Vertaistukea vai vittuilua?

[Mirri]

Mirrikin voisi välttää vertailuja esimerkiksi siitä, kuka tulkitsee paremmin yms.

Nythän oli kysymyksessä minun kirjoitusteni ja minun elämäni tulkitseminen; oletan olevani asiantuntija siinä asiassa - tiedän kuka tulkitsee minua ja kirjoituksiani oikein ja kuka väärin.

Kyllästynyt tulkitsee pieleen, ei mahda mitään. Ja etenkin tulkitsee pieleen minun tarpeeni sanoittaa elämäni tarinaa - on aina tulkinnut sen asian väärin.

[Gyver]

.

[Psykopatologia]

Klo 10.42
Vastaavasti olet (aiemmin) tulkinnut pieleen muita.

Foorumilla tulisi välttää henkilöön meneviä arvioita ylipäätään ja yleensäkin vältää toisen tyhmyyden osoittamista yms.
besserviisaus yms.) sillonkin kun kyse on yleisistä asioista.

[Mirri]

Klo 10.42
Vastaavasti olet (aiemmin) tulkinnut pieleen muita.

Epäilemättä olen, ja varmaan ties miten monet kerrat. Nytkin saatoin tulkita väärin miettiessäni mikä Kyllästyneen niin sinnikkäästi ja vuodesta toiseen panee näkemään minut marttyyrina ja tarpeeni sanoittaa elämääni säälipisteiden keräämisenä.

Uskon kuitenkin, että myötätunnon osoitukset olen osannut tulkita oikein.

[Mirri]

Kyllästynyt, sinun käsitystäsi minusta kaksinaamaisena ja tekopyhänä marttyyrina on mietitty psykoterapiassani aika paljon; samoin kuin sinun tulkintojasi päiväkirjani sisällöstä. Myös kommentejasi psykoterapeuttiini ja psykoterapiaani liittyen on pohdittu - kuten sitä, että olet kyseenalaistanut psykoterapeuttini ammattitaidonkin. On ollut oikein hyödyllistä puhua nettifoorumilla esiin nousseista asioista, sinun vuosien varrella antamastasi palautteesta; se on lisännyt niin ymmärrystä kuin itsetuntemustakin.

Tuli vielä mieleeni... Montako viestiä lähetit Tukiasemalle?

[Psykopatologia]

K, Surkuhupaisaa tuokin. Sinun ei ylipäätään pidä lähteä tulkitsemaan toisen päiväkirjaa tms.,
ellei ko. toinen esitä siellä jotain sinusta yms.

Olet jatkuvasti toitottanut Mirrin "tyhmyyttä" yms., mikä aivan älytöntä.

[Mirri]

Miksi Mirri et koskaan vastaa sinulle esittämiini kysymyksiin vaan ainoa vastaus jonka sinulta saa on vittuilu "En kiusallanikaan kerro"?

Kyllästynyt, nythän sinä valehtelet. Tai sitten et enää muista mikä oli se ainokainen kerta, jolloin vastasin sinulle noin - sehän oli asiattomaan ja provosoivaan kysymykseen sopiva vastaus, yhtä asiaton ja ärsyttävä kuin kysymys. Siis kysymyksesi oli minun mielestäni raivostuttavan ärsyttävä ja asiaton...

[Psykopatologia]

Yleinen tyylisi on (ollut) välttää vastaamista.

[Mirri]

Yleinen tyylisi on (ollut) välttää vastaamista.

Tässähän kierretään kehää...

Minun vastaukseni eivät ole kelvollisia, enkä pysty vääntämään tyydyttäviä vastauksia, en vaikka miten kuritettaisiin. Joten miksi ihmeessä edes yrittäisin vastata mihinkään; ei minulla ole Kyllästynyttä tyydyttäviä vastauksia. Vaan eipä näköjään ole sinullakaan. Olen jo kysynyt sinulta muunmuassa, että pitäisikö minun tunnustaa Kyllästyneen esittämä varastelusyytös todeksi, muttet ole vastannut - pitäisikö vai ei.

Mirrihän on nimenomaan esittänyt siellä minusta milloin mitäkin.

Kyllästynyt, missä olen esittänyt sinusta milloin mitäkin?

[Psykopatologia]

Tuskin. Ethän ole minunkaan esittämiin helppoihin kysymyksiin vastannut.

