Suomen häpeällinen perusturva

[Psykopatologia]

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/03/t ... 98893.html

THL: Perusturva ei riitä edes kohtuulliseen minimikulutukseen
julkaistu 1.3.2011 klo 11:45, päivitetty 1.3.2011 klo 21:54
(- -)

THL:
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=24475

[Psykopatologia]

http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-val ... port_id=V2
(- -)
55. Paasio II 23.2.1972 - 4.9.1972 195 SDP Vähemmistö
56. Sorsa 4.9.1972 - 13.6.1975 1013 SDP Enemmistö
57. Liinamaa 13.6.1975 - 30.11.1975 171 ammatti/virkamies Virkamies
58. Miettunen II 30.11.1975 - 29.9.1976 305 Keskusta Enemmistö
59. Miettunen III 29.9.1976 - 15.5.1977 229 Keskusta Vähemmistö
60. Sorsa II 15.5.1977 - 26.5.1979 742 SDP Enemmistö
61. Koivisto II 26.5.1979 - 19.2.1982 1001 SDP Enemmistö
62. Sorsa III 19.2.1982 - 6.5.1983 442 SDP Enemmistö
63. Sorsa IV 6.5.1983 - 30.4.1987 1456 SDP Enemmistö
64. Holkeri 30.4.1987 - 26.4.1991 1458 Kokoomus Enemmistö
65. Aho 26.4.1991 - 13.4.1995 1449 Keskusta Enemmistö
66. Lipponen 13.4.1995 - 15.4.1999 1464 SDP Enemmistö
67. Lipponen II 15.4.1999 - 17.4.2003 1464 SDP Enemmistö
68. Jäätteenmäki 17.4.2003 - 24.6.2003 69 Keskusta Enemmistö
69. Vanhanen 24.6.2003 - 19.4.2007 1396 Keskusta Enemmistö
70. Vanhanen II 19.4.2007 - 22.6.2010 1161 Keskusta Enemmistö
71. Kiviniemi 22.6.2010 - 254 Keskusta Enemmistö

[minätäällä]

Jospa keskityttäisiin nyt tähän nykyiseen hallitukseen ja sen tekemisiin ja tulevaisuuden lupauksiin. Vasemmistoliiton ohjelma oli nykymenolle hyvä vaihtoehto. Demarien ohjelmaan en vielä ole ehtinyt perehtyä (täällä ja Hesarissa julkaistuja irrallisia otsikoita lukuunottamatta). Ilmeisesti sitä ei lehdistössä aiota käsitellä lainkaan.

Hallituksessa joutuu tekemään kompromisseja, sen kai jokainen ymmärtää. Mitä kokoomus ja kepu ovat tehneet köyhien hyväksi? Köyhiä on paljon enemmän kuin toimeentulotukea nostavat, heitä on myös minimipalkalla eläviä tai pienellä palkalla pätkätöissä olevia akateemisia, pienellä eläkkeellä eläviä, opiskelijoita, yhden vanhemman perheitä, yksineläjiä jne.

[Psykopatologia]

Ko. rikkaiden suosiminen on tapahtunut sosiaalidemokraattinen ja keskustan
hegenonian aika 1970-luvulta eteen päin.

SD & SAK ovat huolehtineet vain hyväosaisten duunareiden eduista;
muut tulkooon toimeen "omillaan".

Kokoomuksen synti on se, että se ei ole riuskemmin puuttunut
asioihin. Suurin kehityksen jarru on ollut SD patavanhoillisine
oppeineen.

[minätäällä]

Luepa Arhinmäen ohjelma, jos demareita kaikesta syytät. Suosittelen. Jos se kirjankustannus ja yksityisvastaanoton pitäminen ei yrittäjän verovähennyksistä huolimatta ole niin kamalan tuottoisaa, en tiedä. Ehkä on.

[Mirri]

Olisi syytä muistaa sekin, että opiskelijan saama opintotuki on vielä pienempi kuin toimeentulotuki - eikä opintolainakaan kuukausittain käytettävissä olevaa summaa kovin kummoiseksi nosta.

