Yli 65-vuotiaiden suomalaisten itsemurhat ovat kääntyneet kasvuun
200 vanhusta vuosittain
Itsemurha on vuosittain noin 200:n yli 65-vuotiaan kuolinsyy.
Tilastokäyrä osoittaa, että kehitys ikäihmisten itsemurhakuolleisuuden osalta on vähemmän suotuisa kuin työikäisissä. Vuonna 2018 itsemurhan teki 218 suomalaista, jotka olivat iältään 65-85-vuotiaita, kun vuonna 2017 heitä oli tasan 200. Vuosina 2016–2018 itsemurhan teki kaikkiaan 619 eläkeiän ylittänyttä suomalaista.
– Vuosittain siis 200 tai useampi vanhuuseläkeiän ylittänyt tekee itsemurhan. Vaikea sanoa, onko viime vuoden korkea luku osoitus trendistä, heijastaako se jukista keskustelua vanhustenhoidosta, vai onko se vain sattuman aiheuttamaa nousua. Voi kuitenkin todeta, että joka toinen päivä ikä-ihminen tekee itsemurhan Suomessa, toteaa MIELI Suomen Mieleterveysseura ry:n kehitysjohtaja ja psykiatri Kristian Wahlbeck.
Rajuinta kasvu on ollut miesten kohdalla: vuonna 2018 itsemurhan teki 176 vanhuuseläkeikäistä miestä, kun heistä lopulliseen ratkaisuun päätyi 150 vuonna 2017. Yhteensä 486 eläkeikäistä suomalaista miestä teki itsemurhan vuosina 2016–2018 ja samanikäisistä naisista 133.
Vuosina 2016–2018 itsemurhan tehneistä 619 eläkeikäisestä peräti 189 oli yli 80-vuotiaita.
Samanaikaisesti myös 18-24-vuotiaiden nuorten itsemurhien tilastokäyrät ovat kääntyneet jyrkästi ylöspäin. Vain työikäisten 25–64-vuotiaden itsemurhat ovat olleet selvästi laskusuunnassa vuodesta 2013 lähtien.
Keskustelu tärkeää
Wahlbeck luettelee useita tutkimuksissa ja myös Mieli ry:n asiakaskunnassa vastaan tulleita mahdollisia syitä ikäihmisten murheellisiin tilastoihin. Niitä ovat muun muassa yksinäisyys, taloudelliset huolet ja myös pelko joutumisesta yhä enemmän avun varaan, kun oma terveys heikkenee.
– Jotkut haluavat päättää omasta kohtalostaan itsenäisesti, kun se vielä on mahdollista. Näissä tapauksissa voidaan puhua niin sanotusti rationaalisista syistä, Wahlberck sanoo.
Wahlbeck ottaa esille myös taloudelliset taustatekijät.
– Hoitokodeissa vuorokausimaksut ovat niin korkeat, että ikäihminen saattaa helposti ajatella, että hänen olisi parasta kuolla, että perillisille jäisi perintöä. Asioista pitää keskustella ja auttaa vanhusta näkemään mieluummin lasinsa puoliksi täytenä kuin puoliksi tyhjänä.
Wahlbeck ei näe rahallisten resurssien lisäämistä ratkaisuna ikäihmisten lisääntyviin itsemurhiin. Enemmän hän korostaa niin virallisten tahojen kuin tavallisten kansalaistenkin vastuuta toisistaan.
– Hoitohenkilöstön on hyvä aina pitää mielessä ikäihmisen itsemurhamahdollisuus. Kannattaa aktiivisesti kysyä esimerkiksi hoivakodin asukkaalta miten he voivat, ja selvittää onko heillä masennusta. Myös vapaaehtoistoimin pitää yrittää löytää ratkaisuja. Keskusteluhoito on tärkeää, ja toivottomia ajatuksia voidaan sen avulla hillitä. Pitää auttaa vanhuksia näkemään, mikä elämässä on tärkeintä. Masennusta hoidetaan ehkä liian herkästi lääkkeillä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d0d0 ... dea789bd32
