Kielenhuolto yms.

[Mirri]

rankaisu mutta rangaista (vai rankaista?).

Rankaisu rankaisee ja rangaistus rangaitsee...

Menisiköhän jotenkin noin?

[aprikoosi]

Astevaihtelun pääsääntö on, että avotavun alussa on vahva aste ja umpitavun alussa heikko aste. Avotavu päättyy vokaaliin, umpitavu konsonanttiin.

Rangaista-verbiä taivutetaan pääsäännön mukaan (rangaista : rankaisen). https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/M ... ivu223.htm

Sanassa rangaistus on niin ikään umpitavun alussa heikko aste ja sanassa rankaisu avotavun alussa vahva aste.

[Mirri]

miten korjataan hetekka

https://www.napsu.fi/vastaukset/kysymys/17599

Aprikoosi, kiitos linkistä.

[aprikoosi]

Laitan muutaman kielilinkin tähän.

Paras tietämäni murresivusto on http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/.

Kielitoimiston sanakirja. Tästä näkee yleiskielen sanojen merkitykset, taivutuksen ja sävyn. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/

Kotimaisten kielten keskuksen nettisivuilla on paljon kaikenlaista.
- Kielitoimiston ohjepankki, jossa on oikeinkirjoitusohjeita http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/
- Etunimien taivutus http://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus ... =hakemisto
- Sukunimien taivutus http://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutu ... =hakemisto
- Kielikello-lehti juttuarkistoineen https://www.kielikello.fi/

Muita sanakirjoja em. yleiskielen sanakirjan lisäksi
- Suomen murteiden sanakirja, jossa on tähän mennessä päästy a-alkuisista lööveriin asti. http://kaino.kotus.fi/sms/
- Vanhan kirjasuomen sanakirja, jossa kuvataan v. 1543-1810 ilmestyneissä teksteissä esiintyvien sanojen merkitystä ja käyttöä. http://kaino.kotus.fi/vks/
- Karjalan kielen sanakirja, joka kiinnostaa meitä siirtokarjalaisten jälkeläisiä. http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi

Iso suomen kielioppi http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php. Se on deskriptiivinen, eli se kuvailee eikä normita kieltä. Siinä kuvataan myös puhuttua kieltä. Esimerkkinä vaikka puhelinkeskustelujen aloitusrutiinien kuvaus http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1021.

[Psywo]

Kauheesti linkkejä, sivustolla yleensäkin. Eipä tule juurikaan availtua. Epämääräisiä kannattaakin välttää.

[aprikoosi]

Vai että epämääräisiä linkkejä. Linkkini olivat murrelinkkiä lukuun ottamatta Kotimaisten kielten keskuksen aineistoihin. Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto. Keskuksen tehtäviä ovat suomen ja ruotsin kielen huolto, neuvonta ja sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjoihin liittyvä tutkimus. Kotuksen tehtävistä säädetään laissa Kotimaisten kielten keskuksesta (1403/2011).

Murrelinkki osoitti Itä-Suomen yliopiston sivustoon.

[Mirri]

Kauheesti linkkejä, sivustolla yleensäkin. Eipä tule juurikaan availtua. Epämääräisiä kannattaakin välttää.

Linkit ovat iloksi ja hyödyksi kiinnostuneille. Tässä tapauksessa niille, jotka ovat kiinnostuneita suomen kielestä ja kielenhuollosta.
Sitä paitsi hyvätkään kirjoittajat eivät koskaan ole liian oppineita, luulevat vain tietävänsä äidinkielestä kaiken.

Netissä on paljon hyvää ja hyödyllistä aineistoa, joten on kiva, että löytöjä jaetaan eteenpäin muidenkin luettaviksi ja tutkittaviksi. Eivät ne linkit ketään vahingoita.

[Psywo]

Noin varmaan on. Mä pelkään viruksia, niin en avaa mitään tuntematonta sivustoa.

[Psywo]

Vai että epämääräisiä linkkejä. Linkkini olivat murrelinkkiä lukuun ottamatta Kotimaisten kielten keskuksen aineistoihin. Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto. Keskuksen tehtäviä ovat suomen ja ruotsin kielen huolto, neuvonta ja sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjoihin liittyvä tutkimus. Kotuksen tehtävistä säädetään laissa Kotimaisten kielten keskuksesta (1403/2011).

Murrelinkki osoitti Itä-Suomen yliopiston sivustoon.

En tarkoittanut sinun laittamiasi linkkejä epämääräisiksi. Se kohta kommentissani oli yleinen pohdinta, ei sinun teksteihin liittyvä. Palstalla on tälläkin hetkellä epämääräisiä linkkejä, eivät ole modet ehtineet paikalle ja sinun nimimerkkisi kirjoittamia ne ei ole.

[Mirri]

Kuka määrittelee ja miten, millainen linkki on 'epämääräinen' ja millainen taas ei?
Psywo, millaisia linkkejä sinä pidät epämääräisinä ja pois siivottavina?