Voisiko opiskelija hakea toimeentulotukea siinä kuin muutkin, joiden toimeentulo jää alle minimirajan? Oikeus kai olisi toimeentulotukeen, kun ja jos tulot jäävät opintolainan kanssa alle toimeentulotuen.

[Varjolilja]

Siihen aikaan, kun minä opiskelin, piti selviytyä opintolainalla tai jollain muulla. Opintorahaa sain vasta viimeisinä vuosina, vai oliko se asumiseen tarkoitettua, en muista. Tuntui ruhtinaalliselta saada "ilmaista rahaa", jota ei tarvinnut maksaa takaisin. Valmistuttuani ja saatuani se verran rahaa kasaan, maksoin opintolainani pois, kun niistä maksettava korko oli melkoisen korkea ainakin nykykorkotasoon verrattuna. Jossain vaiheessa ajattelin, että voinhan aina myydä itseäni, jos en muualta saa rahaa, mutta ei tarvinnut sentään siihen ryhtyä. Myöhemmin olen ajatellut, että kaikkea minäkin olen suunnitellut ja että ne ajatukset itseni myymisestä ovat olleet hyväksikäyttötaustani seurausta. En ole ole osannut arvostaa kehoani edes sitä vähää.

Suoraan sanoen en ymmärrä nykynuorison kitinää siitä, että yhteiskunta ei maksa heille aivan kaikkea automaattisesti. Omat opiskelevat aikuiset lapseni ovat tehneet kesätöitä ja saaneet siitä palkkaa ja sanovat tulevansa toimeen aivan hyvin niillä rahoilla ilman opintolainaa.

[Mirri]

Kyllästynyt, miten niin valmistuminen venyy, jos opiskelija on esimerkiksi kesätöissä, tai muussa kausi- ja sesonkityössä?

Ei kai opiskelijoiden työnteko ole mikään uusi ilmiö, valmistumisen venyminen taas on. Niinpä mielestäni syitä valmistumisen venymiseen pitäisi etsiskellä muualta kuin opiskelijoiden työnteosta. Ei ole mitään uutta ja ihmeellistä siinä, että ihmiset ovat yhdistäneet opiskelun ja työn tekemisen, mutta silti saaneet opintonsa valmiiksi ilman venymisiä. Eikä opiskelun ja työnteon yhdistämistä olla edes nähty mitenkään ongelmallisena; päinvastoin sitä on pidetty jopa suositeltavana työelämään ja itsensä elättämiseen tutustumisena. Työmarkkinoilla on eniten kysyntää juuri niillä valmistuvilla, jotka ovat hankkineet itselleen työelämäkokemusta jo opiskeluaikanaan; työntekoa opintojen ohella on aina pidetty meriittinä, se on varsinainen suositus työnantajien näkövinkkelistä katsottuna. Ei ongelma ollenkaan se, että opiskelija on työelämässä ja tekee töitä opiskelun ohessa.

Lisäksi sitten työelämässä olevat aikuisopiskelijat; he opiskelevat ja suorittavat tutkintoja työnsä ohessa siinä kuin muut opiskelijat tekevät työtä opiskelunsa ohessa - ja hyvinkin voivat tehdä sen ilman mitään valmistumisen venymisiä.

[Varjolilja]

En ole omissa lapsissani huomannut Kyllästyneen mainitsemia ongelmia. Opinnot ovat sujuneet suunnitellusti. Tietysti pitää tehdä töitä, käydä luennoilla, lukea tentteihin, olla mukana harjoitustöissä, tehdä kirjalliset tehtävät sovitusti. Minusta päinvastoin koulu on suunnitellut kaiken hyvin valmiiksi asti, jopa 45 minuutin ruokatauot, että opiskelijat ehtivät syödä luentojen ja harjoitusten välillä yhteiskunnan tukeman hyvän aterian. Myös opiskelija-asuntoja näyttää olevan saatavilla ainakin kauempaa opiskelemaan tuleville. Kesätöitäkään ei ole tarvinnut etsiä, kun päinvastoin on kysytty töihin eikä vain yhdestä paikasta. En ole tukenut heitä rahallisesti, vaikka aikoinaan talletin heidän lapsilisiään pahan päivän varalle. Olisin toki voinut käyttää ne itsekin ja osittain käytinkin, sänkyjen sun muun kaman hankintaan.

