
Mirri kirjoitti:... Suo siellä vetelä täällä... Olisiko meidän maamme asema tässä tilanteessa parempi - ja turvallisempi - jos olisimme pysyteelleet Naton ulkopuolella?

Naton 5. artikla on Naton perustamissopimuksen artikla, joka määrittää jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita. Naton Viidennen artiklan teksti kokonaisuudessaan:
»Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että yhteen tai useampaan osapuoleen kohdistettu aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa katsotaan hyökkäykseksi kaikkia osapuolia vastaan, ja tämän vuoksi osapuolet sopivat, että jos tällainen aseellinen hyökkäys tehdään, kukin osapuoli käyttää Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51 artiklassa tunnustettua oikeutta erilliseen tai yhteiseen puolustautumiseen ja auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta yhtä tai useampaa osapuolta ryhtymällä viipymättä erikseen ja yhdessä muiden osapuolten kanssa tarpeelliseksi katsomiinsa toimiin, mukaan lukien aseellisen voiman käyttö, Pohjois-Atlantin alueen turvallisuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Kaikista tällaisista aseellisista hyökkäyksistä ja kaikista toimenpiteistä, joihin niiden vuoksi ryhdytään, ilmoitetaan välittömästi turvallisuusneuvostolle. Kyseiset toimenpiteet lopetetaan, kun turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi.»
Viides artikla on koko puolustusliiton historiassa aktivoitu ainoastaan kerran, kun terrori-iskut 11. syyskuuta 2001 tuhosivat kaksi World Trade Centerin tornia sekä osan Pentagonia. Artikla 5 ei kuitenkaan johtanut Nato-operaatioon. Yhdysvallat aloitti operaation al-Qaida-verkostoa vastaan Afganistanissa johtamansa 49 valtion koalition voimin.

Trump murjoo edelleen Natoa, eikä se ole samanlainen johon Suomi singahti
Kommentti|Sotilasliiton suuri haaste kulkee jälleen nimellä Donald Trump, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Ilmo Ilkka.
Suomi lunasti Nato-optionsa Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan aiheuttamassa uudessa, epävarmemmassa maailmantilanteessa kansalaistensa ja päättäjiensä tuella kaksi vuotta sitten.
Suomesta tuli virallisesti sotilasliiton jäsen 4. huhtikuuta 2023. Julkinen keskustelu oli monin paikoin yhden totuuden mukaista, jossa jäsenyyden empijöillä ja Nato-arvostelijoilla oli vuorijono kiivettävänään.
Tammikuussa 2025 Donald Trumpin astui jälleen Valkoiseen talon ovista sisään ja istahti työpöytänsä ääreen.
Presidentti on ehtinyt toisella kaudellaan väläytellä jo puheissaan muun muassa Tanskan eli Nato-liittolaisen alueiden valtaamista ja Panaman kanavan haltuun ottamista. Kanadasta puolestaan kaavaillaan Trumpin mielessä 51. osavaltiota, ja Gaza siivottaisiin palestiinalaisista etnisen puhdistuksen avulla.
Imperialistinen ja Yhdysvaltain kutsumuskohtaloon vahvasti uskova Trump puhui jo ensimmäisellä kaudelleen kriittisesti Natosta. Toisen kauden koittaessa vaikuttaa siltä, että ne vähätkin hallinnon jarrupalat on nyt kulutettu puhki.
Yhdysvallat on koko sotilasliiton panssarivaunuihin ja ydinaseisiin verhoutunut ydin. Sen pelotevaikutus ja valtava sotateollinen infrastruktuuri takaavat erittäin pitkälti Naton toimivuuden sekä uskottavuuden.
Trumpin ulostulot ovat kampanja-aikana ja toisen kauden alussa olleet arvaamattomampia ja epävakaisempia [ensimmäiseen kauteen verrattuna]. Joten voidaan kysyä: onko nyky-Nato se sama, johon Suomessa päätettiin liittyä?
Venäjän täysmittaisen hyökkäyssodan edessä Trump on ehdottanut, että Yhdysvaltojen pitäisi saada Ukrainalta harvinaisia maametalleja vastineeksi sota-avusta.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi otti ajatuksen suopeasti vastaan, mutta osasi taitavasti painottaa suurien esiintymien sijaitsevan Venäjän laittomasti valloittamilla alueilla.
Metallien saaminen edellyttäisi siis valloitettujen alueiden vapauttamista. Trumpille tämä voisi olla riittävän hyvä diili, joka takaisi Yhdysvaltain jatkuvan tuen Ukrainalle.
Toisaalta Trump vannoi useaan otteeseen jo kampanjoidessaan, että hän saisi rauhan aikaan vuorokaudessa Venäjän ja Ukrainan välille. Tätä ajatusta pitää kuitenkin peilata hänen pakkomiellemäiseen ajatukseen Nobelin rauhanpalkinnon saamisesta, koska myös entinen presidentti Barack Obama on pystin pokannut.
Trumpin lempiaihe on ollut jo pitkään puolustusmenojen kasvattamisen vaatiminen liittolaismailta. Hän on sanonut, että Nato-maiden pitäisi nostaa puolustusmenojen osuus viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Huomautetaan tässä vaiheessa, että Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan viime vuonna valtion puolustusmenojen osuus bkt:sta oli 2,7 prosenttia. Viiteen prosenttiin ei päästy edes vuonna 2010, jolloin Yhdysvallat oli aktiivisesti sotimassa sekä Irakissa että Afganistanissa.
Trump näkee sotilasliiton olevan vain parhaimmillaankin transaktionaalinen järjestely. Suhtautuminen on kuin mafiapomolla, joka vaatii suojelurahaa ja tuo neuvotteluihin korstonsa mulkoilemaan pahaenteisesti taustalla.
Nämä korstot tunnetaan monilla nimillä, kuten ”tuontitullit” ja ”erityiskohtelu”.
Jos Nato-maiden pitäisi Trumpin aatosten mukaisesti nostaa puolustusmenonsa viiteen prosenttiin, mistä kaikesta se olisi pois? Sivistyksestä? Kenties koulutuksesta, hyvinvoinnista tai kulttuurista?
Ja jos tälle äärimmäisen militarismin tielle lähdettäisiin rauhan aikana, olisiko se Suomi sellainen, jossa haluaisimme elää?
Valkoisen talon nykyisen isännän arvaamattomuus murentaa luottamusta Naton perusajatukseen yhteisestä puolutuksesta, joka aktivoidaan, jos yhteenkään jäsenvaltioon hyökätään.
Luottamuksen merkitystä ei voida aliarvioida näin jännittyneessä maailmantilanteessa, jossa rakennetaan toisiinsa epäilevästi tai suoranaisen vihamielisesti suhtautuvia leirejä.
Nato tarvitsee uskottavan ja luotettavan johdon. Trump ei sitä tälläkään kertaa ole.


