Koronan pelätään aiheuttavan hoitajien joukkotrauman – sen vaikutukset olisivat Suomen terveydenhuollolle katastrofi
Asiantuntijaryhmä ideoi trauman taltuttamiseksi henkisen tuen ohjelman, jolle toivotaan ministeriöltä nopeaa rahoitusta.
***
Joukkotrauman ennakointi perustuu kansainvälisen sairaanhoitajaliiton (ICN) tutkimuksiin. ICN arvioi, että korona aiheuttaa hoitajien yli pyyhkivän ahdistuneisuuden ja masennuksen aallon. Jos 10–15 prosenttia sairaanhoitajista lopettaa työnsä pandemian seurauksena, maailmaa uhkaa 14 miljoonan sairaanhoitajan pula 2030 mennessä.
Tukiohjelman ideoinut ryhmä laski, että Suomessa se tarkoittaisi 10 000 hoitotyön ammattilaista vähemmän. Se olisi luja isku Suomelle, joka tarvitsee joka tapauksessa 30 000 uutta hoitajaa vuoteen 2030 mennessä. Tilannetta mutkistaa entisestään pandemian aiheuttama hoitovelka ja poikkeustilanteesta palautuminen.
– Meillä ei ole varaa olla tekemättä mitään. Nyt pitäisi perustaa nopean toiminnan joukko, jotta tämä tuki saadaan mahdollisimman nopeasti toimintaan, sanoo LAB-ammattikorkeakoulun johtava asiantuntija Susanna Tella. Hän ja [Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri] Sally Leskinen ovat tukiohjelman johtohahmot.
Ilmassa oli paniikkia, kun pandemia rantautui Suomeen viime keväänä. Ohjeet vaihtuivat päivittäin ja hoitajat pelkäsivät oman ja läheistensä terveyden puolesta. Kesällä tartuntaluvut talttuivat ja hoitajien henkinen taakka helpottui – mutta vain hetkeksi.
– Kevät meni adrenaliinipiikissä. Nyt se ahdistus, että ei jaksaisi enää, nostaa päätään. Ihmiset ovat väsyneitä, kuvailee Kanta-Hämeen keskussairaalan tehohoidon apulaisosastonhoitaja Satu Lukkala.
Lukkalan mukaan taukohuoneessa kuulee aika ajoin puhetta alan vaihdosta.
– Vaikka se on puolivitsiä, osa varmaan miettii sitä ihan tosissaan.
Kuinka Suomi välttää joukkotrauman povatut vaikutukset sote-alalle?
Tukiohjelman ensimmäinen tavoite on tunnistaa tarkemmin koronan vaikutukset alaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä eri ammattiryhmien välillä. Sen pohjalta kehitetään laaja-alainen henkilöstölle ja alan opiskelijoille tarkoitettu turvallisuuden ja hyvinvoinnin tukiohjelma.
Yhden tukimuodon pohjana toimisi second victim -malli, jota Sally Leskinen on tuonut Suomeen. Mallin ajatus on, että virheen sattuessa terveydenhuollon työntekijää tuetaan niin, ettei tämän ura katkea tehdyn virheen luoman kriisin takia.
– Yksittäistilanteen työkaluja voidaan käyttää myös laaja-alaisen kriisin hoitoon, johtajaylilääkäri täsmentää.
Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin työpaikka on Kanta-Hämeen keskussairaala, joka olisi ohjelman pilottisairaala. Pilottiin halutaan mukaan myös toinen sairaanhoitopiiri.
https://yle.fi/uutiset/3-11807274
LAB-ammattikorkeakoulu 3.2.2021.
Hoitohenkilökunnan globaali joukkotrauma lisää riskejä potilasturvallisuudessa
Second Victim -ilmiö tarkoittaa potilasturvallisuuden haittatapahtumaa, jossa potilaan lisäksi kärsii myös ilman tukea jäävä hoitohenkilökunta. Tutkimusten mukaan potilasturvallisuuteen liittyviä vaaratilanteita tapahtuu jopa joka kymmenennelle potilaalle. Second Victim -ilmiö korostuu erityisesti koronapandemian aiheuttaman hoitohenkilökunnan uupumisen myötä ja voi aiheuttaa lähitulevaisuudessa akuutin sairaanhoitajien vajeen.
https://lab.fi/fi/uutiset/hoitohenkilok ... lisuudessa