Ehkä yksi ongelmien syy on se, että moni lapsi on tottunut saamaan kaiken valmiina eikä kotona ole opetettu riittävästi tekemään töitä, on päinvastoin passattu lapsukaisia erinäisiin harrastuksiin ja muuhun ajanviettoon. Ymmärrän kyllä, että kaupungissa kerrotaloasunnossa tai omakotitalossakin on sangen rajalliset mahdollisuudet opettaa lapset tekemään töitä. Perheet ovat usein pieniä ja ne "kaksi lasta" sen verran samanikäisiä, ettei heille pysty edes opettamaan sisarusten hoitamista. Mutta pidän itseäni tässä suhteessa etuoikeutettuna, kun minulla on ollut mahdollisuus opettaa lapset tekemään aivan oikeita töitä ja myös iloitsemaan ja nauttimaan tekemisestä ja työnsä tuloksista. On selvää, että työantajilla ei ole halua opettaa aikuisia ihmisiä kädestä pitäen tekemään työtä, jos heitä ei ole aikoinaan kotona opetettu tekemään asioita, työnantajilla ei ole kiinnostusta maksaa siitä, että saa opettaa, kun pitäisi saada ostaa työtä tältä, saada kustaannuksia vastaavasti hyötyä tehdystä työstä.

Sekään ei mielestäni ole yhteiskunnan syy, jos nuoriso ei "tee lapsia". Voihan niitä "antaa tulla" ja "ottaa vastaan", vaikka elämä ei täysin valmista olisikaan, vaikkei olisi sitä isoa ja kallista lukaalia valmiina. Minusta nuorten aikuisten pitäisi tyytyä vähempään, tehdä itse enemmän ja sillä tavalla tulla toimeen vähemmällä rahalla. Tiedän, miten vähälla rahalla voi tulla toimeen, sillä niin olen elänyt. Olen myös ollut melko nuori ensisynnyttäjä eivätkä tuloni todella olleet suuret silloin. Lapsi ei tarvitse esimerkiksi ostettua purkkiruokaa elääkseen eikä kalliita esineitä näyttääkseen "oikealta". Hieno ja kallis autokaan ei ole välttämättömyys. Meillä oli jo neljä lasta ja autona vaivainen, vanha kaksiovinen Opel Kadett, joten sellaista se on ollut. Julkisesta liikenteestä en ole voinut nauttia sitten opiskeluaikojen, kun asumme kilometrejä asfalttitiestä, eikä julkista liikennettä ole.

[Psykopatologia]

Nykyajan lapset ovat poispilattuja.
TKK:n parkkipaikat pullistelevan heidän dollarihymyistään.
Opiskelijatkin haluavat elää herroiksi.

[minätäällä]

Meillä kyllä peruskoululaiset tytön luokkakaverit olivat kaikki kaupungin kesätyösetelillä töissä pari viikkoa kesästä ja tietysti myös niillä tet-jaksoilla. Tyttö kävi yhden jakson Helsingissäkin tetissä suhteiden avulla. Nyt lukiolaisena siivoaa kahdessa paikassa (exän työpaikalla ja sukulaisen luona)ja kesällä menee seurakunnan leirille töihin ja isänsä työpaikalle. Eilen oli ottanut parin viikon kieltenopetusurakan koulun päälle. Minä olen yrittänyt jarrutella siinä pelossa, että opinnot kärsivät ja luvannut jopa maksaa siitä hyvästä, että lukee senkin siivousajan, mutta ei kelpaa. Pitää olla itse ansaittua kai se raha.

Lukioikäisen opintotuki on ilman lainaa minun pienen eläkkeeni takia maksimi eli 400 euroa kuussa, jos joutuu muuttamaan kotoa muualle asumaan. Asuntolassa saa asua kai 250:llä kuussa, jos pääsee semmoiseen ja jos siellä sitten on rauha opiskella. Vuokra-asunnot ovat kalliita. 10,40 euroa neliöltä kuussa pääkaupunkiseudun ulkopuolella keskimäärin ja pääkaupungissa yli 13 euroa muistaakseni. Taisi olla tämän päivän Hesarissa tuo uutinen vuokrien kallistumisesta.