Ei kai oikein ole hyvä sekään, että modet siivoaisivat pois linkkejä, jotka joku viruksia pelkäävä kokee epämääräisiksi. Joku toinen palstan käyttäjä kun voi kaipailla linkkejä lähdetiedoksi, ja lähdetietoja pidetään usein aika tärkeänä asiana.

[Psykopatologia]

Laitan muutaman kielilinkin tähän.

Paras tietämäni murresivusto on http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/.

Kielitoimiston sanakirja. Tästä näkee yleiskielen sanojen merkitykset, taivutuksen ja sävyn. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/

Kotimaisten kielten keskuksen nettisivuilla on paljon kaikenlaista.
- Kielitoimiston ohjepankki, jossa on oikeinkirjoitusohjeita http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/
- Etunimien taivutus http://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus ... =hakemisto
- Sukunimien taivutus http://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutu ... =hakemisto
- Kielikello-lehti juttuarkistoineen https://www.kielikello.fi/

Muita sanakirjoja em. yleiskielen sanakirjan lisäksi
- Suomen murteiden sanakirja, jossa on tähän mennessä päästy a-alkuisista lööveriin asti. http://kaino.kotus.fi/sms/
- Vanhan kirjasuomen sanakirja, jossa kuvataan v. 1543-1810 ilmestyneissä teksteissä esiintyvien sanojen merkitystä ja käyttöä. http://kaino.kotus.fi/vks/
- Karjalan kielen sanakirja, joka kiinnostaa meitä siirtokarjalaisten jälkeläisiä. http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi

Iso suomen kielioppi http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php. Se on deskriptiivinen, eli se kuvailee eikä normita kieltä. Siinä kuvataan myös puhuttua kieltä. Esimerkkinä vaikka puhelinkeskustelujen aloitusrutiinien kuvaus http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1021.

Olisi hyvä laittaa oheen myös linkkien otsikot, kuten yllä!

[Psywo]

Kuka määrittelee ja miten, millainen linkki on 'epämääräinen' ja millainen taas ei?
Psywo, millaisia linkkejä sinä pidät epämääräisinä ja pois siivottavina?

Ei kai oikein ole hyvä sekään, että modet siivoaisivat pois linkkejä, jotka joku viruksia pelkäävä kokee epämääräisiksi. Joku toinen palstan käyttäjä kun voi kaipailla linkkejä lähdetiedoksi, ja lähdetietoja pidetään usein aika tärkeänä asiana.

No noi venäläiset (?) seura/raha yms. tietyt jutut on olleet vähän kyseenalaisia. Niitä onkin sivottu aina pois ja nikit poistettu. Varmaan jää jokaisen omaksi pohdinnaksi, mikä tuntuu epämääräiseltä. Näitä kielilinkkejä en edelleenkään pidä poissiivottavana. Enkä ole käskenyt ketään moderoimaan mitään.

[Psykopatologia]

myymiö, lyhytaikavaroitin, ym. https://www.kielikello.fi/-/-sanasuosituksia-

[Mirri]

Siteeraus Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen (Hesy) facebook-sivustolta:

Tamae on utelias ihmisten suhteen ja uskaltaa jo lähestyä haistelemaan. Tuttu ihminen on antanut Tamaen jo koskea itseään. Tamae on puuhakas poika, joka lähtee helposti leikkiin mukaan. Tamae etsii kotia, jossa sillä on kissaseuraa.

(lihavointi minun)

Lihavoimani kohdan lienee tarkoitus olla näin: Tamae on antanut tutun ihmisen jo koskea itseään.

[Mirri]

Eittäminen on eittämättä järkyttävin sanahirviö, jonka olen kuullut miesmuistiin. Tai siis ei kukaan koskaan eittämisestä mitään puhu, sen sijaan asiat ovat eittämättä milloin mitenkin.

Eittämättä!

Mistä ihmeestä tuollainen kaameus on pesiytynyt suomen kieleen ja koska? Entä miten saataisiin sanasta kyllä väännetyksi vastaavanlainen sanahirviö?

[Psykopatologia]

Viiveellä vai viipeellä?

[Mirri]

Viipeellä, taivutusmuoto sanasta viipyä.

Kielikorvan mukaan viive saattaa kuulostaa tutummalta ja paremmalta, mutta kielikorvan tieto voi olla mutua.

[aprikoosi]

Viiveellä ja viipeellä ovat kumpikin viive-sanan taivutusmuotoja. Toisessa on vahva aste (p) ja toisessa heikko (v). Yleiskielen sanakirja hyväksyy kummankin muodon.

[Psykopatologia]

(suuremmalla) temmolla vai tempolla?

[eea]

Viiveellä. Ja sanoisin itse temmolla mutta varmaan kumpikin käy. Viipeellä-sana käy korvaan vaikka se jossain hyväksyttäisiinkin.