Odotan vain sitä riippuvaisen ja estyneen persoonan esittelyä, mutta ne eivät taida kiinnostaa niin paljon kuin jotkut huomionhakuiset ja pakko-oireiset, niin että saa odottaa viimeiseen kirjaan. Haluat selvitä niistä äkkiä?
Olet voinut seurata netissä in vivo Rajatilojen (I) sekä Narsimin ja psykopatian (II) kirjoittamista sekä 50+ defenssien revisiota, joka ei ole edes läpiluettu vielä.
Kuinka ja miksi rupeaisin nyt vaikeaan aiheeseen täällä, kun tammikuunkin laskut ovat vielä tekemättä?
Passiivis-aggressiivinen vetkuttelee ja viivyttelee töiden kanssa tahallaan, aggression ilmauksena kun taas pakkoneuroottinen tekee hidasta ja perusteellista työtä eikä sen takia aina saa hommia ajoissa valmiiksi?
slimjohn kirjoitti:Mikä on Psykopatologian käsitys pakkoneuroottisen luonteen ja pssiivis-aggresiivisen luonteen erosta?
Passiivis-aggrressiivinen on (Kernbergin) keskitasoa, kun taas anankastinen on ylätasoa. Molemmissa anaalinen fiksaatio on keskeistä. Anankastisessa sadistinen aggressio on sitoutunut paljolti yliminään, kun taas passiivis- aggressiivisessa aggressio on "vapaampana" ja acting outin yms."käytössä.
Pakkoneurootikon toive on palata täydelliseen passiivisuuden tilaan, jossa maailma on tyydyttämässä hänen toiveitaan. Kun näin ei tapahdu, hän on jatkuvasti vihainen, mutta viha on kiellettävä sillä kaikkivoipainen viha tuhoaa kaiken. Passiivis-aggressiivinen jakaa saman asetelman.
Olemme samaa mieltä, keskeistä on minä itse -asenne. Kaikkivoipuusfantasia on luonteeltaan passiivinen, maailman tulee tyydyttää ilman aktiivista toimimista. Kyseessä on toive Tähkän kuvaamasta funktionaalisesta objektista.
Tarkoitin tuolla minä itse-jutulla, että lapsi haluaa itse tehdä, on ylpeä omista suorituksistaan (potassa olevasta kakasta), raivostuu toisten asioihion puuttumisesta. Uhmaikähän on tuossa vaiheessa, ei se ole passiivista toiveiden täyttämisen odottelua vaan itse päättämistä, tekemistä. Autonomian korostamista. Jos tuo vaihe hoidetaan huonosti, nujertaen, alistaen, häpäisten tms. on seurauksena autonomian sijasta häpeä.