaa liikaa himmentäen muut ympärillään.

Eivät nämä ole työnantajien asenteita, vaan työelämän realiteetteja. Samat syyt voivat aiheuttaa senkin, että ammattikoulutasoisille kursseille sun muuhun yhtä 'vaatimattomaan' ammattikoulutukseen aika nihkeästi otetaan korkeasti koulutettuja ihmisiä. Ei haluta kenenkään tulevan häikäisemään akateemisuudellaan.
Sinänsä huono homma, koska kyllä kai moni akateemisen tutkinnon hankkinut olisi ihan vilpittomästi ja motivoituneesti valmis kouluttautumaan uudelleen päästäkseen työelämään, ja koulutuspaikaksi voisi hyvin kelvata ties miten 'matala' ammattikurssi, jos se vain suinkin työllistäisi.

Tästä sitten pääsenkin sujuvasti lempiaiheeseeni... Minun mielestäni nuoria ihmisiä pitäisi rohkaista huomaamaan se ihana tosiasia, että niin työelämään kuin korkeaan koulutukseenkin on useita väyliä; ei ole mikään pakko valita yhtä ja 'parhaalta' tuntuvaa, eli peruskoulusta lukioon ja lukiosta yliopistoon. Pitkänä ja monivuotisena putkena se voi olla kaikkein huonoin väylä, monestakin syystä. Putkista kun on niin kovin vaikea päästä ulos, jos syystä tai toisesta ei jaksaisikaan tai ei haluaisi enää olla pitkän putken sisällä - ja vielä yhteiskunnan elätettävänä vuositolkulla.

[Kuutar]

Mirri:

Ehkä on työnantajien asenneongelma, mutta kyllä se on myös järkevä realiteetti.
Moniko esimiestään koulutetumpi ja pätevämpi alainen pystyisi pitempään elämään hyvässä ja toimivassa esimies-alaissuhteessa esimieheensä, jota pätevämpi ja tietävämpi on suhteessa tehtävään työhön?

Sellainen, joka tykkää keskittyä osaamiseensa, esimerkiksi asinatuntijatehtävään, mutta ei ole kiinnostunut johtamisesta, vaan ottaa mielellään ohjeita vastaan. Jotkut haluaisivat mieluiten juuri tämän kaltaiseen asemaan.

Mirri:

Samat syyt voivat aiheuttaa senkin, että ammattikoulutasoisille kursseille sun muuhun yhtä 'vaatimattomaan' ammattikoulutukseen aika nihkeästi otetaan korkeasti koulutettuja ihmisiä. Ei haluta kenenkään tulevan häikäisemään akateemisuudellaan.

Tuo on akateemisiin kohdistuva ennakkoluulo, joka kertoo niiden muiden kateudesta. Miksi akateemisten oletetaan olevan ihmisiä, jotka haluavat tulla sinne ammattikurssille häikäisemään akateemisuudellaan?
Jos akateemisesti koulutettu haluaa mennä ammattikoulutasoiselle kurssille, siihen on varmasti parempia syitä olemassa.

Tosin en kyllä ole edellämainitusta koskaan kuullut, kyllä ammattikursseille usein huolitaan hyvinkin erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Tarkoitan siis aikuiskoulutusta.

[Mirri]

Mirri:

Samat syyt voivat aiheuttaa senkin, että ammattikoulutasoisille kursseille sun muuhun yhtä 'vaatimattomaan' ammattikoulutukseen aika nihkeästi otetaan korkeasti koulutettuja ihmisiä. Ei haluta kenenkään tulevan häikäisemään akateemisuudellaan.

Tuo on akateemisiin kohdistuva ennakkoluulo, joka kertoo niiden muiden kateudesta. Miksi akateemisten oletetaan olevan ihmisiä, jotka haluavat tulla sinne ammattikurssille häikäisemään akateemisuudellaan?
Jos akateemisesti koulutettu haluaa mennä ammattikoulutasoiselle kurssille, siihen on varmasti parempia syitä olemassa.

Tosin en kyllä ole edellämainitusta koskaan kuullut, kyllä ammattikursseille usein huolitaan hyvinkin erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Tarkoitan siis aikuiskoulutusta.

Voi hyvin olla ennakkoluulo, tai sitten onkin kysymys niiden ihmisten ammattikokemuksesta, jotka valitsevat osallistujia ammattikursseille. Sitä en usko, että olisi kysymys kateudesta; oppilasvalintoja tekeväthän kuitenkin itse yleensä ovat akateemisesti koulutettuja - ei heillä ole mitään järkevää syytä kateuden vuoksi karsia ketään. Sitäkään en usko, että kukaan haluaisi mennä jollekin kurssille häikäisemään; hän voi häikäistä aivan omasta tahdostaan riippumatta ja mahtamatta asialle itse yhtään mitään. Luulen, että tuossa voisi olla syy siihen, ettei akateemisesti koulutettua välttämättä valita 'vaatimattoman' tasoiselle ammattikurssille häikäisemään; valitsijat tietävät hänen häikäisevän ihan tahtomattaan. Mielestäni tällä asialla ei ole kateuden kanssa mitään tekemistä; vähänkoulutetut kurssikaverit voivat häikäistyä, vaikkeivät kadehtisi yhtään.

