Kirjoittaja Psykopatologia » 04.02.2011 03:08
KIRJA-ARVIO: SYÖMISHÄIRIÖIDEN SALAINEN KIELI
Peggy Claude-Pierre (1997): Syömishäiriöiden salainen kieli.
Miten ymmärtää ja hoitaa anoreksiaa ja bulimiaa.
Alkuteos: The Secret Language of Eating Disorders (1997). Suomentanut Mirja Rutanen.
Sisältää värikuvaliitteen, yhteystiedot auttamisjärjestöihin ja asiahakemiston. Helsinki: Tammi 2000. - 338 s.
Peggy Claude-Pierre on kanadalainen psykologi, jonka molemmat tyttäret (Kirsten s. 1970 & Nicole s. 1971) sairastuivat peräjälkeen
anoreksiaan vanhempien eron (1988) jälkeen. Ph.D.-opintojen ohessa äiti hoiti tyttäret kotonaan kaiken sen tuskan ja epävarmuuden
myötä, minkä vain äiti voi kokea. Oppimansa pohjalta hän perusti (uuden avioliiton ja) syömishäiriöisille avohoitopisteen vuonna 1988
ja usein jo toivottomaksi luokitelluille potilaille Montreux-klinikan vuonna 1993.
Laihuus- ja ahmimishäiriöt ovat 1980-luvulta tulleet suosituiksi varsinkin länsimaistuneilla ja kaupunkilaistytöillä, ja mm. Smoolannin
herttuattarella ja Walesin prinsessalla (jonka tekijä tapasi vuonna 1995) on ollut semmoinen. - Claude-Pierre korjaa monia anoreksiaan
liittyviä väärinkäsityksiä, esimerkiksi että se olisi "laihuutta yli kaiken arvostavan kulttuurin sivutuote". Hän katsoo, että tömmöiset
voivat olla laukaisevia tai lisätekijöitä mutta että olennaista on "ennakkoalttius jatkuvalle kielteisyystilalle", joka häiriössä vakiintuu.
Tällöin potilaaseen kehittyy "sisällissota", jossa vastakkain ovat "kielteinen mieli" ja "todellinen minä". Hoidon alussa potilaalle annetaan
"ehdotonta rakkautta jatkuvan kielteisen puheen vastapainona", ja akuutissa vaiheessa hoidettavan "on voitava olla täysin vapaa vastuusta
sekä itsensä että toisten ihmisten suhteen" kaksikymmentäneljä tuntia vuorokaudessa.
Häiriöiden historian ja etiologian suhteen tohtorilta on tainnut jäädä läksyt lukematta: Näet jo 1874 sir William Withey Gull (1819 - 1890),
kuningatar Viktorian (1819 - 1901) henkilääkäri (1870-luvun alkupuolelta) - jota on epäilty myös Viiltäjä-Jackiksi (joka murhasi kuusi
katunaista Lontoossa syksyllä 1888) - toi lääketieteelliseen kirjallisuuteen termin 'anorexia nervosa', ja 1940-luvulta häiriön keskeinen
psykodynamiikka on ollut pääpiirteissään selvä (Franz Gabriel Alexander [1891 - 1964] vrt. *alla; ym): Paljolti kyseessä on omantunnon
sadistinen hyökkäys minuutta vastaan. Usein myös ruoansulatuskanavan ylä- ja alapää ovat sekoittuneet, joten: 'Kakkaa ei ole hyvä syödä',
ja 'jos en syö, en tee kakkaakaan'.
Kirjoittajan ansio on, että hän on uudelleen löytänyt häiriöiden syyt ja kääntänyt ne psykologisesti ymmärrettäväksi. -
(*Alexander [1950]: Psychosomatic Medicine. Its Principles and Applications. With a Chapter on The Functions of the Sexual Apparatus
and Their Disturbances by Therese Benedek. New York: Norton.)
Claude-Pierrellä on opintoja Adler-instituutissa Chicagossa ([Aladár] Alfred Adler [1870 - 1937], individuaalipsykologian perustaja) .
Syömishäiriöiden salainen kieli on otteeltaan psykodynaaminen, ja siinä painotetaan hoivaa ja hoitoa vastakohtana nykyiselle
kognitiivis-behavioristiselle "koirakoulukäytännölle". Tietokirjana teos myös täydentää suomeksi samaan aikaan ilmestynyttä
Laura Hakalan (Tammi 2000) toimittamaa (subjektiivisia) Siskonmakkaroita.
Pertti Luukkonen