Sekä kriisipuhelimen että työterveyshuollon luvut paljastavat korona-ahdistuksen vaivaavan suomalaisia syvästi.
Koronakriisi on tehnyt monen ihmisen olon tukalaksi. Ei jaksaisi olla koko ajan enemmän tai vähemmän huolissaan työpaikasta, rahasta ja läheisten tai omasta sairastumisesta. Moni kaipaa takaisin normaaliin elämään, jossa olisi vähemmän rajoituksia, enemmän ystävien ja työkavereiden tapaamista ja arkisia rutiineja.
Suomalaisten koronahuolet näkyvät sekä Mieli ry:n kriisipalveluissa että Terveystalon ja Mehiläisen työterveyshuollossa.
Matalan kynnyksen apua tarvitaan enemmän
Mieli ry:n kriisipuhelimeen tuli heinäkuussa ennätysmäärä soittoyrityksiä: yli 25 000.
Puhelin ruuhkautui erityisesti heinäkuun loppupuolella. Soittomäärä kasvoi viime vuodesta noin 2 500:lla, mikä on noin 80 soittoa enemmän päivässä.
Soittomäärät kasvoivat koko kevätkauden. Kasvu selittyy Mieli ry:n kriisitoimintojen johtajan Outi Ruishalmeen mukaanpaitsi sillä, että kriisipuhelimeen on voinut vuoden alusta soittaa ympäri vuorokauden, myös koronakriisillä.
– Meillä on ollut paljon ensi kertaa soittavia. Nimenomaan koronakriisi on saanut heidät tarttumaan kriisipuhelimeen.
Vastaamaan pystytään vain osaan puheluista. Heinäkuussa neljäsosaan. Avun tarvetta on paljon enemmän.
– Matalan kynnyksen auttamispaikkoja pitäisi olla lisää. Ihmiset ovat kiitelleet sitä, että meihin voi ottaa yhteyttä anonyymisti ja apu toimii, Ruishalme sanoo.
Heinäkuun puheluille yhteistä on Ruishalmeen mukaan ollut se, että kun kevät on sinnitelty, kesällä tilanne on käynyt kestämättömäksi.
– Monissa puheluissa soittaja kertoo, kuinka koronaepidemia ja siihen liittyvä eristäytyminen ovat lisänneet päihteidenkäyttöä. Yksinäisyys ja eristäytyminen on usealla ”jäänyt päälle” ja se on vähentänyt turvaverkkoja.
Huolta puretaan myös chat-palveluissa yhä enemmän
Terveystalon Mielen hyvinvoinnin digitaaliseen tukikanavaan tulleiden yhteydenottojen määrä on kasvanut 250 prosenttia maaliskuun alusta verrattuna edeltävään puoleen vuoteen.
– Lisäys on todellinen, vaikka käyttöönottoa on laajennettu, Terveystalon psykiatrian erikoisalajohtaja Antti-Jussi Ämmälä kertoo.
Palvelu on tarkoitettu työterveysasiakkaille ja on auki 24/7.
– Yhteydenotot ovat olleet aiheellisia ja yleisin mieltä kuormittava asia on ollut ahdistuneisuus. Yleisimmin yksittäisenä, erikseen mainittuna ahdistuksen syynä on mainittu korona, Antti-Jussi Ämmälä sanoo.
Sama ilmiö näkyy Mehiläisen työterveysasiakkaille tarkoitetussa 24/7 Huoli-Chat palvelussa.
Maaliskuusta heinäkuulle työterveysasiakkaiden kuukausittaiset chat-yhteydenotot lisääntyivät 150 prosenttia, vaikka osa käytön lisääntymisestä onkin sitä, että palvelu on tarjolla entistä useammalle.
– Kevään keskusteluissa ovat näkyneet niin koronaan liittyvät huolet kuin muutkin arjen huolet, kesällä myös talouteen ja parisuhteisiin liittyvät asiat, johtava työterveyslääkäri Annika Jalli kertoo.
Mieli ry:n Sekasin-chat -palveluun (siirryt toiseen palveluun) ja kriisipuhelimeen yhteyttä ottaneet ovat kantaneet huolta uudesta virusaallosta ja sen mahdollisesti mukanaan tuomista rajoituksista. Sekaisin-chat on 12–29-vuotiaiden nuorten keskustelupaikka.
– Nuorilla on paljon huolta ja epävarmuutta, kriisitoimintojen johtaja Outi Ruishalme sanoo.
Nuoria on mietityttänyt käydyissä keskusteluissa se, minkälaisena opiskelu jatkuu ja minkälaiseen työpaikkaan tai kouluun palataan.
