Sukupuoliasiaa

[Mirri]

Lisääntyminen on nimenomaan olemassaolon edellytys. Kuolisimme sukupuuttoon, ellemme lisääntyisi. Noin muuten taitaa käydä Suomen kansalle.

Tai sitten käykin niin, että pojasta polvi paranee.
Suomen kansaa kun on uhannut sisäsiittoisuus; tappava ilmiö sekin. Ottamalla vastaan 'vierasta verta' vältytään sisäsiittoisuuden vitsaukselta.

[Palle]

Höpöhöpö. Sisäsiittoisimmat kansat asuu Lähi-Idässä, jossa serkusavioliitot ovat tavallisia.

[Mirri]

Palle, Suomi on 'sisäsiittoisuudessa' ylivoimainen ja päihittää muut maailmankolkat mennen tullen. Ainakaan Lähi-itä kaikkine 'kansojen sekoittumisineen' ei missään tapauksessa vedä vertoja suomalaiselle geneettiselle eristäytyneisyydelle.
Täällä jos missä on pystytty/jouduttu eristäytymään niin, että on säilynyt 'puhdas rotu'. Paitsi, ettei mitään puhdasta rotua tai aitoa suomalaista ole menneinä vuosituhansina ollut.
Siksi kai joku kiihkomielinen nationalisti onkin väittänyt, että suomalaisuus pitäisi määritellä vasta suunnilleen 1700-luvulta eteenpäin. Hän kai kuvittelee, että aikarajatulla määrittelyllä saataisiin esille jokin aito perussuomalaisuus; sellainen, jota ei ikinä ole todellisuudessa ollut.

Helsingin Sanomat 11.10.2015.

Suomalaiset ovat geneettisesti harvinaisen jääkautinen kansa

Kolumni|Vantaan Hakunilassa tapasin trukkikuski Huupposen, vanginvartija Sjöblomin ja perusjätkä Järäisen. Tuli mieleen: milloin me suomalaiset tulimme Suomeen, kirjoittaa Tommi Nieminen.

Syksyllä 2009 olin juttukeikalla Vantaan Hakunilassa. Kiersin rappukäytäviä ja laskin nimiä.
Ponikuja 4:n A-rapussa oli 24 asuntoa, joista 14:n ovessa oli ulkomainen sukunimi: Zaman, Hersi, Djeddou. Raudikkokuja 5:n A-rapussa oli 36 ovea, joista 24:ssä ulkomaalainen nimi.
Hakunila oli kansainvälistynyt. Se hämmensi alkuperäisväestöä.

Hakunilan rakentaminen alkoi 1960-luvun lopulla. Monelle syntyi syvä tunneside. Trukkikuski Huupponen toivoi, ettei Hakunila slummiudu. Perusmies Järäinen uskoi, että lähiö oli rauhoittumaan päin. Suomen ensimmäistä naisvanginvartijaa Sjöblomia nyppi, ettei pihatalkoisiin tule porukkaa.
Ja maahanmuutto. Se mietitytti.
"Joku bušmanniheimo ei pitäisi oloaan mukavana, jos sinne tulisi kauhea lauma muita. Ei ole Hakunila samanlainen kuin kolmekymmentä vuotta sitten", Sjöblom sanoi.
Rouvan kielenkäyttö oli roisia, mutta oli helppo ymmärtää hänen tuskansa. Hän ei tunnistanut sitä Hakunilaa, johon oli nuorempana juurtunut.
"Tämä voi kuulostaa vähän hölmöltä, mutta suomalaiset ovat suomalaisia", rouva sanoi.
"En halua, että tästä tulisi jumalaton sekoitus, jonka lopputuloksena olisi liian vähän suomalaisia."

Mitä se tarkoittaa, kun sanotaan: Suomi suomalaisille?
Keitä me olemme? Mistä tulivat rouva Sjöblomin esi-isät? Entä Huupposen ja Järäisen?

Jääkausi loppui 11 000 vuotta sitten. Euroopassa oli ollut jääkaudella refugioita, lämpimiä taskuja, joissa eli ihmisiä, kertoo biologisen arkeologian dosentti Markku Niskanen.
Yksi refugio oli Ranskan ja Espanjan rajalla. Kun jäätikkö suli, alkoi kansainvaellus pohjoiseen. Noin 10 000 vuotta sitten Norjan kautta tuli Pohjois-Suomeen porukkaa. Se sekoittui kaakosta, Ukrainasta ja Etelä-Venäjältä samoihin aikoihin tulleeseen väestöön.
Heistä tuli saamelaisia; Näkkäläjärviä ja Morottajia.
Tämä Suomen ensimmäinen muuttoaalto selittää sen, että saamelaisilla ja Espanjan baskeilla on paljon samoja geenejä. Baskit ovat niiden jälkeläisiä, jotka jäivät Ranska–Espanja-rajan refugioon, saamelaiset taas niiden, jotka lähtivät pohjoiseen.
Toinen merkittävä jääkauden refugio oli nykyisen Ukrainan ja Etelä-Venäjän alueella Mustanmeren pohjoispuolella. Siellä on juuret suurimmalla osalla suomalaisista. Sieltä saavuimme me Huupposet, Järäiset ja Niemiset.
Seuraava murros tapahtui 5 000 vuotta sitten. Suomeen saapui Etelä-Venäjän ja Ukrainan alueelta lähtenyttä arokansaa, joka oli kesyttänyt hevosen. Keski- ja Pohjois-Euroopassa se osittain geneettisesti syrjäytti paikallisia maanviljelijöitä ja metsästäjä-keräilijöitä.
Dosentti Niskasen mukaan tuolloin syntyi Suomen kahtiajako läntisiin maanviljelijöihin ja itäisiin metsästäjä-keräilijöihin. Se näkyy geeneissämme, mutta vielä paremmin sen ymmärtää, kun matkustaa Ilomantsista Raumalle. Niissä on eri meininki.
Entä rouva Sjöblom? Sjöblomien juuret lienevät Suomen ruotsinkielisessä väestössä. Heidän esi-isänsä saapuivat pääosin 1100–1200-luvuilla Ruotsista, kun Suomen läntiset osat liitettiin Ruotsin valtakuntaan.

Jääkauden jälkeen tarvittiin siis useampi kansainvaellus ja noin 9 800 vuotta kypsyttelyä, että keksittiin suomalaisuus.
Viimein, 1800-luvulla, ruotsia puhunut yliopistoväki opetti heimolaisille – hämäläisille ja karjalaisille –, että he ovat yhtä kansaa.
Oli toki suomalainen kieli, muttei kansallista identiteettiä. Se liimattiin otsaan kuin postimerkki.

Ja katso, liima piti. Kun Lenin syksyllä 1917 kaatoi Venäjän väliaikaishallituksen ja hämmentyi vallankumouksesta, suomalaiset näkivät tilaisuutensa koittaneen. Svinhufvud ja Enckell matkustivat Pietariin ja kysyivät, saavatko suomalaiset nyt oman valtion.
Lenin allekirjoitti ja tuikkasi vielä: "Oletteko nyt tyytyväisiä?"

Sitten ei tapahtunut kummempia – oli sisällissota, kaksi sotaa Neuvostoliittoa vastaan ja yksi Saksaa vastaan –, kunnes vuonna 1995 Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa. Jutila rillasi. Nokia myi huippuvuonna 2008 lähes puoli miljardia kännykkää.
Sitten hyytyivät Nokia ja metsäteollisuus. Työt valuivat Euroopasta halvemman työvoiman maihin. Automatisaatio lisäsi koneiden töitä, ja seurauksena lisää suomalaisia potkittiin kortistoon.
Nyt ollaan lokakuussa. Opelin tuulilasissa oli aamulla kuura. Alkaa pitkä talvi.
Talous laahaa ja Tornioon valuu ihmisiä, joiden juuret ovat Lähi-idässä ja Afrikassa. Turvapaikanhakijoita saattaa saapua tänä vuonna jopa 50 000.