[Psykopatologia]

Kyllästynyt esittää, että ylläpitäjän luetun ymmärtäminen on heikkoa. Itse olen pitänyt itseäni jopa hyvänä rivien välistä lukijana.
Näin se itsetuntemus paranee pontevan konfrontaaation edessä.

[Psykopatologia]

Tarkoitatko: alimitoitettu?

[Mirri]

No vastaa sitten ja kerro mikä sai sinut kuvittelemaan, että sinä tiedät ja tunnet pankki- ja maksukorttien ominaisuudet paremmin kuin niitä työkseen suunnnitteleva ammattilainen - ja ennen kaikkea: Mikä on saanut sinut luulemaan, että sinulla on oikeus solvata minua milloin tyhmäksi ja milloin suuruudenhulluksi?
Ja entä millä oikeudella sinä kiellät minua kirjoittamasta asiasta joka kiinteästi liittyy työhöni ja vieläpä tölväistä "sinä et ymmärrä asiaa lainkaan etkä tule koskaan ymmärtämäänkään koska kannettu vesi ei kaivossa pysy"?
Olen nuo kysymykset esittänyt sinulle nyt jo aika monta kertaa, mutta ainoa vastaus jonka sinulta olen saanut oli "En kiusallanikaan kerro".

Valehtelet; tai sitten tosissasi uskot asian olevan noin.

Mutta ok; vastaan uudelleen.

Sitä pankkikorttikeskustelua en todellakaan muista niin hyvin, että muistaisin mitä olen kirjoittanut siinä sinulle, ja millaisessa asiayhteydessä. Niinpä en pysty vastaamaan - en kertakaikkiaan enää muista viestieni motiiveja siinä ketjussa.
Niitä tyhmäksi ja suuruudenhulluksi solvaamisiakaan en muista; paitsi sen, että tuo suuruudenhulluusasia varmaan liittyy siihen pankkikorttikeskusteluun. Olen jo aiemmin kertonut, että se on kiukustuneena sanottu möläytys - sen muistan, että jokin asia minua siinä keskustelussa suututti, ja kirjoitukset sitten olivat kiukustuneita. Mutta sehän ei toki ole puolustus moisille solvauksille, jonkinlainen selitysyritys vain. Tämän paremmin en pysty vastaamaan.

Sitten se sikiödiagnostiikkaketju, jossa myös suivaannuin sinun asiantuntijana esiintymiseesi. Sehän oli minun aloittamani, ja pohjautui omaperäisiin kokemuksiin - telkkarissa nähtyyn ja kuultuun ohjelmaan. Yksi ja toinen kirjoittajakin innostui kertomaan omista kokemuksistaan. Mutta sinä et hyväksynyt heidän kokemuksiaan, koska työsi puolesta 'tiesit' heidän erehtyneen kokemustensa kanssa; et pitänyt siitä, että ihmiset kertoivat omakohtaisia kokemuksiaan - sinä 'tiesit' heitä paremmin. Niinpä sitten sanoin mitä sanoin; mielestäni sinä et todellakaan ymmärtänyt ihmisten tarvetta kertoilla omista kokemuksistaan, vaan tunsit suurta tarvetta oikoa heidän kokemuksiaan - kun kerran työsi puolesta 'tiedät' heitä paremmin. Tietoa sinulla ehkä oli, ymmärrystä ei; eikä taida olla ymmärrys lisääntynyt. 'Kannetulla vedellä' tarkoitin sitä, ettei taida auttaa ymmärryksen lisääntymisessä, vaikka miten yritettäisiin kertoa ketjun tarkoitusta ja merkitystä; sitä, että on tärkeää saada puhua ja vaihtaa ajatuksia sellaisista omakohtaisista kokemuksista.

Oikeuteni oli yhtä suuri/pieni kuin sinun oikeutesi puuttua ihmisten omakohtaisten kokemusten kertomiseen.

millä oikeudella sinä kiellät minua kirjoittamasta asiasta joka kiinteästi liittyy työhöni ja vieläpä tölväistä "sinä et ymmärrä asiaa lainkaan etkä tule koskaan ymmärtämäänkään koska kannettu vesi ei kaivossa pysy"

Tämän parempia vastauksia minulla ei ole annettavana.

[Psykopatologia]

Mutta eikö juuri tuo "alimitoitettu" osuus jää ihmisten emotionaaliseen muistiin? - En ole niin tyhmä kuin luulet.

