Passiivisen tupakoinnin vaikutus lapseen mitätön

[Psykopatologia]

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tut ... 5263152925

Tutkimus: Passiivinen tupakointi nostaa lapsen verenpainetta
19.1.2011 9:40 | DUODECIM
(- -)
Vanhempien tupakointiin liitetty vaikutus ei ollut kovin suuri, sillä se nosti systolista verenpainetta
keskimäärin vain 1 mmHg ja diastolista 0,5 mmHg, mutta yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa
tämä saattaa vuosien varrella edistää muun muassa sydän- ja verisuonitautien kehittymistä.
(- -)
Muualla verkossa:
Circulation-lehden artikkeli aiheesta

Published Online
on January 10, 2011
Circulation. 2011
Published online before print January 10, 2011, doi: 10.1161/CIRCULATIONAHA.110.958769

Google Scholar

Articles by Simonetti, G. D.
Articles by Wühl, E.

PubMed

PubMed Citation
Articles by Simonetti, G. D.
Articles by Wühl, E.
(Circulation. 2011;0:CIRCULATIONAHA.110.958769.)
© 2011 American Heart Association, Inc.
Original Article

Determinants of Blood Pressure in Preschool Children

The Role of Parental Smoking

Giacomo D. Simonetti, MD; Rainer Schwertz, MD; Martin Klett, MD; Georg F. Hoffmann, MD; Franz Schaefer, MD Elke Wühl, MD
From the Center for Pediatrics and Adolescent Medicine, University of Heidelberg, Heidelberg, Germany (G.D.S., G.F.H., F.S., E.W.); Children's Hospital, Inselspital, Bern University Hospital and University of Bern, Bern, Switzerland (G.D.S.); and Public Health Authority Rhein-Neckar-Kreis, Heidelberg, Germany (R.S., M.K.).

Correspondence to Giacomo D. Simonetti, MD, Division of Pediatric Nephrology, Department of Pediatrics, University Children's Hospital Bern, Inselspital, Bern University Hospital and University of Bern, 3010 Bern, Switzerland. E-mail giacomo.simonetti@insel.ch

Background— Hypertension is the leading risk factor for cardiovascular disease. Although accumulating evidence suggests tracking of blood pressure from childhood into adult life, there is little information regarding the relative contributions of genetic, prenatal, biological, behavioral, environmental, and social determinants to childhood blood pressure.

Methods and Results— Blood pressure and an array of potential anthropometric, prenatal, environmental, and familial risk factors for high blood pressure, including parental smoking habits, were determined as part of a screening project in 4236 preschool children (age 5.7±0.4 years). Smoking was reported by 28.5% of fathers and 20.7% of mothers, and by both parents 11.9%. In addition to classic risk factors such as body mass index, prematurity, low birth weight, and parental hypertension, both systolic (+1.0 [95% confidence interval, +0.5 to +1.5] mm Hg; P=0.0001) and diastolic blood pressure (+0.5 [+0.03 to +0.9] mm Hg; P=0.03) were higher in children of smoking parents. Parental smoking independently affected systolic blood pressure (P=0.001) even after correction for other risk factors, such as body mass index, parental hypertension, or birth weight, increasing the likelihood of having a systolic blood pressure in the top 15% of the population by 21% (2% to 44%; P=0.02).

Conclusions— In healthy preschool children, parental smoking is an independent risk factor for higher blood pressure, adding to other familial and environmental risk factors. Implementing smoke-free environments at home and in public places may provide a long-term cardiovascular benefit even to young children.


Key Words: blood pressure • hypertension • pediatrics • risk factors • smoking

[Mirri]

Pikkuisen johdattelee otsikko harhaan - iltapäivälehtien tyyliin...

Passiivinen tupakointi vahingoittaa lasten keuhkoja, mutta saattaa myös kohottaa heidän verenpaineitaan.

Circulation-lehdessä julkaistun saksalaistutkimuksen tulosten perusteella etenkin äidin, mutta myös isän tupakoinnille altistuvan lapsen systolinen verenpaine on normaalin ylärajoilla selvästi todennäköisemmin kuin savuttomien perheiden lasten. Tämä havaitaan riippumatta monista verenpaineeseen vaikuttavista seikoista kuten ylipainosta, ennenaikaisuudesta, alhaisesta syntymäpainosta tai vanhempien verenpaineongelmista.

Hesarissa ei sanota mitään tuollaista kuin tämän ketjun otsikossa. Todetaan vain, että verenpaine kohosi ainoastaan vähäsen. Mutta eihän pienikään pysyvä verenpaineen kohoaminen jo lapsuusvuosina ole vähäpätöinen ongelma. Jos lapsi elää kodissaan tupakansavussa, se tarkoittaa käytännössä sitä, että keuhkojen vahingoittumisen lisäksi hänen verenpaineensa on jatkuvasti keskivertoa korkeampi - ei ollenkaan pikkujuttu, koska lieväkin verenpaineen koholla oleminen jatkuessaan on vahingollista. Vaikutukset vain tulevat esille sitten joskus aikuisuudessa.

Ei ole mitään syytä vähätellä passiivisen tupakoinnin vaikutusta lasten terveyteen sillä perusteella, ettei verenpaine ollutkaan pahasti koholla, normaalin ylärajoilla vain... Onhan siinä jo vahinkoa kerrakseen, jos passiivinen tupakointi aiheuttaa lapsilla hengityselimistön vahingoittumisen lisäksi verenpaineen kohoamista.

[Maria]

...Parental smoking independently affected systolic blood pressure (P=0.001) even after correction for other risk factors, such as body mass index, parental hypertension, or birth weight, increasing the likelihood of having a systolic blood pressure in the top 15% of the population by 21% (2% to 44%; P=0.02).

Conclusions— In healthy preschool children, parental smoking is an independent risk factor for higher blood pressure, adding to other familial and environmental risk factors. Implementing smoke-free environments at home and in public places may provide a long-term cardiovascular benefit even to young children...

Mutta tämäpä mielenkiintoista, että niin pieni verenpaineen kohoaminen, käytännössä mitätön, tulkitaan yhdeksi itsenäiseksi riskitekijäksi. Ja mihin johtopäätös perustuu? Tähänkö tutkimukseen vai muihin tutkimuksiinko lapsuudenaikaisen vähäisen verenpaineenkohoamisen merkityksestä aikuisiässä?

[Psykopatologia]

Joo, hesarin ostikointi on (useinkin) bulevardilehtien tasolla.

[Riidankylväjä]

Entäs esimerkin voima?

[Mirri]

Joo, hesarin ostikointi on (useinkin) bulevardilehtien tasolla.

Heh, taisin ilmaista itseäni vähän epäselvästi... Tarkoitin kyllä tämän ketjun otsikkoa.

niin pieni verenpaineen kohoaminen, käytännössä mitätön, tulkitaan yhdeksi itsenäiseksi riskitekijäksi. Ja mihin johtopäätös perustuu? Tähänkö tutkimukseen vai muihin tutkimuksiinko lapsuudenaikaisen vähäisen verenpaineenkohoamisen merkityksestä aikuisiässä?

Maria, nykytietämyksen mukaan vähäinenkin verenpaineen koholla oleminen voi olla aikamoinen terveysriski jatkuessaan pitkään. Ennen ajateltiin toisin ja luultiin, ettei pikkuinen koholla oleminen mitään haittaa - nykyisin tiedetään enemmän. Esim. munuaisten herkkä ja hauras verisuonisto ei kestä pienintäkään verenpaineen koholla olemista, jos se jatkuu pitkään; vuosien varrella munuaiset vaurioituvat verisuontensa jatkuvasta liian kovasta paineesta - silti, vaikka koholla oleminen olisi miten vähäpätöistä ja mahtuisi ns. normaalin verenpaineen rajoihin.

Vuosi vuodelta 'normaalin' verenpaineen ylärajaa on hiissattu alemmaksi juuri siksi, että on huomattu pienenkin jatkuvan ja pysyvän verisuonten paineiden koholla olemisen vaurioittavan herkkiä elimiä - munuaiset yhtenä esimerkkinä herkästi vaurioituvista elimistä.

[Psykopatologia]

Klo 21.37
Parental smoking independently affected systolic blood pressure (P=0.001) even after correction for other risk factors,
such as body mass index, parental hypertension, or birth weight, increasing the likelihood of having a systolic blood pressure
in the top 15% of the population by 21% (2% to 44%; P=0.02).

Esitetty tutlkinta herättää kysymyksiä. Yhden "pykälän" nousu lisää todennäköisyyttä päästä top 15 prosenttiin 21 prosenttia.
Matemaatikot voisivat (yrittää) laskea, mitä tämä merkitsisi käytännössä. Itse en pysty edes hahmottamaan probleemaa
kovinkaan selvästi.

Rohkenen jopa epäillä virhettä. Luulen, että RR:t on otettu mukaan dikotomisina (tms.), ei jatkuvina muuttujina.

[Mirri]

Systolinen RR saattaa olla normaalia korkeampi.