Miten me tästä selviämme, dosentti Niskanen?
"Tämänhetkinen muuttovirta on ihan pieni pisara", hän sanoo.
Niskasta sopii kuunnella. Hän ei lennä tuulten mukana, koska hän katsoo Suomea yli 10 000 vuoden ajalta.

Historiassa on ollut paljon tämänhetkistä ankarampia muuttoaaltoja. Todellinen kohtalonhetki oli silloin, kun nuorakeraamisen kauden ratsukansat jyräsivät Keski-Euroopan maanviljelijöiden ja osin myös Suomen metsästäjä-keräilijöiden ylitse.
"Se tarkoitti etnistä puhdistusta ainakin Keski-Euroopassa. Enemmistö geenipoolista korvaantui", Niskanen sanoo.
Tällä kertaa ei ole hätää. Kyse on historiallisesti pienestä muuttoliikkeestä.

Suomi on syrjäinen ja osuu ylipäätään harvoin kansainvaellusten reitille. Siksi meitä on vain viisi miljoonaa, seitsemäsosa Tokion väestöstä.
Tälle ilmiölle on akateeminen termikin: etäisyyden aikaansaama isolaatio.
"Meillä geneettiset etäisyydet näihin varhaisiin maaviljelijöihin ovat paljon pidemmät kuin muilla eurooppalaisilla", Niskanen toteaa.
Geeneissämme on siis muita eurooppalaisia enemmän jääkauden metsästäjä-keräilijöitä. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että heidän jälkeensä aika harva on viitsinyt tulla tänne asti.
"Kun katsoo meitä, niin olemme geneettisesti aika jääkautisia."

https://www.hs.fi/feature/art-2000002858582.html

[Palle]

Mitähän tuo juippi yrittää selittää?

Kansainvaellusten aika oli julmaa ja brutaalia aikaa. Eivät vieraat heimot tulleet siivosti alkuperäisväestön naapureiksi. Ei, sieltä tultiin väellä ja voimalla. Miehet tapettiin, naiset raiskattiin, lapset otettiin orjiksi.

Tätä nyt sitten halutaan Suomeen. Onhan tässä tätä rauhan aikaa elettykin.

[Mirri]

...Kansainvaellusten aika oli julmaa ja brutaalia aikaa. Eivät vieraat heimot tulleet siivosti alkuperäisväestön naapureiksi. Ei, sieltä tultiin väellä ja voimalla. Miehet tapettiin, naiset raiskattiin, lapset otettiin orjiksi...

Noinkohan saamelaisillekin on tehty, kun heidän asuinalueelleen tuli muita?
Ainakin maassa nimeltään Suomi heidän elämänsä on ollut kovaa kaikkine suomalaistamisyrityksineen; he eivät ole kelvanneet suomalaisiksi sellaisenaan.

[Palle]

Saamelaisten sortamisesta on turha syyttää suomalaisia. Ruotsalaiset sorti suomalaisia ja saamelaisia ihan tasapuolisesti. Saamelaisista ei tosin taidettu maksaa tapporahaa, kuten suomalaisista.

[Mirri]

Saamelaisten sortamisesta on turha syyttää suomalaisia. Ruotsalaiset sorti suomalaisia ja saamelaisia ihan tasapuolisesti. Saamelaisista ei tosin taidettu maksaa tapporahaa, kuten suomalaisista.

Lappalaiset asustivat nykyisin Suomeksi nimetyllä maaperällä kauan ennen suomalaisia. Aikana, jolloin ei ollut ruotsalaisiakaan sortamaan kuvittelemiasi suomalaisia. Täällä oli oikeasti lappalaisia; heitä, joita nykyisin sanotaan saamelaisiksi.