[Mirri]

Kyllästynyt, mitä nyt tehdään, kun en pysty vastaamaan sinun tahtomallasi tavalla? Sellaisia päättelyketjujakaan en osaa luoda, että pystyisin niiden perusteella antamaan sinua tyydyttäviä vastauksia.

Entä jos yritettäisiinkin niin päin, että sinä kertoisit millaisia vastauksia haluaisit; minä voisin sitten yrittää vastata toiveidesi mukaan?

[Mirri]

Tässä nyt sitten kierretään kehää, jota minä en pysty katkaisemaan. Johtuisiko kehän kiertäminen siitä, että sinä haluat olla marttyyri - mummoparka, jota aina potkitaan. Ja jottei marttyyriutesi loppuisi, pidät huolta siitä, että kehän kiertäminen jatkuu uudelleen ja uudelleen.

Se on tosi mielenkiintoinen juttu tuo, että sinä niin sinnikkäästi kuvittelet minun olevan marttyyri, kun samalla teet lujasti töitä sen eteen, että varmasti voit pysyä loukkaantuneessa olotilassasi.

[Maria]

Tässä nyt sitten kierretään kehää, jota minä en pysty katkaisemaan.

Tästä lauseesta saa sellaisen kuvan, että et haluakaan lopettaa kehän kiertämistä. Ilmoitat, että et pysty katkaisemaan, mikä antaa sen kuvan, että et haluaisikaan katkaista. Eikä viesti kokonaisuutenakaan anna ymmärtää muuta.

[Mirri]

Tässä nyt sitten kierretään kehää, jota minä en pysty katkaisemaan.

Tästä lauseesta saa sellaisen kuvan, että et haluakaan lopettaa kehän kiertämistä. Ilmoitat, että et pysty katkaisemaan, mikä antaa sen kuvan, että et haluaisikaan katkaista. Eikä viesti kokonaisuutenakaan anna ymmärtää muuta.

Onko sinulla hyviä ohjeita katkaisemiseen - muita kuin se, että jätän Kyllästyneen kiertämään kehää yksinänsä? Tosiaan niinhän tämä kehä katkeaa, että minä pysyn poissa. Mutta olisiko sinulla ehdottaa muita keinoja?

(Ja Kyllästyneen tyyliin kielioppiohjeita: on kyseessä virke, ei lause.)

Kyllästyneen mielestä minä vittuilen, mutta pysyvästi syytetyn penkillä tuomittavana istuvana pidän oikeutenani käyttää huumoria selviytymiskeinonani - ikävää, jos se kuulostaa vittuilulta.

[Maria]

Haluan kommentoida tässä ketjussa aiemmin keskustelussa ollutta asiantuntijuuden loukkaamisen käsitettä. Kaikille ei ehkä merkitse samaa asiantuntijuus eikä myöskään ammattiylpeys. Jos ihminen on lähes koko aikuisikänsä käyttänyt ammatin hankkimiseen, kouluttautumiseen ja ammatissaan pätevöitymiseen, määrittävät nuo seikat mahdollisesti hänen persoonaansa yhtä merkittävästi kuin jonkin toisen henkilön kohdalla jälkikasvun saaminen, äitiys tai isyys. Näin on etenkin silloin, kun asiantuntija on lapseton, mutta myös ne asiantuntijat, jotka ovat lasten vanhempia, ovat koulutukseensa antaneet suuren panoksen, millä täten on myös merkitystä persoonan määrittymisessä.

Monelle suomalaisista työyhteisöön kuuluminen ja työssä menestyminen ovat tärkeitä asioita. Omien ammattitaitojen hallinta on yleensä ylpeyden aihe. Ei pidä väheksyä asiantuntijuuteen kohdistettua loukkausta. Valitettavasti media (muutkin kanavat kuin keskustelupalstat, lähinnä lehdistö) toisinaan sortuu esittämään tutkimuksena sen tasoisia selvityksiä tahi kyselyitä, jotka eivät täytä tutkimuksen kriteerejä. Näin halvennetaan tutkimustyön arvoa ja siten asiantuntijuuden ja tutkijoiden arvoa. Ihmisille voi syntyä käsitys, että kuka tahansa vailla alan koulutuspohjaa voisi olla asiantuntija. Sellaiset kommentit, joita valitettavasti joskus kuulee, ovat erittäin loukkaavia, kuten ethän sinä mitään tästä ymmärrä, tai joku esittää joko itsestäänselvän tai aivan poskettoman väitteen lonkalta "kuule Maria, kyllä...". Usein myös oletetaan, että kun on jonkun alan asiantuntija, niin pitäisi tietää siitä kaikki ja kun ei sitten jotain yksityiskohtaa satu tietämään, todetaan, että ethän sinä sitten mikään asiantuntija olekaan. Samoin voi käydä, jos vastaus ei tyydytä kysyjän ennakkoasenteita ja puolla niitä.