Yliopistossa tai ammattikorkeassa opintotuki on vähän suurempi, en ole sitä vielä katsonut. Lainaa ei kukaan haluaisi nykyisin kuulema ottaa. En tiedä, onko kesätöitä aina tarjolla, ehkä jotain kumminkin.

Itse opiskelin opintolainalla jota jouduin nostamaan maksimimäärän ja makselin hiljalleen takaisin, kun eron jälkeen tuli myös asuntolaina itselle yksin maksettavaksi. Silloin kumminkin pääsi jo ennen valmistumistakin vaikka välivuonna töihin ja suoraan papereilla vakituiseen paikkaan. Lainan otti suurin osa opiskelijoista. Kesätyötäkin tehtiin, mutta en muista mihin se raha sitten käytettiin. Interrailiin ja ainakin uuden rannekellon ostin. En tainnut laskea opiskeluaikaa sen varaan vaan elin sillä lainalla.

[Kuutar]

Mirri:

Kyllästynyt, miten niin valmistuminen venyy, jos opiskelija on esimerkiksi kesätöissä, tai muussa kausi- ja sesonkityössä?

Vastaan tähän. Siinä on tuloraja, kuinka paljon saa tienata kesätöissä, jos ylittää rajan, menettää opinotuet. Silti tuo kesätöillä tai sesonkitöillä tienattu raha ei useinkaan yksinään riitä elämiseen.

Ongelma ei tosin ole niinkään raha- kuin aikakysymys. Päätoimisesti opiskelevalla ei ole aikaa tehdä päätoimista työtä, eikä niillä osa-aikatöillä elä. Jos on pakko käydä säännöllisesti töissä esim. vuokran maksaakseen, se voi viivästyttää opintoja.

[Kuutar]

Varjolilja:

Minusta nuorten aikuisten pitäisi tyytyä vähempään, tehdä itse enemmän ja sillä tavalla tulla toimeen vähemmällä rahalla.

Minusta jokainen saa itse päättää, miten nykyisen tai tulevan taloutensa suunnittelee ja mikä itselle on tarpeeksi.

Itse enemmän tekemällä ei välttämättä säästä yhtään rahaa. Esim. materiaalien ostaminen vaatetta varten voi tulla kalliimmaksi, kuin vaikka halvan valmisvaatteen ostaminen.

minätäällä:

Silloin kumminkin pääsi jo ennen valmistumistakin vaikka välivuonna töihin ja suoraan papereilla vakituiseen paikkaan.

Tässä on se merkittävä ero verrattuna nykypäivään. Akateeminen työttömyys on ennätyslukemissa.

[Mirri]

Oletko Mirri todellakin sitä mieltä, ettei opiskelijan työssäkäyminen vaikuta lainkaan siihen kuinka paljon hän voi panostaa aikaa ja energiaa opintojensa suorittamiseen????

En todellakaan ole sitä mieltä; totta kai työnteko voi vähentää mahdollisuutta panostaa aikaa ja energiaa opiskeluun. Tai sitten ei vähennä; asia kai riippuu niin opiskelijasta kuin siitä, että mitä opiskellaan. Joku opiskelija ehkä vähentääkin työssä käymisen hyväksi aikaa ja energiaa jostakin muusta kuin opiskelusta. Tai opinnot voivatkin olla sellaisia, että työssä käymisestä on jopa hyötyä opiskelun sujumisen kannalta.

Joka tapauksessa valmistumisen viivästymistä lisätienestin hankkiminen ei ollenkaan välttämättä ja itsestäänselvästi aiheuta. Eihän päätoimisen opiskelijan sentään päätoimiseksi palkansaajaksi tarvitse ruveta; lisätienestin hankkiminen riittää ilmeisesti aika monelle.

[deontti]

Normaali korkeakouluopiskelijan opintotuki koostuu
-opintorahasta (298€),
-asumislisästä (maksimissaan 201,60€) ja
-opintolainasta (300€).