[Palle]

Mitä sitten? Ennen saamelaisia täällä asui neandertaalilaisia, jotka saamelaiset tappoi sukupuuttoon. Oli ihan oikein saamelaisille, että ruotsalaiset heitä vähän kurmuutti.

Woke - kulttuurimarxistit löytää sorrettuja kaikkialta.

[Mirri]

Tyhmä mikä tyhmä.

[Kyllästynyt]

Lähes koko työurani (nimenomaan suomalaisten) geeniperintöön ja perinnöllisiin tauteihin liitttyvien aiheiden parissa tahkonneena, en voi muuta kuin yhtyä Mirrin edelliseen viestiin.

[Palle]

Muilla kuin suomalaisilla ei sitten ole perinnöllisiä sairauksia, niinkö?

Onkohan näkö kulmasi turhan suppea?

PS. Minua kummastuttaa tuo sisäsiittoisuusjuttu. Maahanmuuttovyöryn alkaessa sitä pidettiin tervetulleena sisäsiittoisuusongelman ratkaisuna, kun Suomeen saatiin siittäjiä.

Myöhemmin on alettu selittää, että sellaista kuin suomalainen ei ole olemassakaan, vaan olemme kaikki tänne pohjan perukoille eksyneiden erilaisten maahanmuuttajaryhmien sekasikiöitä.

Mikähän noista monista teorioista pitää paikkansa?

[Palle]

Tyhmä mikä tyhmä.

Ylläpitoo! Mirri haukkuu minua tyhmäksi!

[Mirri]

Myöhemmin on alettu selittää, että sellaista kuin suomalainen ei ole olemassakaan, vaan olemme kaikki tänne pohjan perukoille eksyneiden erilaisten maahanmuuttajaryhmien sekasikiöitä.

Molemmat pitävät paikkansa; sekä sekasikiöisyys että sisäsiittoisuus. Sekasikiöisyys on vanhempaa ja sisäsiittoisuus nuorempaa perua.

Tautiperinnön synty

Suomen asutushistoria sekä maanviljelyn saapuminen Suomeen ovat syinä suomalaiseen tautiperintöön. Maanviljely saapui Suomeen noin 4 000 vuotta sitten aiheuttaen geneettisen pullonkaulailmiön väestön siirtyessä metsästys-keräily-kultturista viljakasvien viljelyn pariin. Perinnöllisten sairauksien kannalta tämä kantaväestö ja sen pienuus ei vielä sinällään ollut merkittävä, vaan tärkeämpi osa suomalaisen tautiperinnön muodostumisella on ollut 1500-luvun loppuun sijoittuvalla asutuksen leviämisellä Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Suomalaisasutuksen leviäminen Itä- ja Pohjois-Suomeen asuttaminen alkoi toden teolla Kustaa Vaasan luvatessa kruunun maita idässä ja pohjoisessa kenelle tahansa, joka ryhtyisi niitä asuttamaan. Tällöin lähti ns. vanhan asutuksen alueelta yksittäisiä perheitä tai muutamia perheitä samasta kylästä ja perusti uuden, alkuun vain muutaman talon kylän ”valtaamilleen” seuduille. Kylät kasvoivat, ja muutaman perustajajäsenen geenit joutuivat satunnaisvaihtelun (engl. random drift) kohteiksi.

Suomalainen tautiperintö muodostui siis kahden pullonkaulailmiön yhteisvaikutuksesta. Ensimmäinen pullonkaula noin 4 000 vuotta sitten valikoi tänne vain pienen osan eurooppalaisesta geeniperimästä. Tämä on syynä siihen, että tiettyjä, muualla Euroopassa yleisiä perinnöllisiä tauteja ei esiinny täällä. Toinen pullonkaula 1500-luvun lopulla, Itä- ja Pohjois-Suomen asutuksen alkaessa, sai aikaan joidenkin tautigeenien alueellisen rikastumisen ja aiheutti siten suomalaisen tautiperinnön synnyn.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalain ... rint%C3%B6

[Mirri]

Tyhmä mikä tyhmä.