Pelkkä verenpaineen kohominen tupakansavusta johtuen ei vielä ole mikään riskitekijä, koska myös lapsella saattaa olla muutoinkin jo itsessään alhaisempi verenpaine, jolloin sen nouseminen ei ole haitta. Eikä näin ollen vaurioita yhtään mitään missään sen vuoksi.

Mutta annahan vaan mielikuvituksesi taas viedä ja ohjata mitä kummallisempiin päätelmiin yleistäen.

Kyllä kai verenpaineen pysyvä oleminen 'normaalin' ylärajalla jo kasvuvuosista alkaen kuitenkin voi vuosien varrella olla jonkinlainen riskitekijä - vai eikö voi?
Alhaisen verenpaineen kohoaminen normaaliin lienee eri asia kuin se, että jatkuvan passiivisen tupakoinnin seurauksena normaali verenpaine kohoaa pysyvästi hipomaan kohonneen verenpaineen lukemia - eli siis 'normaalin' äärirajoille.

[Psykopatologia]

Ko. tutkimuksessa asetelma on statistinen. Emme tiedä de facto, mikä olisi mikä olisi röökivanhempien lasten kohonneen RR:n
taso ilman röökiä.

Olisi pitänyt esittää yksinkertaiset faktat:

Kaikki lapset: kuinka monella (15 %) kohonnut RR?
Ei-röökilapset: kuinka monella kohonnut.
Röökilapset: Kuinka monella kohonnut, kuinka monella EI.
Ym.

Mikä oli RR:ien jakauma? Ei siis vain joko/tai.

[minätäällä]

Joku lääkärikin totesi taannoin tv-haastattelussa, että riskiraja on sopimuksenvarainen juttu, ja lääkkeiden valmistajien intresseissä on tietysti saada se laskettua aina vain alemmaksi. Näinhän se medikalisaatio jyllää. (Myönnän, että on kovin epämääräinen perustelu, kun en nyt muista ohjelmaa ja haastateltua paremmin.)

[Psykopatologia]

Jos vaikka on 100 ei-röökilasta - normaali RR - ja pannaan siihen ko. 21 % suurempi riski, niin kuinka monelle
tuosta sadasta tulisi kohonnut RR?

[Maria]

Jos vaikka on 100 ei-röökilasta - normaali RR - ja pannaan siihen ko. 21 % suurempi riski, niin kuinka monelle
tuosta sadasta tulisi kohonnut RR?

Aiemmin kopioidun lauseen mukaan: 21%:n todennäköisyys kuulua 15%:n joukkoon, joilla kokonaispopulaation (n=4236) korkeimmat mitatut diastoliset paineet, kuitenkin todennäköisyys? 2%-44%? merkitsevyystasolla 0,02. Hieman epäselvä. Mitä mieltä olet tulkinnasta?

On esitetty muitakin epäilyjä. (En tosin tiedä niiden sensaatiohakuisuudesta.)

http://beforeitsnews.com/story/354/978/ ... ntake.html

[Mirri]

Joku lääkärikin totesi taannoin tv-haastattelussa, että riskiraja on sopimuksenvarainen juttu, ja lääkkeiden valmistajien intresseissä on tietysti saada se laskettua aina vain alemmaksi. Näinhän se medikalisaatio jyllää. (Myönnän, että on kovin epämääräinen perustelu, kun en nyt muista ohjelmaa ja haastateltua paremmin.)

Tarkoitatko verenpaineen riskirajaa?

Käsittääkseni verenpaineen riskirajaa on vuosien varrella hiissattu alemmas, koska on saatu enemmän tietoa siitä, että jo lievästikin kohonnut verenpaine pitkään jatkuessaan aiheuttaa pysyviä vaurioita herkissä elimissä - kuten munuaisissa. Ennen ei tiedetty lievästi kohonneeseen verenpaineeseen liittyvistä riskeistä, eikä pidetty tarpeellisena sen madaltamista. Luultiin vain, ettei pieni koholla oleminen mitään haittaa - mutta kyllä se haittaa, kunhan on koholla tarpeeksi pitkään. Tässä asiassa tuskin lääketehtaat ja medikalisaatio on 'syyllisiä'; jäisikö jokunen lievästi kohonneen verenpaineen aiheuttama munuaisten vajaatoiminta syntymättä, jos ei olisi jätetty lievästi kohonnutta verenpainetta hoitamatta... Sydämen laajentuma taitaa olla toinen vaurio, joka voi syntyä kunhan paineet on koholla tarpeeksi kauan - vaikka olisivat vain vähän koholla. Pitkään jatkuminen on tärkeä asia vaurioiden syntymisessä.