Millä tavoin loukkaantumisten muistelu viisastuttaa Kyllästynyttä?Psykopatologia kirjoitti:Kuten aiemminkin toin esiin, unohtaminen suojaa mutta tekee tyhmäksi.
Millä tavoin loukkaantumisten muistelu viisastuttaa Kyllästynyttä?Psykopatologia kirjoitti:Kuten aiemminkin toin esiin, unohtaminen suojaa mutta tekee tyhmäksi.
Ei voi. Ehkä Kyllästyneen pitäisikin nähdä oma osuutensa asioihin, ja ottaa vastuuta omasta raivostuttamiseen asti ärsyttävästä nettikäyttäytymisestään. Hän vain syyttelee toisia näiden reagoidessa hänen käyttäytymiseensä. Vaatii toisia vastuuseen siitä, että hän on loukkaantunut, kun pitäisikin nähdä oma osuutensa omiin loukkaantumisiinsa.Biancaliina kirjoitti:Mirri kirjoitti:Jep, etenkin Kyllästyneelle suosittelisin aktiivista unohtamista. Johan tuollaisessa aktiivisessa muistelemisessa (varsinaisessa läjien kaivelussa) on oma fyysinen ja psyykkinen terveys vakavassa vaarassa...Psykopatologia kirjoitti:Klo21.27
Mirri on (muistaakseni) jossain viestissä esiintynyt jonkinlaisena unohtamisen advokaattina.
Voiko väkisin unohtaa(kaan)?
Eihän se mitään hylkäämistä ole, jos toistuvien hyökkäysten kohde livistää tiehensä, tai alkaa ignoroida kimppuun kävijää; minä sanoisin sitä terveeksi itsesuojeluvaistoksi. Vain hullu jää paikalleen ottamaan toistuvasti turpiinsa pitkävihaiselta ja kaunaiselta ihmiseltä, joka pitää loputtomia hyökkäyksiään ties miten oikeutettuina jonkin älyttömän ja loputtoman loukkaantuneisuuden vuoksi.Psykopatologia kirjoitti:Mieluummin kuitenkaan ei hylätä - netissäkään.
Kyllästynyt ei ole lainvalvoja, enkä minä ole rikollinen, jota lainvalvojan pitäisi jahdata. Olipas outo ajatus sinulla verrata Kyllästyneen motiiveja poliisin motiiveihin, ja verrata minua lainrikkojiin. Kyllästyneen pään sisäisiä 'lakeja' ilmiselvästi olen rikkonut ja edelleen rikon, mutta se on eri asia.Psykopatologia kirjoitti:Mutta mikä on "syy". Onhan poliisikin aina "kimpassa" mm. jahtaamassa ylinopeudella ajajia.
Eikö niitä voisi jättää rauhaan, kun eivät koskaan usko (kokemuksen mukaan).
Kyllästynyt, kyllä se sinä olet, jonka loukkaantuneisuus ja kaunaisuus panee hyökkäämään kerta toisensa jälkeen. Pyytäisin taas kerran anteeksi, mutta ei taida minun anteeksipyyntöni lievittää sinut katkeruuttasi ja loukkaantuneisuuttasi. Ei auta vaikka rukoilisin anteeksiantoa sinulta, silti haluat hutkia yhä uudelleen ja uudelleen - suorastaan purkaa aggressioitasi minuun.Onko toistuvien hyökkäysten kohde silloin se jota solvattiin suuruudenhulluksi (asiassa jossa hän oli oikeassa) vai vittuilija joka ei joko "muista" tai "ei kiusallaankaan kerro" millä perusteilla hän toista suuruudenhulluksi solvasi?
Mirri kirjoitti:Jatkuvaa kimppuun käymistä, hyökkäyksiä, ja hampaisiin joutumista kaunaisen ja ikuisesti loukkaantuneen ihmisen taholta ei tarvitse hyväksyä.
Netissä onneksi voi häipyä paikalta ja jättää kimppuun kävijän kaunojensa kanssa yksin.
Tarkemmin sanottuna ei ollenkaan mielipide kenestäkään, vaan subjektiivinen kokemus toistuvien ja vuodesta toiseen jatkuvien hyökkäysten kohteena olemisesta.Biancaliina kirjoitti:Mirri kirjoitti:Jatkuvaa kimppuun käymistä, hyökkäyksiä, ja hampaisiin joutumista kaunaisen ja ikuisesti loukkaantuneen ihmisen taholta ei tarvitse hyväksyä.
Netissä onneksi voi häipyä paikalta ja jättää kimppuun kävijän kaunojensa kanssa yksin.
Niin, mutta ihmisessä on muutakin kuin yksittäiset teot.
Tuo on "vain" sinun mielipiteesi kys. ihmisestä.
Gyver kirjoitti:Ihme asenteellista roolitusta tuollainen kiusaaja/kiusattu-jaottelu.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa