Kehitysvamma johtaa yhä useammin aborttiin

[Varjolilja]

Dementoitunut vanhus hoidetaan sillä tavalla, että akuutin tilanteen ollessa päällä, tilataan ambulanssi ja laitetaan mummo menemään sillä hoitoon. Niin tehtiin läheiseni kanssa, joka lopulta oli niin psykoottinen ja dementoitunut, ettei häntä enää lähetetty kotiin, vaan suljetulta osastolta tuli määräys, että on heitteillejättöä lähettää hänet yksin kotiin.

Vielä tuli mieleeni resursseista eräs perinnöllistä verenvuototautia sairastava ekaluokkalainen. Yhteiskunta kustantaa hänelle hyvin kalliin lääkkeen, jonka hänen äitinsä annostelee joka toinen tai kolmas päivä pojan suoneen. Äidin isällä on myös tuo sama verenvuototauti, mutta siihen aikaan, kun hän on ollut lapsi, ei ole ollut lääkettä sen hoitoon ja isä on ollut jo pitkään työkyvyttömyyseläkkeellä sairauden aiheuttamien vammojen vuoksi. Muistaakseni lääke maksaa noin 200 euroa per kerta-annos. Minusta sekin on suuri apu sille perheelle ja antaa lapselle mahdollisuuden elää ns. terveenä. Moni perhe ei pystyisi ilman erityiskorvattavuutta ostamaan noin kallista lääkettä. Ehkä verenvuototauti ei ole kehitysvamma, mutta se voi vammauttaa sen, jolla tuo sairaus on.

[Mirri]

Näin räväkkää tekstiä löytyy Kuopion yliopiston terveyssosiologian peruskurssilta:

Julma visio: geenit kuriin ja vammaiset pois

Tiede lupaa varustaa ihmiset entistä paremmilla kyvyillä ja ominaisuuksilla, poistaa sairaudet ja kukistaa lopulta kuoleman. Paratiisin sijaan tieteellis-teknologisen kehityksen varjot tummuvat. Usko tieteen siunauksellisuuteen alkaa hiipua tiedeutopioiden vesittyessä. Tieteen hyödytkin uhkaavat peittyä mustaan mönjään. Von Wrightin mukaan teollinen teknologia jatkaa riehakasta tanssiaan kohti tulevaisuuttaan eli tuhoaan.

Geeniteknologia on kipuamassa lääketieteen lippulaivaksi. Sitä voidaan käyttää hyvään - sairauksien parantamiseen - ja pahaan - ihmisrodun jalostamiseen tai sodan palvelukseen. Sitä käytetään kumpaankin.

Tekninen kehitys on itsetarkoitus ja etiikan perusta. Tiede ei ole loihtinut eettistä ja moraalista kasvua, vaikka Einsteinkin korosti, että moraali on tietoa tärkeämpää. Etukäteen ei pohdita, onko jokin hyvää vai pahaa. Teknisesti mahdollinen tehdään seurauksista välittämättä. Raha sanelee tieteessäkin arvot.

Natsien kolkko rotuoppi kummitteli pitkään monien mielessä. Niinpä rodunjalostus oli ruma sana, jonka lausumista ääneen ujosteltiin. Nyt fyysikko Stephen Hawking sanoo suoraan, että geeniteknologian avulla parannellaan kohta ihmistä, "halusimmepa tai emme". Monen tiedemiehen sormet syyhyävät päästä parantelemaan rotuaan. Kansalta ei kysytä, mitä se haluaa. Huipputiedemiehet eristäytyvät norsunluutorninsa yksinäisyyteen. Tieteen ja teknologian kysymyksiä hallitsee enää pieni elitistinen joukko tutkijoita.

Erityisesti sikiöseulonnat taloudellisin perustein nostavat uuteen kukoistukseen rodunjalostuksen, tuottamattoman ja epätäydellisen elämän karsimisen. Täydellisyyttä tavoitellaan steriilisti, ilman kaasukammioita ja polttouuneja. Rotuhygienia verhoutuu kärsimyksen vähentämisen, terveyden, onnellisuuden ja säästöjen valkeaan valekaapuun. Lääketieteen tehtävänä on geneettinen vallankäyttö, vääränlaisten, sairaiden eliminointi. Geneettisestä onnenkaupasta siirrytään geneettiseen huolenpitoon (Beck 1990). Nainen odottaa oikeasti lasta vasta sitten, kun testeissä varmistuu, että lapsi on saamisen arvoinen. Alkuraskaus on tiivistä laaduntarkkailua. Ihmislajin harppoessa kohti täydellisyyttä terveys muuttuu vajaa-arvoisten kuolemantuomioksi.

Terveyden nimissä valvotaan lisääntymistä (Hemminki 1993). Kun terveydenhuoltomenot paisuvat, kasvaa painostus vanhempia kohtaan, etteivät he synnyttäisi sairasta lasta, joka aiheuttaa huomattavia kustannuksia terveydenhuollolle. Tamperelainen ylilääkäri laskeskeli, että Downin oireyhtymää sairastavan ihmisen elämä aiheuttaa lähes parin miljoonan markan lisätaakan veronmaksajille. Raha on johtava terveyskonsultti. Ihmisten hinnoittelu on ihmisarvoa alentavaa. Jos kustannusvaikutukset määräävät elämän arvon, seurauksena on moraalin, oikean ja väärän lopullinen hämärtyminen.

Jotkut palkitut tiedemiehet ovat esittäneet, että vastasyntyneen annettaisiin elää vain, jos hänellä ei todeta geneettistä sairautta. On kuolemansynti synnyttää tietoisesti vammainen lapsi. Pidä Suomi siistinä, hanki valikoiva abortti!

Vammaisuus ei enää ole huonoa tuuria, vaan virheellinen syntymä, johon vanhemmat ovat syyllistyneet jättämällä väliin viallisten geenien tunnistamisen. Jos vanhemmat tietoisesti ottavat riskin vammaisen lapsen syntymästä ja haluavat pitää hänet, yhteiskunta voi livetä huoltovastuustaan. Vammaiset testaavat yhteiskunnan solidaarisuutta. Katoaako se, jos avun ja hoidon tarpeen taustalla ei ole onneton sattuma vaan tietoinen valinta?

Geneettisistä sairauksista puhuminen edistää rotuhygieniaa, jopa pakottaa sen käyttöön. Kun perinnöllisten sairauksien ennalta ehkäisy on keksitty, olisi epäeettistä estää sen käyttäminen. Pahimmissa kauhukuvissa vammaisia, haitallisia lapsia ohjataan varaosiksi elintenluovutukseen. Kehitysvammaisia ja mielisairaita kun ei tohdita enää säteilyttää ja hyödyntää muutoin tieteessä koe-eläiminä. Kun geeniteknologia karsii heikkoudet, onko tulevaisuuden yhteiskunnassa vain superyksilöitä? Tehtaillaanko pelkästään poikalapsia, joilla on vain vanhempiensa toivomia ominaisuuksia? Mitä vikoja apujumalat eli vanhemmat sietävät tulevassa lapsessaan?

Sikiön geenien lukeminen on eettisesti ongelmallista. Sikiöseulonnat ovat nyt näennäisesti vapaaehtoisia. Ovatko ne kohta pakollisia, ainakin moraalisesti? Testeistä kieltäytyminen viestii äidin vastuuttomuudesta, uhrivalmiuden puutteesta. Seulotaanko täydellisyyttä sairauksien sijaan? Mikä vamma oikeuttaa aborttiin, mikä tekee elämän liian tuskalliseksi? Usein sotketaan vammasta aiheutuva kärsimys siihen kärsimykseen, minkä yhteiskunnan suvaitsemattomuus aiheuttaa (Myllykangas ym. 1996).

Vammaisuus tai sairaus sinänsä ei ole ihannoitavaa tai tavoiteltavaa. On joutavaa retoriikkaa, että sairaus on ansiomerkki tai kärsimys jalostaa. Kaunopuheisuuden tai päivittelyn sijaan vammaisten elämää pitää tukea elämisen arvoiseksi.