Ylläpitoo! Mirri haukkuu minua tyhmäksi!

"Ennen saamelaisia täällä asui neandertaalilaisia, jotka saamelaiset tappoi sukupuuttoon. Oli ihan oikein saamelaisille, että ruotsalaiset heitä vähän kurmuutti.
Woke - kulttuurimarxistit löytää sorrettuja kaikkialta."

Palle, kirjoittamasi viesti on tyhmä.

[Palle]

Pikkuserkusten tai sitä lähempien sukulaisten välisten avioliittojen yleisyys maailmassa.

[Kyllästynyt]

Kuten edesmennyt esimieheni tapasi sanoa; "Soutuvene sekä polkupyörä olivat merkittävässä asemassa puolisovalinnassa maaseudulla."
Ja oleellistahan perinnöllisten sairauksien ilmenemisessä on kunkin sairauden kantajatiheys väestössä.

Kehottaisin Pallea tutustumaan perinnöllisyyteen, ja erityisesti perinnöllisten sairauksien syntymekanismeihin.
Laskennallisesti serkuilla on yhteisiä perintötekijöitä 12,5 %, ja pikkuserkuilla noin 3 %. Se, että jokin resessiivisesti periytyvää sairautta aiheuttava geeni osuu tuohon 12,5 %:n osuuteen, on melko pieni. Ja sitten vielä pitäisi puolisollakin olla se sama geenivirhe, ja lapselle osua kummankin vanhemman sairautta aiheuttava versio kyseisestä geenistä, riskiä voi pitää melko pienenä.

Kun vielä muistetaan, että kaikissa raskauksissa on noin 2 %:n riski siihen, että syntyvällä lapsella on jokin sairaus tai poikkeama, ei tuo yllä mainittu luku ole kovin merkittävä.

Tietenkin sukupolvesta toiseen jatkuvat sukulaisavioliitot nostavat kantajatiheyttä, mutta se ajatus, että suomalaiset olisivat jotenkin erityisen sairasta porukkaa, ei pidä paikkaansa.
Suomalaiseen tautiperintöön lasketaan kuuluvaksi sairauksia (jotka ovat kaikki hyvin harvinaisia), mutta silti suomalaisessa väestössä tavallisempia kuin muualla maailmassa. Vastaavasti, Suomessa jotkut sairaudet taas ovat harvinaisempia kuin esimerkiksi Lähi-idässä. Klassisena esimerkkinä usein käytetään Tay-Sachsin tautia, joka Suomessa on erittäin harvinainen, mutta jonka kantajatiheys ashkenaasijuutalaisten keskuudessa on paljon suurempi.

Omaa sukuani tutkiessani olen törmännyt siihen, että esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla erilaisia sukulaisten kesken solmittuja avioliittoja näyttää esiintyvän suhteellisen runsaasti. Ihmiset eivät välttämättä ole itse olleet lainkaan tietoisia, että heillä ja heidän aviopuolisoiltaan on yhteiset isovanhemmat ehkä jo kolmen tai neljän sukupolven takana. Naimisiin on kuitenkin menty, ja lapsiakin saatu.
Vastasyntyneisuus- sekä lapsikuolleisuus oli suurta ja siihen vaikuttivat mm. erilaiset tautiepidemiat, nälänhädät, yksinkertaisesti huono hygienia ja puuttuvat keinot/tietotaito esimerkiksi ripulin hoitamisessa. Oletettavasti nuo kaikki yhdessä paljon enemmän kuin vanhempien kaukainen sukulaisuussuhde.

https://www.terveyskyla.fi/genetiikkajaharvinaiset

[Mirri]