Mutta hyvä juttu, jos on noin kuin kerroit; että ammattikoulutasoisille ammattikursseilla otetaan myös akateemisen tutkinnon suorittaneita näiden halutessa kouluttautua uudelleen päästäkseen työelämään. Minä olen kuullut toisensuuntaista, mutta tässä asiassa lienee monenlaisia ja kirjavia kokemuksia.

[Mirri]

Et siis lukenut viestiäni lainkaan? Juurihan pääsin sanomasta, ettei pidä kouluttaa ihmisiä aloille joilla ei ole työpaikkoja!

Et siis lukenut viestiäni lainkaan? Juurihan pääsin sanomasta, ettei pidä kouluttaa ihmisiä aloille joilla ei ole työpaikkoja!

Et siis lukenut aiempaa viestiäni lainkaan? Juurihan pääsin sanomasta, ettei pidä kouluttaa ihmisiä aloille joilla ei ole työpaikkoja.

Et siis lukenut aiempaa viestiäni lainkaan? Juurihan pääsin sanomasta, ettei pidä kouluttaa ihmisiä aloille joilla ei ole työpaikkoja.

Et siis lukenut aiempaa viestiäni lainkaan? Juurihan pääsin sanomasta, ettei pidä kouluttaa ihmisiä aloille joilla ei ole työpaikkoja.

En epäile lainkaan, ettetkö sinä itse ymmärtäisi itseäsi. Muille se voi olla vaikeampaa.

Et siis lukenut aiempaa viestiäni lainkaan? Juurihan pääsin sanomasta, ettei pidä kouluttaa ihmisiä aloille joilla ei ole työpaikkoja.

Minun mielestäni taas lukukausimaksuja pitäisi periä ainakin ulkomaisilta opiskelijoilta. Miksi ihmeessä Suomi kouluttaa ilmaiseksi työvoimaa esimerkiksi Kiinalle?

Et siis lukenut aiempaa viestiäni lainkaan? Juurihan pääsin sanomasta, ettei pidä kouluttaa ihmisiä aloille joilla ei ole työpaikkoja.

Mirri,

Sinunkin kannattaisi lukea muiden viestit ennen niiden kommentoimista. Se olisi paitsi kohteliaisuuden vähimmäisvaatimus, myös vähemmän noloa sinulle.

Eivät taida tässä asiassa sinun sanomisesi auttaa; ihmisiä koulutetaan toinen toistaan pidempien koulutusputkien kautta aloille, joilla ei ole työpaikkoja - tai ainakaan ei ole korkeastikoulutetuille ihmisille heidän tahtomiaan ja mieleisiään työpaikkoja.

Lukukausimaksujen kohdalla olen kanssasi samaa mieltä siinä, että ehkä niitä voitaisiin jossakin muodossa harkita ja toteuttaakin; vaikkapa niin, ettei esim. Kiina pääsisi kouluttamaan kansalaisiaan Kiinan tarpeisiin Suomen veronmaksajien kustannuksella. En tunne suomalaista yliopisto- ja muutakaan koulutusjärjestelmää niin hyvin, että tietäisin miten vapaasti muualta maailmasta voidaan lähettää Suomeen opiskelemaan Suomen veronmaksajien kustannuksella.
Mutta jos opiskelemaan pääseminen olisi yleisesti kiinni siitä onko rahaa lukukausimaksuihin vai ei, se olisi takuuvarma keino syrjäyttää vähävaraiset, pienituloiset, ja köyhät ihmiset jälkeläisineen. Eikä sitä syrjäyttämistä pystyttäisi lieventämään millään vapaaoppilaspaikkasysteemeillä.

Tämän otan erikseen:

Sinunkin kannattaisi lukea muiden viestit ennen niiden kommentoimista. Se olisi paitsi kohteliaisuuden vähimmäisvaatimus, myös vähemmän noloa sinulle.

Kyllä minä teen juuri noin; luen viestin, johon kommentoin. Mutta kuten jo totesin, ei sinun ponnekkailla hokemisillasi ole merkitystä suomalaisessa koulutussysteemissä. Täällä koulutetaan ihmisiä toinen toistaan pidemmissä opiskeluputkissa riippumatta siitä, onko koulutusalalla tarjota työtä korkeasti koulutetuille vai eikö ole.