Geeniseulonnat ja -kartoitukset johtavat väärin käytettyinä syrjintään (Myllykangas ym. 1996). Ne luovat ikä-, rotu- ja sukupuolisyrjinnän kaltaista eriarvoisuutta, geneettiseen tietoon perustuvan luokkajärjestelmän. Amerikkalaiset menettävät jo työpaikkojaan ja vakuutuksiaan geenitietojen perusteella.

Geeniteknologit antavat tämän päivän parhaan tarjouksen: luvassa on nälän, sairauksien ja vammojen hävittäminen sekä täydellinen ihminen. Maanpäällisessä paratiisissa ihmiset oppivat elämään ikuisesti. "Kaikki sairaudet parannetaan 10 - 20 vuodessa ja ehkäpä kuolemakin on voitettavissa, ihminen oppii vielä elämään ikuisesti". Tuo täydellinen ja kuolematon ihminen on, jos ei ihan nurkan takana, niin horisontissa ainakin. Juuri tuo pöyhkeilevä erehtymättömyys ja varmuus huolestuttaa ja herättää epäilyjä. Mahdollisen geneettisen vallankumouksen jälkeenkin elämä on pokeripeliä. Geenit ovat kuin itse kullekin jaetut pelikortit. Tärkeintä on, miten pelaamme meille jaetun käden.

Historiassa alkemistit lupasivat kultaa ja kukoistusta. Geneettisen kultakuumeen siivittämänä meillä on nykytieteellisemmät lupaukset. Ihminen nähdään puolivalmisteeksi, josta geenejä sorkkimalla kehkeytyy kultaa, virheetön geenikone. Olisiko Midaksesta jotain opittavaa?

Onneksi tiede on vielä kaukana täydellisen ihmisen tai edes täydellisen tomaatin luomistyöstä.

http://www.kantti.net/sarjat/terveyssos ... ikkelit/a1

[Mirri]

Eli sinun mielestäsi mikä tahansa painettu sana on täyttä totta?

Häh?

[Gyver]

.

[Mirri]

Eli sinun mielestäsi mikä tahansa painettu sana on täyttä totta?

Häh?

Taisi moottori leikata kiinni.

Juu, kyllä niin kävi.

[Mirri]

Etenkin tähän terveyssosiologien provokatiiviseen kannanottoon yhdyn:

Nainen odottaa oikeasti lasta vasta sitten, kun testeissä varmistuu, että lapsi on saamisen arvoinen. Alkuraskaus on tiivistä laaduntarkkailua. Ihmislajin harppoessa kohti täydellisyyttä terveys muuttuu vajaa-arvoisten kuolemantuomioksi.

Terveyden nimissä valvotaan lisääntymistä (Hemminki 1993). Kun terveydenhuoltomenot paisuvat, kasvaa painostus vanhempia kohtaan, etteivät he synnyttäisi sairasta lasta, joka aiheuttaa huomattavia kustannuksia terveydenhuollolle. Tamperelainen ylilääkäri laskeskeli, että Downin oireyhtymää sairastavan ihmisen elämä aiheuttaa lähes parin miljoonan markan lisätaakan veronmaksajille. Raha on johtava terveyskonsultti. Ihmisten hinnoittelu on ihmisarvoa alentavaa. Jos kustannusvaikutukset määräävät elämän arvon, seurauksena on moraalin, oikean ja väärän lopullinen hämärtyminen.

Jotkut palkitut tiedemiehet ovat esittäneet, että vastasyntyneen annettaisiin elää vain, jos hänellä ei todeta geneettistä sairautta. On kuolemansynti synnyttää tietoisesti vammainen lapsi. Pidä Suomi siistinä, hanki valikoiva abortti!

[Psykopatologia]

Ajatuskoe: eletään vuotta 1950

Naiset synnyttävät runsaasti eri asteisesti vammaisia lapsia, joiden vammat näyttäytyvät vasta syntymän jälkeen.
95 sadasta vanhemmasta toteaa: "Voi vittu jos olisi joku pätevä metodi, jolla nähtäisiin etukäteen lapsen terveys.
En (emme) olisi hetkeäkään empineet aborttia. Sitä en (emme) kuitenkaan hyväksy, että jotkut päätyvät
aborttiin puhtaasti taloudellisten yms. seikkojen vuoksi."

