Osa närästyslääkkeistä mahdollisesti vaikean koronavirustartunnan riskitekijöitä
Närästyksen hoidossa käytettävät protonipumpun estäjä -lääkkeet saattavat altistaa koronavirustartunnan vakavammille muodoille, tuore tutkimus osoittaa.
Varsinkin kuukauden sisällä aloitetut lääkitykset liittyivät riskiin.
Tutkimus perustuu tietoihin yli 130 000 korealaisaikuisesta, joista 14 000 käytti protonipumpun estäjiä ja 6 200 oli käyttänyt niitä aiemmin.
Lääkityksellä olevat eivät saaneet koronavirustartuntaa sen todennäköisemmin kuin muutkaan, mutta tartunnan saatuaan he tarvitsivat selvästi todennäköisemmin hengityskonetta ja joutuivat tehohoitoon tai menehtyivät.
Vakavaoireisen tartunnan todennäköisyys oli heillä 80 prosenttia suurempi kuin osallistujilla, jotka eivät käyttäneet protonipumpun estäjiä.
Todennäköisyys oli vielä suurempi potilailla, jotka olivat aloittaneet protonipumpun estäjä -lääkityksen kuukauden sisällä. Aiemmat lääkitykset eivät vaikuttaneet riskeihin.
Koronavirus tarttuu keuhkojen lisäksi mahdollisesti suoliston kautta, joten protonipumpun estäjät saattavat hyvinkin altistaa pahemmalle tartunnalle.
Tutkijat huomauttavat, että tuloksiin ovat kuitenkin voineet vaikuttaa monet seikat, joita tutkimuksessa ei pystytty huomioimaan, joten niitä kannattaa tulkita varoen.
Aiemmissa tutkimuksissa protonipumpun estäjät on yhdistetty myös keuhkokuumepotilaiden ongelmiin, vatsasyöpään ja jopa dementiaan.
Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Gut-lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
https://www.is.fi/terveys/art-2000006604320.html