– Yksittäiset asiakkaat ovat jopa sanoneet, että kevään tapahtumien eläminen uudelleen on heille liikaa. Jos rajoitteisiin palataan, itsetuhoiset ajatukset tulevat mieleen, Ruishalme kertoo.
Ruishalmeen mielestä nuorten viesti pitäisi ottaa vakavasti. Jonkinlaisia tukitoimia, kuten virtuaalista vertaistukea pitäisi olla nuorille tarjolla enemmän.
– Toivottavasti kouluja ei tarvitse sulkea kokonaan, koska edes siellä nuoret voivat tavata toisiaan ja muita aikuisia, Outi Ruishalme sanoo.
Ahdistus on pakottanut lääkäriin
Ahdistus on saanut ihmisiä hakeutumaan myös lääkäriin. Terveystalon kaikista lääkärikäynneistä ahdistushäiriön takia tehtyjen vastaanottokäyntien suhteellinen osuus lisääntyi maaliskuun ja elokuun alun välisenä aikana.
– Lukujen valossa ahdistus on lisääntynyt voimakkaasti lääkäriin hakeutumisen syynä korona-aikana, psykiatri Antti-Jussi Ämmälä sanoo.
Häntä tilanne huolestuttaa. Koronakriisi voi kiihdyttää mielenterveyssyistä johtuvaa eläköitymistä.
– Koronaepidemian suurin terveydellinen vaikutus ei lienekään suorat infektiovaikutukset vaan se, miten me ihmiset reagoimme siihen.
Jo viime vuonna mielenterveyden häiriöt olivat Eläketurvakeskuksen mukaan yleisin syy, miksi ihmiset joutuvat jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Häiriöistä yleisin oli masennus.
Ämmälä muistuttaakin, että vaikuttavien hoitomuotojen kuten psykoterapian pitäisi olla nopeasti saatavilla aikaisessa vaiheessa oireilua. Nyt näin ei ole. Psykoterapiaa tarjotaan, kun on jo tarve kuntouttaa ihmistä.
– Pitäisimme sitä hyvin outona ja epäviisaana, jos lääkäri sanoisi esimerkiksi kipupotilaalle, että emme hoida akuuttia kipuasi, hoidamme sinua vasta, kun kipu on kroonistunut.
Psykologi Soili Poijula sanoo, että nykyisen työterveyshuollon ongelma on se, että vaikka työterveyslääkärille ja -hoitajalle pääsee ilman lähetettä, psykologille tarvitaan lähete.
– Jos psykologille pääsy olisi helpompaa, ihmisten huoliin ja pelkoihin saisi nopeammin ammattiapua ja aktiivisia selviytymiskeinoja.
Jokainen voi auttaa myös itseään – yksi esimerkki
Tunteet vaikuttavat ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.
– Huoli ja pelko ovat normaaleja reaktioita, pitkittyessään ja voimistuessaan ne voivat johtaa kasvaviin ongelmiin. Ne eivät saa hallita elämää, Soili Poijula sanoo.
Myönteiset tunteet, kuten ilo ja uteliaisuus, edistävät mielen joustavuutta ja luovuutta, joita tarvitaan koronakriisissä selviytymisessä. Sen sijaan kielteiset tunteet kuten ahdistuneisuus ja pelko, varsinkin pitkittyneinä, häiritsevät keskittymistä ja ajattelua.
– Stressi aiheuttaa kortisolin erityksen voimistumisen, minkä on osoitettu voivan johtaa esimerkiksi masennukseen ja ylipainoon, Poijula sanoo.
Kyky säädellä epämiellyttäviä tunteita ja miellyttävien tunteiden kokeminen vaikuttavat myönteisesti terveyteen vahvistamalla mielen joustavuutta vaikeuksien aikana ja niiden jälkeen.
– Siksi näitä taitoja on syytä ja niitä voi harjoitella, Soili Poijula sanoo.
Tässä hänen antamansa yksi harjoitus. Sen voi tehdä yksin, perheessä tai työpaikalla.
1. Mieti, mitä tunteita haluaisit tuntea. Perustunteita ovat rakkaus, ilo, viha, suru, pelko, hämmästys ja inho.
2. Valitse itsellesi viisi tärkeintä myönteistä tunnetta. Jos teette harjoitusta työyhteisössä, voitte valita yhdessä kolme yleisemmin haluttua tunnetta.
3. Mieti, missä tilanteissa voit kokea haluamaasi viittä tunnetta. Työyhteisö miettii yhdessä, missä tilanteessa yhdessä valittuja tunteita työssä koetaan.
4. Kirjoita muistiin, mitä sinun pitäisi tehdä päivittäin, tai mitä työyhteisön pitää tehdä, jotta halutut tunteet lisääntyvät.
5. Harjoittele. Kysymys on aivan samasta kuin kuntosalilla, toistot tuovat muutoksen.