Jos ei halua ottaa lainaa, saa tukea siis maksimissaan melkein 500€. Verrattuna toimeentulotukeen (esim. edullinen vuokra 350€+ sitten se n.400€ =750€) lainaton opintotuki on naurettavan vähän.

Silloin kun itse sain opintotukea (n.5 vuotta sitten), oli yhteenlaskettu opintoraha ja asumislisäni muistaakseni n.400€. Eipä siitä säästöön jäänyt, eikä sillä oikein elänytkään, mutta onneksi oli lukioaikana kesätyöstä kertyneitä säästöjä.

Oikeastaan Kyllästynyt jo sanoikin hyvin matalan opintotuen ongelmat:
"1. Opiskelija tekee työtä - mikä tarkoittaa sitä, että valmistuminen venyy.
2. Opiskelija saa tukea vanhemmiltaan - mikä tarkoittaa sitä, ettei pienituloisten vanhempien jälkikasvulla ole varaa opiskella.
3. Opiskelija ottaa opintolainaa ja valmistuu, mutta saa vain pätkätöitä ja lastenhankinta siirtyy hamaan tulevaisuuteen."

Korkeakouluopiskelijatkaan ei aina onnistu saamaan kesätöitä. Tällöin voi ehkä opiskella kesälläkin ja nostaa opintotukea, jos vain koko ajan kiristyvät opintopistesuoritusrajat täyttyvät. (Itselläni esimerkiksi ei riittänyt opintopistemenestys siihen määrään kuukausia, minkä opiskelin, piti siis opiskella kesällä "ilmaiseksi", jotta sai suoritettua 12 kuukauden aikana riittävästi pisteitä niiden 9 kuukauden opintotuen edestä.)
Lukukausien aikana työskentely taas vie aikaa ja energiaa opiskelulta. Valmistuminen pitkittyy paljon.
Opintolainaa ottanut opiskelija voi valmistuttuaan pätkätyökierteen sijasta joutua myös työttömäksi.

Tietenkin on olemassa myös opiskelijoita, jotka opiskelevat ja käyvät työssä samaan aikaan, eikä valmistuminen kauheasti veny. Ja on olemassa opiskelijoita, jotka uskaltavat ottaa lainaa, ja valmistumisensa jälkeen saavat hyväpalkkaista työtä.
On tietenkin ihan loogista, että jos tuntee näitä hyviä tapauksia, niin on sitä mieltä, että kaikkien pitäisi olla valittamatta opintorahan ja asumislisän pienuudesta ja opiskella iloisesti lainarahalla ja opiskella vain aloja, joilla työllistyminen on lähes varmaa. Tuosta voi kyllä olla eri mieltä, (ja helposti onkin, jos tuntee opiskelijoita, joille pieni opintotuki tuottaa suuria ongelmia.) Lisäksi tuntuu kohtuuttomalta syyllistämiseltä ja typerältä kärjistämiseltä, että opiskelijat ei osaa opiskella, ei osaa tehdä töitä, vaan vain ryyppää ja matkustelee.

Itse olen sitä mieltä, että olisi hyvä, että valtio tukisi opiskelijoita samalla rahasummalla, minkä saa toimeentulotukena. Tuntuu epäoikeudenmukaiselta, että yksi osa kansasta saa elää vähemmällä kuin mitä katsotaan muiden tarvitsevan kaikkein vähimmillään.

[minätäällä]

Minun aikanani oli selvää asua asuntolassa, ensin yksin ja sitten mahdollisesti perheasunnossa. Nyt ne asuntolat eivät oikein taida kelvata, ja vuokra-asunnot ovat kalliimpia. Kai jonkun isomman asunnon voisi kimpassa onnistua saamaan, jos semmoisia kavereita löytyisi. Asuntolat voivat olla levottomia ja hirvittäisi päästää lukioikäinen yksin semmoiseen asumaan, vaikkei mitään ongelmia ole nyt kotona asuessa opintojen kanssa ollutkaan.

Ylipäätään huolettaa, kun oma on nyt lukiossa, että miten löytää oikea opiskelupaikka ja sitten vielä hyvä työpaikkakin. Luulin että nuo huolet on jo takanapäin itseltä, mutta lapsen puolesta huolehtii varmaan enemmän kuin omasta silloin aikoinaan.

[Mirri]

Opiskelijoille kutakuinkin ilmainen suomalainen koulutusjärjestelmä on aikamoinen yhteiskunnallinen sijoitus ja panostus opiskelijoihin, jotka keräävät itselleen pääomaa opiskelemalla yhteiskunnan heille tarjoamassa koulutussysteemissä. Mitä korkeampaa tutkintoa henkilö suorittaa sitä enemmän hän nautiskelee yhteiskunnan hänelle tarjoamasta koulutusjärjestelmästä, jonka avulla hän kartuttaa omaa pääomaansa kouluttautumalla yhteiskunnan kustannuksella.

Minun järkeeni ei oikein mahdu, että miksi yhteiskunnan pitäisi lisäksi vielä elättää opiskelijat. Mielestäni täysi-ikäiset opiskelijat eivät ole ihmisryhmä, joka tarvitsisi yhteiskunnan elätettävänä olemista. Siis elatusta yhteiskunnalta vielä sen lisäksi, että yhteiskunta kustantaa toinen toistaan korkeampia ja pitkäkestoisempia koulutuksia.

Miksi yhteiskunnan pitäisi kustantaa täysi-ikäisille opiskelijoille pitkien ja korkeiden koulutusputkien lisäksi vielä monivuotisen elatuksen, jotta ihmiset saisivat itselleen tahtomansa korkean tutkinnon?
En ymmärrä sitä, että ikään kuin unohdetaan yhteiskunnan ihan oikeasti panostavan opiskelijoihin tosi paljon kustantamalla toinen toistaan korkeampia monivuotisempia koulutuksia kaikille, jotka vain suinkin haluavat itselleen sellaisen. Jos sitten yhteiskunta vielä koulutuksen kustantamisen lisäksi alkaisi elättää aikuisia opiskelijoita, opiskelijat olisivat aikamoisen etuoikeutetussa asemassa muihin ihmisryhmiin verrattuna.
Yhteiskunta rahoittaa opiskelut tarjoamalla kutakuinkin maksuttoman koulujärjestelmän, mutta lisäksi pitäisi vielä elättää opiskelijat, jotta nämä saisivat rauhassa opiskella itselleen korkeita tutkintoja... Oikeudentajuni sanoo, että tuossa ajatuksessa on jotakin väärin.

[Kuutar]

Mirri:

Minun järkeeni ei oikein mahdu, että miksi yhteiskunnan pitäisi lisäksi vielä elättää opiskelijat. Mielestäni täysi-ikäiset opiskelijat eivät ole ihmisryhmä, joka tarvitsisi yhteiskunnan elätettävänä olemista.

Ehkä ei pidä, mutta yhtä hyvin voi kysyä, miksi sitten nuoret mt-sairaseläkeläiset ja sairaspäivärahalaiset pitäisi elättää? Etenkin, kun useimmilla ei ole psykoosin tasoista mielisairautta vaan "ainoastaan" masennus?
En itse kyllä olisi heidän enkä opiskelijoiden tukia leikkaamassa, mutta kysyn vertailun vuoksi. Nuoret kuntoutustukilaisetkin saavat toimeentulotukea enemmän kuin opiskelija opintotukia.

Turha on ainakin valittaa opintojen viivästymisestä. Ihminen ei voi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa, kuten luennolla ja töissä, tai kotona lukemassa ja iltatöissä.

[Mirri]

Mirri:

Minun järkeeni ei oikein mahdu, että miksi yhteiskunnan pitäisi lisäksi vielä elättää opiskelijat. Mielestäni täysi-ikäiset opiskelijat eivät ole ihmisryhmä, joka tarvitsisi yhteiskunnan elätettävänä olemista.

Ehkä ei pidä, mutta yhtä hyvin voi kysyä, miksi sitten nuoret mt-sairaseläkeläiset ja sairaspäivärahalaiset pitäisi elättää? Etenkin, kun useimmilla ei ole psykoosin tasoista mielisairautta vaan "ainoastaan" masennus?

Outo rinnastus, koska suomalainen yhteiskunta rahoittaa kalliin koulujärjestelmän aikuisille ihmisille. Joka ikinen opiskelija tulee veronmaksajille kalliiksi, ja mitä korkeampia tutkintoja ihmiset tavoittelevat sitä kalliimmaksi heidän kouluttamisensa yhteiskunnalle/veronmaksajille tulee. Ja sitten pitäisi lisäksi elättääkin heidät sen lisäksi, että kustannetaan aikuisten ihmisten opiskelut... Pitäisi varmaan veronmaksajilta kysyä moniko on halukas elättämään opiskelijoita sen lisäksi, että rahoittavat näiden toinen toistaan kunnianhimoisemmat tutkintotavoitteet.

Minä kuulun niihin veronmaksajiin, jotka mielellään pitävät pystyssä suomalaista täysi-ikäisillekin opiskelijoille maksutonta koulutusjärjestelmää, mutta aikuisten opiskelijoiden elättämiseen en veronmaksajana olisi valmis. Ihminen, jonka kunnianhimo riittää korkeaan koulutukseen, on mielestäni kykenevä elättämään itsensä opiskellessaan veronmaksajien kustannuksella; ei hänen elättämiseensä pitäisi käyttää minun maksamiani veroja, jotta hän saisi rauhassa elää elätettävänä opiskelijana havitellessaan itselleen mahdollisimman korkeaa koulutusta. Opiskelijuus ei tee aikuisesta ihmisestä henkilöä, joka tarvitsisi veronmaksajia elättäjäkseen - eikä etenkään, kun veronmaksajat jo rahoittavat hänen opiskelunsa lähes niin pitkälle ja korkealle kuin hän vain suinkin mielii opiskella.

[Kuutar]

Mirri:

Pitäisi varmaan veronmaksajilta kysyä moniko on halukas elättämään opiskelijoita sen lisäksi, että rahoittavat näiden toinen toistaan kunnianhimoisemmat tutkintotavoitteet.

Pitäisi kysyä, kuinka moni olisi valmis siihen, että meillä ei olisi esimerkiksi ammattitaitoisia lääkäreitä, rakennusinsinöörejä tai psykologeja?

Mirri:

Ihminen, jonka kunnianhimo riittää korkeaan koulutukseen, on mielestäni kykenevä elättämään itsensä opiskellessaan veronmaksajien kustannuksella; ei hänen elättämiseensä pitäisi käyttää minun maksamiani veroja, jotta hän saisi rauhassa elää elätettävänä opiskelijana havitellessaan itselleen mahdollisimman korkeaa koulutusta

Kyse ei ole rahasta, vaan ajankäytön ongelmasta, kuten kirjoitin. Et ehkä tajua, kuinka työlästä korkeakouluopiskelu todella on. Perustutkintovaiheessa voi olla 8-tuntisia päiviä viisi kertaa viikossa ja sitten viikonlopuista pitäisi vielä liietä aikaa ( monesti vaikeatajuista vieraskielistä tekstiä) oppikirjojen lukemiseen ja esseiden kirjoittamiseen ja gradun suunnitteluun. Opiskeluihin voi vielä liittyä ilmaisena tehtävää työharjoittelua pakollisena osana opintoja.

Ongelma on myös siinä, että nykyään ei uskalleta ottaa opintolainaa, koska akateeminen tutkinto ei takaa työpaikkaa, niinkuin ennen muinoin.

Niitä teollisuuden alan työpaikkoja ja muita perinteisiä työväen ammatteja on kyllä vielä vähemmän, joten jos opintotuet lakkautettaisiin, saisi samaa porukkaa elättää joka tapauksessa, työttöminä. Työttömät saavat enemmän tukia kuin opiskelijat, joten se tulisi valtiolle kalliimmaksi.

Kunnianhimo tai mikään muukaan ihmisen henkilökohtainen ominaisuus ei auta silloin kun työllisyystilanne on heikko. Työllisyystilanne johtuu markkinoista, kysynnän ja tarjonnan laeista, joille yksittäinen ihminen ei mahda oikein mitään.