Kansainvälisessä 1000 Genomes Project -hankkeessa kartoitettiin 26 kansaa edustavan 2 500 henkilön genomit ja tilastoitiin heidän sisäsiittoisuutensa määrät. Koko joukossa vähintään serkusten liittoa vastaavaa sisäsiittoisuutta esiintyi noin neljällä prosentilla tutkituista yksilöistä. Vähintään pikkuserkusten liittoa vastaavaa sisäsiittoisuutta esiintyi useimmin eteläaasialaisilla, noin 45 prosentilla tutkituista. Sekarotuisilla latinalaisamerikkalaisilla sisäsiittoisten osuus oli 41 prosenttia, eurooppalaisilla 17 prosenttia, afrikkalaisilla 14 prosenttia ja itäaasialaisilla 11 prosenttia. Suomalaisilla lukema oli 34 prosenttia.

Suomen perustajaväestö tuhansia vuosia sitten oli pieni, ja sen jälkeen suomalaiset ovat lisääntyneet keskenään. Suomeen syntyi sisäisiä isolaatteja 1600-luvulla, kun väestöä muutti rannikoilta ja Savosta pohjoisemmaksi. Näissä pienissä yhdyskunnissa ihmiset lisääntyivät keskenään vuosisatojen ajan. Suurin sisäsiittoisuuden esiintymä näistä on Kuusamo, jonka väestöstä suurin osa on 40 alkuperäisen perheen jälkeläisiä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sis%C3%A4siittoisuus

[Mirri]

Googlen tekoäly kertoo Lähi-idän tautiperimästä näin:

Lähi-idän geneettinen historia ja sairaudet:

Historialliset tekijät:
Lähi-itä on ollut monien suurten sivilisaatioiden, uskontojen (juutalaisuus, kristinusko, islam) ja kansainvaellusten risteyskohta, mikä on johtanut geneettiseen sekoittumiseen, mutta myös eristyneisiin yhteisöihin.
Geneettiset sairaudet:
Talassemia; yleinen perinnöllinen verisairaus Välimeren alueella, Lähi-idässä ja Aasiassa. Sen yleisyys liittyy osittain malarian suojavaikutukseen (heterotsygoottina).
Kystinen fibroosi; vaikka yleisempi Euroopassa, sen yleisyys on myös lisääntynyt Lähi-idässä ja Itä-Euroopassa.
Niemann-Pickin tauti (tyyppi A/B); erityisen yleinen aškenasijuutalaisten keskuudessa.
Familiaalinen hyperkolesterolemia; yleisempää tietyissä Lähi-idän populaatioissa.

Ja Pohjois-Afrikan tautiperimästä näin:

Miksi Pohjois-Afrikan tautiperimä on erityinen?

Geneettinen eristyneisyys: Historiallisesti alueen populaatiot ovat olleet osittain eristyksissä, mikä on johtanut tiettyjen mutaatioiden yleistymiseen ja kertyneisiin sairauksiin, jotka ovat harvinaisia muualla maailmassa.
Malaria-alueet: Sirppisoluanemian ja G6PD-puutoksen kaltaiset sairaudet ovat yleisiä, koska ne tarjoavat suojaa malariaa vastaan, joka on ollut alueella merkittävä terveysuhka.

[Palle]

Mutta mikä geeni aiheuttaa monisukupuolisuutta?

[Kyllästynyt]

Mutta mikä geeni aiheuttaa monisukupuolisuutta?

Tällä hetkellä tunnetaan useita sikiön sukupuoleen vaikuttavia geenejä.
Korostan, että kyse on siis tällä hetkellä tunnetuista.

Joillakin vaikuttaa olevan se käsitys, että koska sanotaan ihmisen genomin olevan kokonaan läpikoodattu, se tarkoittaisi muka sitä, että ihmisen kaikkien geenien tehtävät ja vaikutukset tunnettaisiin.
Ei tunneta.