Erkki Tuomioja: Trump voi heittää bussin alle myös Suomen
Entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) sanoo, että Suomi ei voi enää luottaa Naton turvatakuisiin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vuoksi.
– On aika ilmeistä, että Trump ei tule vaarantamaan mitään amerikkalaisia etuja Suomen eikä minkään muunkaan maan vuoksi. Ei voi luottaa siihen, että amerikkalaisia joukkoja lähetettäisiin Suomeen, jos tänne joku yrittäisi tulla.
– Nyt nähdään, että Ukrainaa heitetään bussin alle. Kyllä sinne voivat mennä Baltian maat ja Suomikin, Tuomioja sanoo Ylelle.
Trumpin käyttäytyminen Ukrainaa kohtaan ja hänen uhkailunsa Nato-kumppani Tanskalle Grönlannin ottamisesta osoittavat, ettei häneen voi luottaa, Tuomioja sanoo Ylelle.
Tuomiojan johtopäätös on, että Naton turvatakuiden epävarmuuden vuoksi on vahvistettava eurooppalaista ja pohjoismaista puolustusyhteistyötä.
– Tarvitaan luovia ja ennakkoluulottomia ajatuksia.



Israelin ja Iranin välisen konfliktin laajentuminen voi lisätä entisestään Iranin vihamielistä toimintaa Euroopassa, arvioi suojelupoliisi (supo).
Israelin asevoimat iski varhain perjantaiaamuna noin sataan kohteeseen Iranissa. Lisäksi iltapäivällä Israelin armeija kertoi, että se on laukaissut sarjan ohjuksia omalta maaperältään.
Supo uskoo, että konfliktin paheneminen voi vaikuttaa myös Suomen turvallisuusympäristöön.
– Eskalaatiolla on todennäköisesti jollain aikavälillä heijastevaikutuksia Eurooppaan ja sitä kautta myös Suomeen, supo toteaa sähköpostitse.
Supo on aiemmin kertonut Ylelle, että Iranin suhteet länsimaihin ovat heikentyneet monista syistä, mikä on lisännyt sen toimintaan liittyviä turvallisuusriskejä.
– Iranin heikentynyt asema ja viimeaikaiset tapahtumat todennäköisesti vähentävät Iranin pidäkkeitä hillitä toimintaansa.
Supo on aiemmin arvioinut, että Iran voi esimerkiksi käskyttää rikollisryhmiä erilaisiin rikollisiin tekoihin Euroopassa, myös Suomessa. Lisäksi supo nimesi Iranin yhdeksi niistä valtioista, jotka vakoilevat Suomea.

Palle kirjoitti:Toivottavaa on, että Iranin pappisvaltio kaatuisi ja saataisiin Shaahi takaisin,
.
Iran on terroristien suurin rahoittaja ja tukija. Oikeastaan Iran aloitti muslimiterrorismin Iranin vallankumouksen jälkeen. Tosin palestiinalaiset harrastivat sitä jo aiemmin, mutta se ei silloin ollut niin vahvasti uskonnollista. Iran on tukenut kaikki nämä vuodet Israeliin kohdistunutta terrorismia.

Palle kirjoitti:Suollat antisemitististä propagandaa.

Asiantuntija: Yhdysvaltain iskut Iraniin voisivat johtaa viidennen artiklan laukeamiseen
Yhdysvaltain isku Iraniin olisi merkityksellinen Suomelle, sillä sekä Suomi että Yhdysvallat kuuluvat sotilasliitto Natoon, sanoo professori Teivo Teivainen.
Jos Yhdysvallat iskisi Iraniin, olisi se merkityksellistä myös Suomelle.
Näin arvioi maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on väläytellyt mahdollisuutta iskeä läheisen liittolaisensa Israelin kanssa Iraniin. Tällöin Yhdysvalloista tulisi osapuoli Iranin ja Israelin välisessä konfliktissa.
Isku olisi merkityksellinen Suomelle, sillä sekä Suomi että Yhdysvallat kuuluvat sotilasliitto Natoon.
Naton 5. artiklan mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan tarkoittaa hyökkäystä kaikkia kohtaan. Se velvoittaa jäsenmaat auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta.
- Olen vähän yllättynyt, ettei tästä ole kauheasti spekuloitu. Tämän luulisi olevan Suomen kannalta relevantti kysymys Naton 5. artiklan vuoksi.
Teivainen muistuttaa kuitenkin, että ainoastaan Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa tapahtuva sotiminen voi laukaista viidennen artiklan. Yhdysvallat ei siis voi laukaista viidettä artiklaa, vaikka se iskisi Iraniin.
Teivainen näkee skenaarion epätodennäköisenä, mutta mahdollisena.
Jos Yhdysvallat iskisi Iraniin, koskettaisi Lähi-idän konflikti Suomea kuitenkin enemmän nyt kuin ennen Nato-jäsenyyttä. Yhdysvaltojen liittyminen konfliktiin voisi lisätä terroristiryhmien kannustimia tehdä iskuja Lähi-idän ulkopuolella ja perustella näitä Iranin puolustamisella.
– On aina mahdollisuus, että esimerkiksi Yhdysvaltain tekemät iskut Iraniin johtaisivat terrori-iskuihin Pohjois-Amerikassa tai Euroopassa. Tämä voisi laukaista 5. artiklan.
Artiklan laukeamisen seuraukset eivät ole yksiselitteiset. Artiklan aktivoituminen ei pakota Nato-maita lähettämään joukkoja. Periaatteessa hyökkäys yhtä vastaan on kuitenkin hyökkäys kaikkia vastaan.
Esimerkiksi New Yorkissa syyskuun 11. päivänä vuonna 2001 tapahtuneet terrori-iskut laukaisivat Naton viidennen artiklan. Monet Nato-maat osallistuivat Yhdysvaltain iskujen jälkeen aloittamiin iskuihin Irakiin ja Afganistaniin.
Teivaisen mukaan on kuitenkin epäselvää, missä määrin nimenomaan Naton 5. artikla selittää Nato-maiden osallistumista Yhdysvaltain sotimiseen. Syyskuun 2001 terrori-iskut New Yorkissa laukaisivat Naton 5. artiklan, ja sitä seuranneissa Nato-maiden sotilastoimissa Lähi-idässä oli osittain kyse Nato-sitoumusten noudattamisesta.


Paluu Yleistä ja ajankohtaista
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa