Mirri kirjoitti:Helsingin Sanomat 23.3.2022.Myös ei-ääniä tarvitaan Nato-keskustelussa
Kun Nato-keskustelu keikahti ympäri, jäsenyyden vastustajat nielaisivat kielensä.
Kun yleinen mielipide keikahti ympäri, Nato-keskusteluun tuli uudenlainen ongelma: Naton vastustajat eivät uskalla avata suutaan.
Esimerkiksi Helsingin Sanomien päivittyvässä mielipidetaulukossa 74 kansanedustajaa oli 22.3. mennessä asettunut julkisesti jäsenyyden kannalle, vain 11 ei-puolelle.
Ja kun Iltalehti kysyi 21.3. Nato-kantaa 22:lta julkisuuden henkilöltä, mukaan ei löytynyt yhtäkään vastustajaa.
Peili taitaa nyt vääristää. Naton kannattajat näyttävät olevan ylpeästi äänessä, mutta moni aiemmin Natoa vastustanut on nielaissut kielensä. Se voi johtua varovaisuudesta tai pelosta.
Kiihkeässä ilmapiirissä Naton epäilijät saavat äkkiä putinistin leiman.
Nato-jäsenyys voi hyvin olla viisas ratkaisu, mutta sitä vastaankin voidaan esittää painavia perusteluja. Kuunneltakoon siis molempia osapuolia. Poliitikotkin voisivat rohkaistua.
Putinismia ei ole eri mieltä oleminen vaan vallan myötäily ja eri mieltä olevien vaientaminen.
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2 ... 99840.html
Pääkirjoitukseen tulleet kommentit ovat kiinnostavaa luettavaa.

Haukka, härdelli ja hötkyilijä
Nato-keskustelu on aikojen saatossa tuottanut paljon Nato-alkuisia uudissanoja. Kotuksessa kerätään systemaattisesti uusia sanoja ja vanhojen sanojen uudenlaisia käyttötapoja tietokantaan. Tietokantaa käytetään erityisesti sanakirjatyön sekä kielenhuollon ja kielentutkimuksen tarpeisiin.
Tietokantaan ovat päätyneet nämä Nato-alkuiset sanat: Nato-ovi, Nato-haukka, Nato-härdelli, Nato-hötkyilijä, Nato-johtaja, Nato-kaappi, Nato-kiima, NATO-liittolainen, Nato-linja ja Nato-linjaus. Monet Nato-sanat ovatkin värikkäitä kielikuvia.
Helsingin Sanomista on poimittu huhtikuussa 2015 tämä esimerkki:
- Nato-haukat ovat hyökänneet kimppuuni, väittää europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk) blogikirjoituksessaan.
Karjalaisessa oli puolestaan maaliskuussa 2014 tällainen otsikko:
- Kansanedustaja Wallin tuli ulos Nato-kaapista.



Talk: Mitä Nato-jäsenyyden hakeminen tarkoittaisi?
Suomi pohtii turvallisuuspoliittista ratkaisuaan, erityisesti hakemista sotilasliitto Naton jäseneksi. Mitä mahdollinen Nato-jäsenyys tai sen hakeminen käytännössä tarkoittaisivat ja mitä eivät?
Vieraina kenraalimajuri evp. Pekka Toveri, Natoa tutkinut valtiotieteiden tohtori Iro Särkkä, Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Juontajana Sakari Sirkkanen.

psyko kirjoitti:Ei NATOon.
Ukrainan aseellinen sota loppuu huhtikuun (20 loppuun mennessä. ja konflkti päätyy jääyuneeseen tilanteeseen ja Veäjän näennäiseen voittoon ja EU:n tappioon.- Tällöin kysymys Atlantiin liittoon hakeutumiseen näyttäytyy erilaisessa kontekstissa.
Kyllästynyt kirjoitti:NATO:n kanssa Venäjä ei halua sotaa aloittaa, muutenhan se olisi jo hyökännyt joko Viroon, Latviaan tai Liettuaan.

Mirri kirjoitti:Ehkä Ukraina on Venäjälle (Putinille) tärkeämpi kuin Baltian maat.

Mirri kirjoitti:Ukraina itsenäistyi jo vuonna 1991, eikä liittynyt Natoon. Venäjä valtasi Krimin niemimaan vasta vuonna 2014.
Jos Ukraina olisi liittynyt Natoon heti 90-luvulla, Venäjä olisi saattanut osoittaa Ukrainan tärkeyden ryhtymällä sotaan Ukrainaa (Natoa) vastaan jo silloin. Baltian maiden Natoon liittyminen oli Venäjälle 'pikkujuttu', Ukrainan vastaava ei ole. En usko, että on mitään syytä olettaa, etteikö Venäjä olisi ollut valmis estämään Ukrainan Nato-pyrkimykset jo kolmekymmentä vuotta sitten.
Suurena rauhanlähettiläänä nyt esiintyvä USA on toinen, joka turvautuu aseisiin, jos sen omat edut edellyttävät itsenäisten maiden asioihin puuttumista kovin ottein. Yhdysvallat, jota pidetään Naton johtajamaana.

Paluu Yleistä ja ajankohtaista
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa