Ukrainan sota 24.2.2022—.

[Mirri]

Ulkolinja huhtikuulta 2019 ei ole enää katsottavissa, mutta lukemaan pääsee.

Ulkolinja: Putinin ja patriarkan liitto – valtio ja ortodoksikirkko rakentavat konservatiivista mahtimaata

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/04/2 ... rakentavat

[Kyllästynyt]

Sotimiseen tarvitaan aseiden lisäksi vahvoja motiiveja ja motivaattoreita...

Ja Putinia ajaa halu jäädä historiaan suurvalta-aseman palauttajana. Se on varsin vahva motivaattori ja tavoitteidensa saavuttamiseen Putin näyttää pyrkivän keinoja kaihtamatta. Uskonto onkin hänelle otollinen keppihevonen, koska uskovat ihmiset ovat jo lähtökohtaisesti alttiita aivopesulle.

... On tosiasia, että emme kertakaikkiaan tiedä, kuinka vahva motivaattori Moskovan patriarkaatti Putinille on. Jotakin voidaan päätellä tai arvailla Kirillin puheista, joita on tihkunut länteen...

Emme tiedäkään, mutta jotakin voi päätellä Putinin taustoista, teoista ja puheista. Mikään niistä ei viittaa hänen olevan uskova ihminen, ei edes risti kaulassa.

... Tämän ketjun otsikosta päätellen voidaan oikein hyvin pohtia Putinin motiiveja, ja myös Venäjän ortodoksikirkon osuutta Ukrainan sodan syttymiseen. Kyllästynyt, sinun mielestäsikö näin ei tässä ketjussa voitaisi tehdä?

Vaikutat perustelevan Venäjän ja Ukrainan kirkkojen yhdistämisellä ajatustasi, ettei Suomi tulisi olemaan Venäjän valtaushalujen kohde.
Selvää on, että Putin käyttää myös kirkkoa ja uskontoa propagandansa välineinä, mutta mielestäni tämä on väärä ketju vertailla Venäjän ja Ukrainan kirkkohistorioita. Siihen tarkoitukseen voisit halutessasi perustaa oman ketjun.

[Mirri]

Vaikutat perustelevan Venäjän ja Ukrainan kirkkojen yhdistämisellä ajatustasi, ettei Suomi tulisi olemaan Venäjän valtaushalujen kohde.
Selvää on, että Putin käyttää myös kirkkoa ja uskontoa propagandansa välineinä, mutta mielestäni tämä on väärä ketju vertailla Venäjän ja Ukrainan kirkkohistorioita. Siihen tarkoitukseen voisit halutessasi perustaa oman ketjun.

Ei kyseessä ole kirkkohistoria vaan ihan käsillä oleva nykyisyys itänaapurissa. Juuri se asia, joka tämän ketjun otsikossa sanotaan.
Minä en mahda mitään sille tosiasialle, että Putinin ja Kirillin välisessä liitossa uskonto ja politiikka ovat kietoutuneet toisiinsa näin järkyttävällä tavalla kuin nyt nähdään tapahtuneen.

[Kyllästynyt]

Ei kyseessä ole kirkkohistoria vaan ihan käsillä oleva nykyisyys itänaapurissa. Juuri se asia, joka tämän ketjun otsikossa sanotaan.
Minä en mahda mitään sille tosiasialle, että Putinin ja Kirillin välisessä liitossa uskonto ja politiikka ovat kietoutuneet toisiinsa näin järkyttävällä tavalla kuin nyt nähdään tapahtuneen.

Sinähän sen kirkkohistorian tähän ketjuun toit.
En muuten ole missään vaiheessa kiistänyt Putinin intoa yhdistää Venäjän kirkon intressejä tähän sotaan. En silti näe uskon/uskonnon/kirkon olevan tässä tilanteessa niin merkittäviä tekijöitä, että tätä sotaa ylipäätään olisi syytä lähestyä siitä näkökulmasta katsoen.
Venäjän kirkkokin on korruptoitunut ja Putin on lahjonut kirkon valtaapitäviä mm. luksuskelloilla, mutta Putinin oman henkilökohtaisen uskonnollisuuden puolesta ei sekään puhu, pikemminkin päinvastoin.

[Mirri]

Lisää kirkkohistoriaa, joka kytkeytyy suoraan Ukrainan nykytilanteeseen ja Venäjän hyökkäykseen Ukrainaa vastaan; hyväksyttiin uskontonäkökulmaa Ukrainan sodasta puhuttaessa tai ei hyväksytty.

Yle 12.3.2022.

Vaikea kirkkohistoria
Ukrainan ortodoksisten hiippakuntien välit ovat olleet pitkään jännitteiset ja hiertäneet Ukrainan ja Venäjän suhteita.
***
Ukrainan kirkon itsenäisyys hiertää Venäjää

Kirkkohistoriaan ja politiikkaan erikoistuneen Miro Leporannan mukaan ortodoksisissa maissa kirkon ja valtion liitto on usein hyvin voimakas. Tällä hetkellä tämän voi huomata kouriintuvasti Kremlin ja Moskovan patriarkka Kirillin läheisistä suhteista, sillä patriarkka ei ole asettunut poikkipuin sodan oikeutuksen kanssa, pikemminkin päinvastoin (siirryt toiseen palveluun).
– Protestanttisessa maassa on niin vaikea ymmärtää, miten suuri poliittinen rooli kirkolla on ja vahva vaikutus siihen, ketä äänestetään ja mihin puolueisiin kuulutaan. Ortodoksississa maissa täydellistä itsenäisyyttä ei saavuteta ennen kuin ortodoksisella kirkolla on täydellisen itsenäinen asema, Leporanta kertoo.

Neuvostoliitosta itsenäistyneelle Ukrainalle avautui lähes 200 vuoden odotuksen jälkeen mahdollisuus nousta oikeasti suvereeniksi valtioksi.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen alkoi Kiovan patriarkaatin hidas irtoaminen Moskovan vaikutuspiiristä. Lopullisen sinetin erolle antoi Konstantinopolin patriarkka Bartolomeos I, joka tunnusti Ukrainan ortodoksisen kirkon itsenäisen aseman vuonna 2018.

Venäjän ortodoksikirkon hallinto ei hyväksynyt Konstantinopolin päätöstä. Venäjän kirkkoa huolestutti, että patriarkaatin toiminta lisäisi uskonnollista epätasa-arvoa Ukrainassa. Samalla päätös katkaisi satojen vuosien napanuoran Moskovaan.
Moskovan patrirakaatilla on kuitenkin yhä vahva jalansija Ukrainassa, varsinkin maan itäosissa.
– Moskovan patriarkaatti on oiva keino vahvistaa venäläistä identiteettiä ja valtakoneistoa Ukrainan alueella. Kirkko on poliittisena organisaationa, jolla on sekä omat päämääränsä että yhteneväiset päämäärät valtionjohdon kanssa, Leporanta kertoo.

Patriarkaateilla on syvempi merkitys: Kiovan patriarkaatti nojaa symboliseen länteen, kun taas Moskovan uskoo venäläisyyden ajatukseen ja myötäilee konservatiivista Kremliä.
Leporanta uskoo, että Ukrainan uskonnollinen itsenäisyys ja Moskovan valtakoneiston heikkeneminen on hiertänyt merkittävästi Venäjän ja Ukrainan suhteita, vaikuttaen osaltaan tilanteen eskaloitumiseen hyökkäykseksi asti.

Leporannan mukaan Moskovasta irti pyristelevä Ukraina kirjoittaa nyt omaa historiaansa Kiovan Rusjsta ja kasakkasodista, eikä se ole Venäjän mieleen.
Kirkon itsenäisyys vahvistaa ajatusta itsenäisestä kansakunnasta, jonka roolin maailmassa ei tarvitse olla juuri Venäjän toivoma.
***

https://yle.fi/uutiset/3-12352342?origin=rss

[Kyllästynyt]

Lisää kirkkohistoriaa, joka kytkeytyy suoraan Ukrainan nykytilanteeseen ja Venäjän hyökkäykseen Ukrainaa vastaan; hyväksyttiin uskontonäkökulmaa Ukrainan sodasta puhuttaessa tai ei hyväksytty.

Yle 12.3.2022.

Vaikea kirkkohistoria
Ukrainan ortodoksisten hiippakuntien välit ovat olleet pitkään jännitteiset ja hiertäneet Ukrainan ja Venäjän suhteita.
***
Ukrainan kirkon itsenäisyys hiertää Venäjää...

Kumma juttu; minä en saisi sinun mielestäsi lainkaan kirjoittaa sanaa "kirkkohistoria", mutta sinä voit omasta mielestäsi suoltaa palstalle vaikka kuinka paljon löpinää Venäjän ja Ukrainan kirkkojen historiasta tahansa.

[Mirri]

Kumma juttu; minä en saisi sinun mielestäsi lainkaan kirjoittaa sanaa "kirkkohistoria", mutta sinä voit omasta mielestäsi suoltaa palstalle vaikka kuinka paljon löpinää Venäjän ja Ukrainan kirkkojen historiasta tahansa.

Löpisen erittäin ajankohtaista asiaa, joka liittyy parastaikaa meneillään olevaan Ukrainan sotaan.

Äläpäs puhu palturia: en ole missään kohtaa sanonut enkä edes ajatellut, että sinä et saisi kirjoittaa sanaa kirkkohistoria. Sinuahan tässä harmittaa, että Ukrainan sotaan liittyy uskonnollinen ulottuvuus, joka yltää aina Venäjän ja Ukrainan kirkkojen historiaan asti.

[jupe]

"Suomen ortodoksien johtaja vaatii Venäjän Kirilliä tuomitsemaan yksiselitteisesti Putinin sodan – "Vääryys ja valhe eivät voita milloinkaan"
Arkkipiispa Leo arvioi haastattelussamme, että Putin tuhoaa sodallaan ukrainalaisten lisäksi oman kansansa tulevaisuutta. Hänen mukaansa enemmistön vastustama, mielettömiä toimia tekevä hallinto kaatuu mahdottomuuteensa. Moskovan patriarkan puheita on kuunneltu raskain mielin Suomen ortodoksisessa kirkossa.

Sovintosunnuntaina, seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja, patriarkka Kirill johti jumalanpalvelusta Kristus Vapahtajan kirkossa Moskovassa.

Sovintosunnuntai on päivä, jolloin ortodoksit katuvat ja pyytävät anteeksi syntejään Jumalalta ja toisiltaan. Sen jälkeen alkaa 40 päivää kestävä suuri paasto, joka huipentuu koko ortodoksisen maailman tärkeimpään juhlaan, pääsiäiseen.

Tuona sovintosunnuntaina anteeksianto ja katuminen jäivät sivuosaan, kun patriarkka Kirill aloitti saarnansa.

Jälleen kerran hän antoi kaiken tukensa Venäjän presidentti Vladimir Putinin aloittamalle veriselle ja brutaalille sodalle Ukrainassa, joka on kestänyt yli kaksi viikkoa.

Kirillin puheet on otettu vastaan raskain mielin.

– Hänen olisi pitänyt ottaa yksiselitteisesti ja ehdottomasti kielteinen kanta tähän sotaan eikä millään tavalla myötäillä sitä, Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo sanoo.
Kirill: "Tämä on sotaa länsimaisia arvoja vastaan"

Sovintosunnuntain saarnassa patriarkka Kirill ei jäänyt tukemaan vain Putinin aloittamaa sotaa. Saarnassaan hän näki, että koko sodan taustalla on sota "homouden synnin turmelemaa länsimaailmaa vastaan".

Hänen mukaansa uuteen maailmanjärjestykseen mukaan pääsemiseen vaaditaan testi, joka on "yksinkertainen ja kauhea".

Tällä hän tarkoitti Pride-kulkueita, joilla ihmiset eri puolilla maailmaa ovat puolustaneet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeutta elää yhteiskunnissa omana itsenään.

Arkkipiispa Leon tulkinnan mukaan Kirillin puheissa yleensä on kritiikkiä länsimaisia arvoja kohtaan. Nyt hän ei Leon mukaan puhunut niistä laajasti, vaan hyvin yksipuolisesti.

