Hammaslääkärissä

[Palle]

Kaveri kävi hammaslääkärissä ja kertoi seuraavasta episodista:

Kaveri totesi, että hammaslääkärissä haisee ihan samalta kuin vuosikymmeniä sitten pikkupoikana.
Joku ukko mulkaisi häntä ja loihe lausumaan. ”Ei täällä mikään haise, se on korvien välissä.”

Mistä on kysymys?

[Psykopatologia]

Molemmat ovat "oikeassa": Havainnot syntyvät korvien välissä, vaikkakin ärsykse on ulkomaailmassa.

[Psykopatologia]

Hammaslääkärissä (Lehtovaaran kulmilla) vessassa (1. krs) oli sälekaihtimet notta kukaan ei näkisi sisään. (Kiensin kaihtimet aina auki notta näkisin ulos.) Nyt h-hoitajatar oli keksinyt, että valkaistaan akkunan alaosa läpinäkymättömäksi! (Akkuna antoi näkymän sisäpihalle poissa vilkkaasta katuvilinästä.)

[Palle]

Molemmat ovat "oikeassa": Havainnot syntyvät korvien välissä, vaikkakin ärsykse on ulkomaailmassa.

Voiko hajuaistimus syntyä ilman, että nenän hajureseptoriin menee kyseinen molekyyli?

Eikös se ole harha-aistimus, jonka perusteella kaveri olisi pitänyt viedä hullujenhuoneeseen, panna lepositeisiin ja pamputtaa hiljaiseksi?

[Psykopatologia]

Mielestäni dejavuu voi - lapsuudenmuiston pohjalta.

[Palle]

Herää kysymys, että mihin aistimuksiin voi luottaa? Puhumattakaan erilaisista kuvitelmista tai luuloista.

[Psykopatologia]

Kartesiolainen epäilys on syytä säilyttää.

[Palle]

Ärsyke 1 -> [aistimus 1] -> [prosessointi 1] —>
| |
Ärsyke 2 -> [aistimus 2] -> [prosessointi 2] —> [johtopäätös] -> [toiminta]+[muistiin]
| |
Ärsyke 3-> [aistimus 3] -> [prosessointi 3] —>


Prosessiin tulee matskua paitsi aistimuksiata, myös muistista. Muistin sisältää myös aistimuksia, joita ei pystytä erottamaan todellisista. -> tehdään johtopäätös. ”Haisee ihan samalta”.

Asia selvä.