valkosiipi kirjoitti:Vauva reppana. Vauva olisi halunnut selvästi tutkia paperia itse, mutta ei pystynyt tekemään sitä, kun isä häiritsi koko ajan tutkimista omalla repimisellään. Ei tuo nauru minusta ollut iloista tai riemullista naurua. Siinä oli jotain, joka meni yli. Kiihtynyttä enemmän kuin riemusta lähtevää.
Minusta kiihtymys liittyi repimisestä lähtevään outoon ääneen, joka oli yhtaikaa sekä riemastuttava että pelottava. Noinhan vauvojen elämässä usein, uudet ja voimakkaat asiat ovat hykerryttävällä tavalla jännittäviä. Kuten tuossa paperin repiminen kaikkinensa, syntyi äkkiä kova ääni ja palasia...
Kyllä tuossa mielestäni nähtiin aidosti innostunut ja riemastunut vauva - silti, vaikka vauvalle paperin repiminen kovine äänineen taisi olla uusi ja kiihdyttävä tilanne. Sellainen tilanne, joka panee 'hihkumaan riemusta'.
Jos isä olisi ollut vähänkin kykenevä kuuntelemaan vauvaansa...
Tuskin yhden videopätkän perusteella pystytään ihan tuollaista sanomaan isästä - ei ainakaan kuulosta mitenkään viisaalta väittää, ettei kyseinen isä ollut
vähänkään kykenevä kuuntelemaan vauvaansa. Moinen väite on kovin painavasti sanottu, mutta mielestäni köykäisin perusteluin.