– Meille itse kullekin Euroopassa ja läntisessä maailmassa on perusteltua suhtautua kriittisesti siihen arvomaailmaan, jonka keskellä me elämme. Kirillin puheessa näitä asioita ei rinnastettu, eikä Putinin sodassa ole kyse arvoista vaan suurvaltapoliittisesta asemasta, missä Putinille ei ole ollut enää sijaa, hän sanoo.

Arkkipiispa Leo samalla toteaa, että Kirillin hyökkäys seksuaalivähemmistöjä kohtaan on otettu ortodoksisten kirkkojen piirissä tyrmistyneenä vastaan. Samoin kuin se, ettei hän millään tavalla irtisanoutunut sodasta.
Tiivis yhteydenpito jatkuu sodasta huolimatta

Ortodoksiset kirkot ja niiden seurakunnat pitävät laajasti yhteyttä eri puolille maailmaa.

Kirkkojen ja paikallisten seurakuntien johtajat käyvät keskenään kirjeenvaihtoa, ja yhteydet ovat sodan alkamisen jälkeen jollain tasolla säilyneet myös Venäjän ortodoksiseen kirkkoon ja seurakuntiin.

– Tietyiltä osin diplomaattiset yhteydet toimivat, mutta eivät välttämättä kaikkien kanssa. Patriarkka Kirillin kanssa ei ole voitu käydä keskustelua, joten tilanne on sama kuin Putinin kanssa. Hänenkin luonaan valtioiden johtajia on käynyt puhumassa ja hänelle on soiteltu, mutta onko niillä keskusteluilla ollut oikeasti merkitystä, Leo kysyy.

Haastattelua tehtäessä presidentti Sauli Niinistön perjantainen puhelu Putinille oli vielä edessä.

Arkkipiispa Leo korostaa, etteivät Venäjän aloittamassa sodassa ole vastakkain ortodoksit, kansakunnat tai kulttuurit.

Sodassa on kyse Putinin suurvaltapolitiikasta, joka ei enää ”perustu todellisuuteen”.

– Tässä sodassa on kyse henkilöistä kuten Putinista, jonka katse on kääntynyt entiseen aikaan, Neuvostoliittoon, jota ei enää ole olemassakaan.
Kirkon rooli on Venäjällä merkittävä

Venäjän ortodoksisen kirkon rooli Putinin sodassa on merkittävä, koska kirkko on kiinteä osa Venäjän yhteiskuntaa.

Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen Venäjän ortodoksinen kirkko on saanut takaisin asemaansa yhteiskunnassa, ja sitä on tukenut maassa ollut arvotyhjiö.

Venäjän kirkko alkoi 1990-luvulla puhua yhä enemmän yhteiskunnallisista asioista hengellisten asioiden rinnalla.

Ortodoksisen kirkon johtajat ja valtaapitävät löysivät toisensa, kun jälkimmäiset haeskelivat uutta "kansallista ideaa" ja kirkon johtajat tukivat slaavilaisen kansallishengen rakentamista. Tämä yhteinen kansallishengen rakentaminen yhdistää aivan erityisesti Putinia ja patriarkka Kirilliä.

Merkittävää on, että nyt kriittisiä, sodan tuomitsevia ääniä nousee myös Venäjän ortodoksisen kirkon sisältä.

Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa sitä, että Kirillin alaisuudessa työskentelevät hengelliset johtajat ovat nousseet esipaimentaan vastaan, ja mitä raaemmaksi Venäjän hyökkäykset ovat käyneet, sitä voimakkaammaksi kritiikki on käynyt.

– Tilanne edellyttää, että sanotaan suoraan se, mikä oikeaksi koetaan, arkkipiispa Leo sanoo.
Ukrainan kaksi kirkkoa

Ukrainassa toimii nykyhetkellä kaksi ortodoksista kirkkoa, joista toinen kuuluu Moskovan patriarkaatin alaisuuteen.

Moskovan patriarkaatin alaisuudessa olevaa kirkkoa johtaa metropoliitta Onufrij.

Moskovan patriarkaatista eronnutta Ukrainan autokefaalista (itsenäistä) ortodoksista kirkkoa johtaa metropoliitta Epifanios.

Konstantinopolin patriarkaatti tunnusti Ukrainan kirkon itsenäisenä ortodoksisena kirkkona tammikuussa 2019.

Kirkkojen hajoamisen taustalla ovat pitkät historialliset syyt, mutta eroa vauhdittivat vuoden 2014 tapahtumat, jolloin Venäjä miehitti Krimin ja Maidanin aukiolla pidetyt väkivaltaisesti päättyneet mielenosoitukset johtivat hallituksen vaihtumiseen Ukrainassa.

Tämän jälkeen ukrainalaiset alkoivat määritellä yhä tarkemmin sitä, kumman Ukrainassa toimivan ortodoksisen kirkon palveluksissa he kävivät.

Venäjän tunkeutuminen itsenäiseen maahan on tuomittu Ukrainan molemmissa kirkoissa ja molempien metropoliittojen suulla.

– Totta kai johtavien metropoliittojen ja arkkipiispojen välillä voi olla erilaisia ajatusten sävyjä, mutta olen vakuuttunut, että pääsääntöisesti enemmistö on tätä mieletöntä sotaa ja Putinin toimenpiteitä vastaan. Putin ei tuhoa vain ukrainalaisia, vaan niiden lisäksi hän tuhoaa oman kansansa tulevaisuutta.
Kirkon johtajilla suora yhteys kansaan

Venäjän hyökkäyksen jälkeen ortodoksikirkkojen johtajat ovat kirjelmöineet Venäjän ortodoksisen kirkon patriarkalle Kirillille.

Hengellisten johtajien puheilla on merkitystä, koska heillä on yhteys kansaan niin Ukrainassa kuin Venäjällä.

– Viime kädessä kansalaiset ovat ne, jotka tämän kriisin ratkaisevat. Hallitus, joka tekee mielettömiä toimia, kaatuu omaan mahdottomuuteensa, arkkipiispa Leo uskoo.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on katkaissut kaikki välit Venäjän ortodoksiseen kirkkoon.
Pakolaisuus on osa Suomen ortodoksisen kirkon historiaa

Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispan istuin on Helsingissä. Sen sijaan kirkollishallituksen kanslia ja palvelukeskus ovat Kuopiossa. Tämä vuoksi arkkipiispa työskentelee ajoittain myös Kuopiossa.

Kuopiossa kirkon keskustalossa on ortodoksinen kirkkomuseo Riisa, jonka kokoelmat ovat maailmanmittakaavassa merkittävät.

Monet ikonit ja kirkkoesineet ovat pelastuneet vain siten, että sotaa pakenevat ihmiset ovat laittaneet ne reppuunsa ja kantaneet turvaan. Se tuo esiin sen, että Suomen ortodoksisen kirkon oma historia on historiaa sodan jaloista pakenemisesta.

Museokokoelmien perustana on esineistö, joka evakuoitiin toisen maailmansodan aikana Karjalan ja Petsamon ortodoksisista seurakunnista sekä Valamon, Konevitsan ja Petsamon luostareista.

Nyt ortodoksiset seurakunnat eri puolella Suomea varautuvat muiden toimijoiden tavoin auttamaan ja tukemaan kotinsa jättäneitä ukrainalaisia.

Suomen ortodoksit ovat lähettäneet Ukrainaan rahallista apua Filantropia ry:n kautta 70 000 euroa.

Filantropia ry kertoo, että rahallinen tuki käytetään humanitaariseen apuun pääkaupungissa Kiovassa, Sumyn kaupungissa Pohjois-Ukrainassa ja Volynin alueella Luoteis-Ukrainassa lähellä Valko-Venäjän ja Puolan rajaa. Avustusvaroja käytetään muun muassa lääkkeisiin ja ruokatarvikkeisiin.

Paikalliset seurakunnat puolestaan ovat valmistautuneet auttamaan niitä ukrainalaisia, jotka ovat paenneet maasta.

Tähän mennessä Ukrainasta on lähtenyt pakoon yli kaksi miljoonaa ihmistä, jotka ovat hakeneet turvaa eri Euroopan maista, myös Suomesta.

Arkkipiispa Leo sanoo, että apua ja tukea tarvitaan pitkään. Sota ei tuhoa vain tämänhetkistä elämää, vaan se jättää pitkän varjon tulevien sukupolvien ylle.

– Asioiden paine purkautuu esiin joko valheena tai totuutena. Vaikka valhe on voimakas taisteluase, totuus ja tieto voittavat lopulta aina. Vääryys ei voita milloinkaan, hän sanoo."

https://www.ts.fi/uutiset/5596663

[Kyllästynyt]

Kumma juttu; minä en saisi sinun mielestäsi lainkaan kirjoittaa sanaa "kirkkohistoria", mutta sinä voit omasta mielestäsi suoltaa palstalle vaikka kuinka paljon löpinää Venäjän ja Ukrainan kirkkojen historiasta tahansa.

Löpisen erittäin ajankohtaista asiaa, joka liittyy parastaikaa meneillään olevaan Ukrainan sotaan.

Äläpäs puhu palturia: en ole missään kohtaa sanonut enkä edes ajatellut, että sinä et saisi kirjoittaa sanaa kirkkohistoria. Sinuahan tässä harmittaa, että Ukrainan sotaan liittyy uskonnollinen ulottuvuus, joka yltää aina Venäjän ja Ukrainan kirkkojen historiaan asti.

Kritisoit ainakin minua sanan "kirkkohistoria" käyttämisestä.
Minua ihmetyttää edelleen, että sinä linkität palstalle "Kirkko ja Kaupunki" -lehdessä levitettyä legendaa Putinin kantamasta rististä - ihan niin kuin Putin mahdollisesti olisi harras uskovainen.
Aika sokea pitää olla, ettei näe mikä on Putinin suhde Venäjän kirkkoon.
Vinkki: Se ei ole henkilökohtainen uskonnollinen vakaumus.

Putinin sota ei liity Venäjän ja Ukrainan kirkkojen historiaan muulla tavoin kuin siten, että Venäjän patriarkka Kirill on sekä omien vanhoillisten asenteidensa että Putinin hänelle antamien lahjusten sokaisemana halukas tukemaan tätä hyökkäyssotaa.
Tietynlaiset ihmiset tuntuvat jo lähtökohtaisesti olevan muita alttiimpia niin uskonnolliselle kuin poliittisellekin aivopesulle.
Eiväthän uskovaiset luultavasti muuten uskovaisia olisikaan.

[Mirri]

Kirkko ja Kaupunki -lehti on julkaissut muutakin kiinnostavaa Ukrainan sotaan liittyvää asiaa.

Kirkko ja Kaupunki 09.02.2022.

Kansaa valmistellaan Venäjällä sodan uhkaan nostamalla esiin pyhän sodan teemaa – kirkon rooliin kuuluu hengellinen maanpuolustus, kertoo tutkija Elina Kahla
Niin kirkko kuin valtiokin korostavat olevansa perinteisten arvojen puolustajia, ja länsi nähdään moraalisesti rappeutuneena. Jotkut pitävät Josif Stalinia uskon puolustajana.

Kansaa valmistellaan Venäjällä henkisesti ja hengellisesti sodan mahdollisuuteen. Tässä käytetään terminologiaa ja rituaaleja ja historiaa tavalla, jota läntisin silmin on vaikea ymmärtää. Venäjän ortodoksinen kirkko pönkittää Vladimir Putinin valtaa ja armeijaa. Venäjän johto puolestaan esiintyy perinteisten arvojen ja kristinuskon puolustajana.
– Puheet ovat koventuneet, tilanne on entistä uhkaavampi. Se johtaa siihen, että ihmiset varovat sanojaan. Osallistuin hiljattain seminaariin, jonka osallistujat puhuivat lähinnä matemaattisin termein. Kukaan ei halunnut saattaa itseään vallanpitäjien silmissä huonoon valoon, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Elina Kahla kertoo.

Kahla, joka on aiemmin toiminut Suomen Pietarin instituutin johtajana, tuntee venäläisen kulttuurin ja historian perin pohjin. Hän on kirjoittanut toistasataa julkaisua, joista viimeisin käsitteli yhtä Josif Stalinin vainojen uhria, Petsamon luostarin johtajaa igumeeni Paisia.
Kahla on kääntänyt kaunokirjallisuutta venäjästä. Hän on tutkinut kirkon ja valtion yhteistyötä, ortodoksista kulttuuria ja Stalinin vainoissa vankileirijärjestelmä gulagiin suljettujen intellektuellien historiaa.

Syksyllä 2020 hän kirjoitti Idäntutkimus -lehteen esseen Pyhä sota ja kansalaisuskonto uudella Venäjällä. Esseessä hän toi esille, miten sodan pyhyys on viime vuosina korostunut keskustelussa ja myös hengellisessä kirjallisuudessa ja kuinka sodalle pyhitettyjä temppeleitä ja teemapuistoja nousee eri puolille Venäjää.
***

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kansa ... lina-kahla

Artikkelissa mainittu Elina Kahlan kirjoittama 19 sivuinen essee on luettavissa täältä:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sAllowed=y

[eea]

Ei tuo jästipää tajua mistään mitään...

[Mirri]

Iltasanomat 20.3.2022.

Pormestari: Tuhansia Mariupolin asukkaita muilutettu väkisin Venäjälle – rinnasti toimet natseihin

Mariupolista on paikallisviranomaisten mukaan lähetetty useita tuhansia asukkaita Venäjälle, kertovat muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC ja CNN.
BBC:n mukaan kaupungin pormestari Vadym Boitshenko kertoi viestipalvelu Telegramissa, että jotkut oli lähetetty eteenpäin syrjäisiin venäläisiin kaupunkeihin. Muiden kohtalosta ei hänen mukaansa ole tietoa. BBC sanoo, ettei se ole kyennyt vahvistamaan pormestarin väitettä.
– Se, mitä miehittäjät ovat tekemässä tänään, on tuttua vanhemmille sukupolville. He näkivät toisen maailmansodan kauhistuttavat tapahtumat, kun natsit vangitsivat väkisin ihmisiä, Boitshenko sanoi.
– On vaikea ajatella, että 21. vuosisadalla ihmisiä karkotetaan väkisin toiseen maahan, hän jatkoi.

Mariupolin kaupunginvaltuuston mukaan Venäjän kiinni ottamia mariupolilaisia olisi ennen venäläiskaupunkeihin lähettämistä viety leireille, joissa venäläisjoukkojen kerrotaan tarkistaneen heidän puhelimensa ja asiakirjansa.

Myös yhdysvaltalaislehti New York Times kertoo ihmisiä viedyn vasten tahtoaan Venäjälle.
Lehdelle puhunut Mariupolin pormestarin avustaja Pjotr Andrjustshenko kertoi, että noin 4 000–4 500 mariupolilaista olisi pakotettu ylittämään Venäjän raja ja menemään maan lounaisosassa sijaitsevaan Taganrogin kaupunkiin. Hänen mukaansa heidät on viety ilman passejaan.
New York Timesin ei ole onnistunut varmentaa virkamiehen väitettä, mutta lehti alleviivaa kaupungista tuoreeltaan paenneiden kertomusten tukevan sitä.
***

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008694742.html

[eea]

Mitä tällä nyt yrität sanoa?

[Mirri]

Järkyttävä uutinen itsessään on tämän ketjun aiheen mukainen, joten tuskin minun tarvitsisi edes yrittää sanoa mitään.
Jos uutinen pitää paikkansa, Putin toimii aivan kuin Stalin aikoinaan: pakkosiirtää ihmisiä Venäjälle. Esimerkiksi virolaiset ovat menneisyydessään kokeneet samaa kuin ukrainalaiset nyt.

[Mirri]

Helsingin Sanomat 19.3.2022.

Kulttuuri / Sofi Oksasen essee

Vladimir Putin ei ole hullu, ja asialla spekulointi vie huomion olennaiselta

Ukrainalaisten määrittely nationalisteiksi on Putinin Venäjälle tärkeää, koska sanalla on venäläisille yhtä negatiivinen kaiku kuin uusnatsilla Pohjoismaissa, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen. Hänen mukaansa Stalin on kohonnut maassa supertähdeksi, ja tämän ihmisoikeusrikoksia pitää Venäjällä ongelmana koko ajan pienenevä vähemmistö.

Vladimir Putin ei ole seonnut. Hänellä tuskin on aivosyöpää, vaikka sitäkin on viime aikoina epäilty, ja lehdistössä on nähty psykiatreja ja nojatuolipsykologeja kommentoimassa diktaattorin mielentilaa.
Spekulointi vie huomion olennaiselta: tyrannin toiminta on Venäjän näkökulmasta katsottuna osa loogista jatkumoa.

Venäjän mediassa Ukrainan tapahtumat näyttäytyvät yleisölleen järkevinä. Joukot ovat uutisten mukaan vapauttamassa Ukrainaa natsihallinnon ikeestä ja pelastamassa Donbassin asukkaita ukrainalaisten suorittamalta kansanmurhalta.
Riippumattoman Levada-tutkimuslaitoksen mukaan 68 prosenttia venäläisistä suhtautuu operaation positiivisesti, ja kukapa ei tekisi niin, jos uskoo omien poikien olevan näin hienolla asialla. Valtaosa kansasta saa tietonsa valtion kontrollissa olevasta mediasta.

Länsimaissa sotaperustelut kuulostavat irrationaalisilta, sillä Ukrainassa ei kyseistä kansanmurhaa ole tapahtunut ja maan vapailla vaaleilla valittu presidentti Volodymyr Zelenskyi on itse juutalainen. Hyökkäykselle ei ollut kansainvälisen oikeuden kannalta mitään oikeutettua syytä.

Koska äitini ja isovanhempieni sukupolvet elivät Neuvostoliitossa vastaavien satujen keskellä, ne ovat minulle tuttuja. Sukuni kannalta ne olivat ongelmallisia siksi, että he ovat ja olivat virolaisia.
Kun neuvostomiehitys toi maahan väkeä Venäjältä, virolaiset saivat huomata, että tulijat haukkuivat ketä tahansa paikallista fasistiksi – se oli synonyymi virolaiselle. Neuvostomaailmassa heidät luokiteltiin bandiiteiksi ja nationalisteiksi aivan kuten nyt ukrainalaiset Venäjän mediassa.
***

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008 ... t=promobox

[eea]

Putin toimii aivan kuin Stalin aikoinaan

No vähän tuostahan syystä me ollaan sinne Natoon lähdössäkin.

Keskustelussa tavataan sanoa jotain. Paitsi sinä josta on kuoriutunut ajan myötä jonkinlainen nato-uutisten linkittäjä Jumalan armosta...

[Mirri]

Tämän ketjun aiheena on Ukrainan sota, ja Suomen liittymisestä Natoon keskustellaan/kinastellaan toisessa ketjussa.
Ilmoitin viestisi asiattomana ylläpitoon.

[psyko]

Putinin johtama (muka) salamasota ei ollut onnistunutta, ja ukrainalaiset ovat jopa ottaneet takaisin jo vallattuja alueita. Etukäteen olisi luullut suurvallan joukkojen pärjäävän paremmin.

19:00 Panssari-kolonnan väjytys ja selitykset (video): https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008673333.html

[psyko]

http://ammattinyrkkeily.net/nyrkkeily.p ... hallitsija
Tohtori Rautanyrkki - Kiovan pormestari

[Mirri]

Putinin johtama (muka) salamasota ei ollut onnistunutta, ja ukrainalaiset ovat jopa ottaneet takaisin jo vallattuja alueita. Etukäteen olisi luullut suurvallan joukkojen pärjäävän paremmin.

19:00 Panssari-kolonnan väjytys ja selitykset (video): https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008673333.html

Se väijytys oli järkyttävää katsottavaa. Kertonee jotakin suurvallan joukkojen pärjäämisestä/pärjäämättömyydestä.

Samaa asiaa kai kertoo sekin, että Venäjä on värvännyt sotaansa epämääräisiä joukkoja, joiden jättämä jälki on karmivaa. Venäjän tehokkaimpana aseena näyttää olevan pelon kylväminen. Kuinka paljon Venäjän käyttämät 'sotilaat' itse pelkäävät, sitä ei taida tietää kukaan.