Tämmöisestä nykykehitys on lähtenut liikkeelle. Nyt on vuosi 2011.

[Gyver]

.

[Psykopatologia]

Hehän voivat valita; palvellaan muita 95:tä.

[Mirri]

Psykopatologia, sen verran usein törmäsin 80-luvulla ajatukseen, että olen synnyttänyt yhteiskunnalle kalliiksi tulevan lapsen, etten usko asian olevan noin kuin sanot. Tai lähinnä uskon asian olevan osittain niin, mutta vähintään yhtä paljon on vaikuttanut toinen ajatus: voi piru, millaisia rahareikiä ovat... Ei minulle sentään kukaan ihan noin sanonut, muttei paljon muutakaan; viesti oli selvä - lapseni on yhteiskunnalle taloudellisesti kovin kallis yksilö, ja minunkin pitäisi ymmärtää asian olevan niin. Tosiaan muistuteltiin siitä, että kai minä nyt käsitän miten paljon lapseni nielee yhteiskunnan varoja.

Raha ratkaisee tässä asiassa, koska yhteiskunta (veronmaksajat) on maksumiehenä aina vammaisen lapsen syntyessä. Luojan kiitos, minua ei sentään voitu syyttää tietoisesta down-lapsen synnyttämisestä yhteiskuntaan rahareiäksi. Mutta nykyisin voidaan syyttää, jos syntyy down-lapsi äidin kieltäydyttyä seulonnoista.

[Psykopatologia]

Luulen kuitenkin, että odottavat vanhemmat ajattelevat ennen kaikkea omaa onneaan yms. ja sitten toiseksi lapsen onnea.

Olisko adekvaatti responssi esimerkiksi:
"Joo, antaa tulla vaan, vaikka on vammainen. Koetan hoitaa, ja jos en jaksa, annan poies."

[Varjolilja]

Niin, entäpä sitten, jos nuo ajatukset eivät edes juolahda äidin mieleen, että hän on mahdollinen vammaisen lapsen synnyttäjä. Tässä hiljattain tuli terapeutin kanssa puhetta naisten syöpäseuloista, rintojen tutkimisesta ja papa-kokeesta. Hänen mielestään ikäiseni naisen pitäisi käydä säännöllisesti gynekologilla ja tutkia rintansa mahdollisten kyhmyjen löytymiseksi. Hänelle nimittäin selvisi, etten ole huolehtinut noista asioista. Eivät ne todella ole olleet elämäni tärkeysjärjestyksessä ensimmäisiä. Tärkeämpiä asioita on ollut paljon, sekin, että on lapsille ruokaa silloin, kun sitä kuuluukin olla tarjolla, tai että heillä on kohtuulliset vaatteet ja jalkineet, joilla voi mennä kouluun, tai että kuuntelen lukuläksyn ja autan lastani oppimaan lukemaan.

Mutta - kun äiti on sellainen, että jaksaa juuri käydä kaupassa ja tuoda kauppakassit ovesta sisään keittiön kynnykselle, johon ne unohtuvat, kunnes joku lapsi kiinnostuu riittävästi niiden sisällöstä. Tai äiti ajattelee, että hänen pitää saada vauva pestyksi ja nukutetuksi ja sitten hän voi käydä itse peseytymässä. Mutta käykin niin, että hän nukahtaa vauvan viereen täysissä pukeissa ja jossain vaiheessa yöllä herätessään ehkä kiskoo niista osan pois ja menee peiton alle, mutta ei enää välitä mennä kylmentyneeseen saunaan ja pesuhuoneeseen. Kun ihminen on oikein väsynyt, hänellä ei välttämättä riitä energiaa edes mahdollisten ongelmien tajuamiseen saati siihen, että hänen pitäisi tehdä jokin vaikea päätös. Voi olla helpointa mennä vain päivästä toiseen ja ottaa vastaan mahdollisimman vähän informaatiota, sellaistakin, jonka vastaanottaminen ja ajatteleminen olisi tärkeää, jättää ottamatta kokeet, joista sitä informaatiota saattaisi tulla.

Ehkä olen ollut tällainen, liian väsynyt jo hyvin kauan, kunnes vihdoin lakkasin tuntemasta väsymystä ollenkaan. Tänäänkin heräsin aamukolmelta enkä ole nukkunut yhtään sen jälkeen, mutta en ole kokenut väsymystäkään. Kuitenkin tiedän, että en saa alkaa valvoa. Se raunoittaa yhä lisää näiden entisten raunioiden lisäksi.

[Mirri]

Tässä hiljattain tuli terapeutin kanssa puhetta naisten syöpäseuloista, rintojen tutkimisesta ja papa-kokeesta. Hänen mielestään ikäiseni naisen pitäisi käydä säännöllisesti gynekologilla ja tutkia rintansa mahdollisten kyhmyjen löytymiseksi.

Tuossahan on se yleinen asennoituminen yhteiskunnan järjestämiin seulontatutkimuksiin; tokihan niissä pitäisi käydä, kun kerran yhteiskunta tarjoaa - valveutunut ja vastuuntuntoinen ihminen tietysti käyttää hyödykseen hänen parhaakseen tarjotun seulan...

Lääkäriliiton eettistä pohdiskelua lukiessa selviää, että lääkärit ainakin liittonsa mukaan ovat perillä sikiöseuloihin liittyvistä eettisistä ongelmista; kuten ongelmasta, joka syntyy yhteiskunnan alkaessa aktiivisesti tarjota sikiöseuloja. Lääkäriliiton mukaan silloin on vaarana, että seulojen vapaaehtoisuus hämärtyy, koska kuvio kääntyy ikään kuin ylösalaisin - normaalistihan seulatutkimusta haluava oli aktiivinen ja aloitteellinen. Nyt tilanne on toisinpäin; yhteiskunta on aktiivinen ja aloitteellinen - jopa niin pitkälle, että tarjouksen kohteen täytyy aktiivisesti kieltäytyä, jos ei halua passiivisesti kulkeutua sikiöseuloihin aktiivisesti toimivan yhteiskunnan johdattamana.

Lääkäriliitto korostaa eettisissä ohjeissaan, että kun sikiöseuloja tarjotaan yhteiskunnan taholta, se täytyy tehdä niin, että vapaaehtoisuutta korostetaan, jottei vapaaehtoisuus hämärtyisi sen myötä, että yhteiskunta on ruvennut aktiivisesti tarjoamaan niitä. Toinen korostettu asia on, että vaikka sikiötutkimukset ovat yhteiskunnan tarjoamia seuloja, niissä ei saa mennä 'liukuhihnamaisuuteen'... Siinäpä ne ydinasiat ja -ongelmat ovatkin.

Eettiset ohjeet Lääkärin etiikka on kirjoitettu aikana, jolloin ei vielä ollut nykyistä käytäntöä. Mutta varmaan oli jo hyvää vauhtia tulossa, koska ohjeissa otettiin huomioon tilanne, jossa yhteiskunta on sikiöseulontojen aktiivisena tarjoajana.

Seulontojen tarjoaminen julkisen terveydenhuollon taholta voidaan katsoa kannanotoksi niiden puolesta ja tutkimusten vapaaehtoisuus voi siten hämärtyä

http://www.terveysportti.fi/dtk/let/koti

Myös Hesarin artikkelissa lääkäri mietti samaa asiaa; hän pahoitteli ajan puutetta...
Miten paljon sikiöseulojen nykyinen rutiiniluonteisuus mahtaa aiheuttaa sen, etteivät eettiset ohjeet toteudukaan?
Ja sitten lisäksi se minkä Varjolilja toi esille: totta kai valveutuneen ja vastuuntuntoisen ihmisen pitäisi käydä seuloissa, kun niitä kerran järjestetään... Tuskin Lääkäriliitto turhaan eettisessä ohjeistuksessaan kiinnitti huomota siihen, että vapaaehtoisuus voi hämärtyä yhteiskunnan alkaessa tarjota ja järjestää sikiöseuloja ikään kuin rutiiniluonteisena käytäntönä.

