Psykopatologia kirjoitti:Linkistä:
Tuloksissa tuli esille kaksi asiaa. Ensiksi, ekspertit erosivat muista siten, että he tekivät enemmän päättelyjä RCS-materiaaleista,
integroivat enemmän, tekivät vähemmän virheitä, ja konstruoivat rakenteeltaan kompleksisempia persoonallisuuden luonnehdintoja.
Taitava RCS:n käyttö liittyy siten ensisijaisesti näihin tekijöihin. Toiseksi, keskiryhmän ja noviisien välillä ei ollut mitään eroja,
mikä herättää kysymyksen taitojen kehittymisen luonteesta tällä alueella.
_________
Toisaalta Santalan oma esiintyminen jossain Ro-keskustelussa (TV) viitisen vuotta sitten oli primitiivistä:
lähinnä hän laski terveiden ja patologisten vastauksien frekvenssejä.
Minusta tuo testi on arveluttava, vaikka vain maallikkona sanonkin. Olen lukenut psykologisia artikkeleita ja väitöskirjatekstejä, joissa nähdään Ro-testissä paljon heikkouksia. Kritiikissä on esitetty, että testi usein patologisoi myös terveitä ihmisiä. Skeptikko-lehden artikkelissa saman ongelman väitettiin olevan testin uudemmissakin versioissa:
Vuonna 1997 American Psychologist Associationin ammattilautakunta palkitsi Exnerin ”tieteen edistämisestä” ja ylisti Rorschachin testin uutta versiota ”tehokkaana psykometrisenä välineenä,jonka kaltaisesta on tuskin uskallettu edes unelmoida.” Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet muuta: Exnerin metodin on todettu kärsivän samoista ongelmista kuin sen edeltäjät. Rorschachin testi - myös Exnerin versio - erehtyy helposti lokeroimaan myös useimmat terveet ihmiset ”sairaiksi”. Testi ei myöskään paljasta monia yleisimpiä mielenterveysongelmia (paitsi skitsofreniaa ja siihen rinnastettavia oireita, jotka ilmenevät ajatteluhäiriöinä), eikä se havaitse tarpeeksi tehokkaasti useita ihmisen perusominaisuuksia (Lilienfeld 1999, Wood ja Grab 2000).
Vielä nykyään monet psykologit luottavat yllättävän paljon kliiniseen vaistoon. Uskoa Rorschach-taitureiden vaiston voimaan on kuitenkin vaikea sovittaa yhteen tieteellisten todisteiden kanssa. Kuten jo mainittiin, kun Rorschachin testin asiantuntijoiden erikoiseksi väitettyä havaintokykyä on testattu tarkkaan kontrolloiduissa kokeissa, tulokset ovat tuottaneet pettymyksen.
Artikkeli antaa testin joissain tapauksissa suhtellisen hyvälle toimivuudelle selitykseksi sen, että testejä käyttävällä psykologilla on käytettävänään paljon muutakin tietoa potilaasta:
Jo se, miltä klinikalta tai mistä sairaalasta testin tulokset tulevat, voi sisältää paljonkin tietoa. Jos testi tulee esimerkiksi psykiatrisen sairaalan vuodeosastolta, todennäköisyys että potilas on harkinnut itsemurhaa tai vieraantunut todellisuudesta on korkea. ”Sokeaan analyysiin” ryhtyvällä Rorschach-taiturilla on siis usein hallussaan niin suuri määrä perustietoa, että se saisi kädestäennustajan vihreäksi kateudesta. Diagnostisen suorituksen alkuvaiheessa tämä tieto voidaan syöttää kuuntelijalle takaisin klassiseen kylmiltään lukemisen tyyliin.
Testin vastauksiin sisältyy yleensä myös arvokkaita vihjeitä potilaan älyllisestä kapasiteetista ja koulutustasosta.
http://www.skepsis.fi/lehti/2004/2004-1-skeptikko.pdf
Varmasti. Ei ole vaikea päätellä ihmisen olevan korkeasti koulutettu tai ainakin sivistynyt, jos hän vastailee esim. "Nään kierteisen kasvisolun DNA-ketjun tai " Näen surrealistisen maiseman, kuin Apollinairen runosta."