Jokainen on kuitenkin oman elämänsä paras asiantuntija. Tosin siinä asiantuntijuudessa piilee se paradoksi, että joutuu tekemään omat elämänvalintansa itse sekä vastaamaan tekemiensä valintojen seurauksista.

[Mirri]

Tässä nyt sitten kierretään kehää, jota minä en pysty katkaisemaan. Johtuisiko kehän kiertäminen siitä, että sinä haluat olla marttyyri - mummoparka, jota aina potkitaan. Ja jottei marttyyriutesi loppuisi, pidät huolta siitä, että kehän kiertäminen jatkuu uudelleen ja uudelleen.

Se on tosi mielenkiintoinen juttu tuo, että sinä niin sinnikkäästi kuvittelet minun olevan marttyyri, kun samalla teet lujasti töitä sen eteen, että varmasti voit pysyä loukkaantuneessa olotilassasi.

Tuskin, en vain pidä siitä että minun väitetään tehneen tai sanoneen sellaista jota en ole tehnyt.

Millä perusteilla sinä nyt väität, että minä "teen lujasti töitä sen eteen, että varmasti voin pysyä loukkaantuneessa tilassa"? Tuohan on vain sinun oma luulosi ja vaikka se tietenkin sopii hyvin sinun asetelmaasi - se ei pidä paikkaansa. Töitä teen, mutta työni tavoite on saada sinut vihdoinkin tajuamaan, ettei sinulla ole oikeutta tölviä minua tyhmäksi, varastaa minun työni tuloksia omaksi hyödyksesi ja/tai syyttää minua jostakin mitä en ole tehnyt?

Ja tuon kaiken tehtyäsi vielä ihmettelet miksi minun mielestäni olet kaksinaamainen ja tekopyhä hurskastelija.

Joo, sama juttu minulla - en pidä siitä, että minun väitetään tehneen sellaista mitä en ole tehnyt - kuten varastellut muka netissä jotakin. Itselläni ei juolahtaisi mieleenkään syyttää varkaaksi henkilöä, joka laittaa jonnekin minun 'työni tuloksen'; netistä löytämäni linkin.
Siinä olet oikeassa, että monet kirjoittamani asiat ovat vain minun tulkintaani sun muuta pohdiskelua; kuten se, että sinä haluaisit olla potkitun mummon roolissa - en todellakaan tiedä haluaisitko olla, minusta vain näyttää siltä, koska olet sovinnon löytämisessä niin joustamaton.

Minulla olisikin ehdotus sovinnon löytämiseksi; mitä jos joustettaisiin molemmat ja tultaisiin ikään kuin puolitiehen vastaan. Voisitko sinä joustaa sen verran, että uskoisit minun olevan vilpitön yritettyäni parhaan mukaani vastata sinulle menneessä tapahtuneista sanomisistani? Sinä taas vuorostasi voisit kertoa missä minä voisin joustaa; yritettäisiin ihan oikeasti sovitella.

Minulla on sellainen tunne, että se olen minä, jonka pitäisi mennä solmuun edessäsi, jotta olisit tyytyväinen - mikään muu ei kelpaa kuin solmuun meneminen. Niin joustava en kuitenkaan ole, että ihan solmuun taipuisin; siksi tarvittaisiin joustavuutta puolin ja toisin - siis siinä tapauksessa, että sinä tosissasi haluat löytää sovun. Ja minusta joustavuutta tarvittaisiin juuri niiden vastausten vaatimisessa; kun ei minulla ole antaa vastauksia, jotka sinä ehdottomassa joustamattomuudessasi haluaisit.
Joustamattomuutesi saa minut ajattelemaan, ettet haluakaan luopua loukkaantuneen osastasi ja löytää sopua, vaan nimenomaan haluatkin ylläpitää potkitun mummon osaasi. Mutta kuten sanoin, hyvin voin olla erehtynyt ja väärässä - tämä on vain minun tulkintani. Jonkinlaista vastaantuloa kai tässä nyt kuitenkin sinulta tarvittaisiin; niin minä tämän asian näen. Mutta tiedä häntä, jos olen siinäkin erehtynyt.