[Mirri]

Mirrin lainaama kirjoitus on provokatiivisuudessaan vertaansa vailla. Nähtävästi yhtenä taustavaikuttajana on käytetty Markku Myllykangasta - jolla lienee olla sama ongelma kuin Mirrilläkin.

Mikähän Markku Myllykankaan ja minun ongelma mahtaa olla?

Taitavat artikkelin kirjoittajat olla tässä; jos oli hevonpaskaa (kuten Kyllästynyt väitti olevan), niin sitä ovat sitten suoltaneet muutkin Myllykankaan lisäksi:
Markku Myllykangas; THT, dosentti, Kuopion yliopisto, kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos
Jyrki Elo; LL, ylilääkäri, KELA, Itä-Suomen aluekeskus
Olli-Pekka Ryynänen; LT, dosentti, Kuopion yliopisto, kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos
Raimo Tuomainen; YTL, suunnittelija, Kuopion yliopistollinen sairaala

(Laitoin jo linkin siihen viestiin, jossa kyseinen sitaatti on; pääsevät halukkaat tutustumaan Kuopion yliopiston terveyssosiologian peruskurssin sisältöön ja artikkeleihin. Siellä on muutakin mielenkiintoista.)

[Psykopatologia]

Myllykankaalla on vammainen lapsi.

[Gyver]

.

[Mirri]

Poistin viestin; Oiva-Antti Mäen pitämän puheen.

Muistan Luukkosen joskus jossakin puhuneen helmien heittämisestä sioille... Eihän sellainen heittely ole ollenkaan viisasta; siksi poistin.

[Mirri]

Mirri,

Se ongelmasi johon viittasin on se, ettet sinä tunnista omia vaikuttimiasi. Ulkopuoliselle ne ovat vuosien varrella ilmeiseksi tulleet, mutta sinä et niitä näe - et edes halua nähdä.

Sanoit, että Markku Myllykankaalla lienee sama ongelma kuin minulla. Tuoko meidän yhteinen ongelmamme sinun mielestäsi on?

[Mirri]

On itsensä pettämistä kuvitella, että yhteiskunnan avustuksilla, tuella ja/tai palveluilla kyettäisiin vammaisen lapsen kasvattamisesta tekemään samanlaista kuin terveen lapsen kasvattamisesta.

Miksi vammaisen (tai vakavasti/pitkäaikaisesti sairaan) lapsen hoidon ja kasvattamisen pitäisi olla samanlaista kuin terveen lapsen kohdalla?

[Kuutar]

Kyllästynyt:

Koska raskaudenkeskeytys voidaan tehdä sosiaalisten syiden (opinnot kesken, suuri asuntolaina, työttömyys jne.) perusteella, miksi vammaisen lapsen saaminen olisi vähäpätöisempi syy kuin rahanpuute?

Hyvä pointti. Kun tosiaan valtaosa aborteista tehdään sosiaalisista syistä, abortoidaan terveitä sikiöitä vain koska äiti ei halua lasta, niin miksi sitten vamman takia abortoimista jotkut pitävät suurempana eettisenä ongelmana?


Sikiöseulontojen vastustaminen on johdonmukaista vain, jos vastustaa kaikkia abortteja.
( En itse vastusta abortteja, minusta jokaisella pitää olla oikeus valita)

Mirrin kopiomasta linkistä:

Geeniseulonnat ja -kartoitukset johtavat väärin käytettyinä syrjintään (Myllykangas ym. 1996). Ne luovat ikä-, rotu- ja sukupuolisyrjinnän kaltaista eriarvoisuutta, geneettiseen tietoon perustuvan luokkajärjestelmän. Amerikkalaiset menettävät jo työpaikkojaan ja vakuutuksiaan geenitietojen perusteella.

Tuo on minustakin väärin, mutta tietääkseni EU:ssa on pyritty tekemään lainsäädäntöä, joka estää tällaisen väärinkäytön. Jos oikein muistan, taitaa nyt jo olla sellainen laki voimassa, että työnantajilla ja vakuutusyhtiöillä ei ole oikeutta saada kenenkään geenitietoja. Siis että tämä olisi ihan erikseen mainittu EU:n lainsäädännössä, mutta en ole aivan varma.