Talvisota 30.11.1939 — 13.3.1940 klo 11.

[Psykopatologia]

Talvisota 30.11.1939 — 13.3.1940 klo 11. https://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisota

[Psykopatologia]

Talvisodan päättymisen 80-vuotispäivä näkyy Ylen ohjelmistossa
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/03/0 ... elmistossa
(- -)

[Psykopatologia]

Blogi: Timo Vihavainen, ke 11.3.2020 22:04 https://www.oikeamedia.com/o1-133811
Talvisodan muistaminen - Miten talvisotaa olisi muistettava?

Talvisota ei ollut mikään tavallinen sota ja luulen, että asia pääsee meiltä liian helposti unohtumaan. Mikäli joku osoittaa historiasta jonkin vastaavan aseellisen konfliktin (älkää nyt säikähtäkö tätä nimitystä, sota on aina aseellinen konflikti ja hyökkääjän kannalta myös sotaretki eli kampanja, campagne, kuten ranskalaiset aikoinaan alkoivat niitä nimittää). - Talvisodassa ei kuitenkaan ollut mitään normaalia.
(- -)
Itse olen kiinnittänyt huomiota siihen, että vuoden 1918 ei haluttu toistuvan.
Suomen kommunistinen puolue, eli sen harvojen eloon jätettyjen veteraanien muodostama keskuskomitea julisti heti sodan alussa, että nyt otettaisiin revanssi vuodesta 1918. Silloin oli oltu liian heikkoja, mutta nyt puna-armeija, joka oli maailman vahvin, turvaisi varman voiton. Näin siis SKP:n KK 30.11.1939 päivätyssä julistuksessaan. [PP]
Myös Mannerheim erehtyi ensimmäisessä päiväkäskyssään menemään lankaan ja selitti, että nyt tässä sodassa oli kyseessä Vapaussodan jatko, sen toinen näytös. [PP]

Sen jälkeen tällaisia puheita kartettiin Suomessa kuin ruttoa. Kansa ei enää halunnut punaisten ja valkoisten välistä teurastusta, vaan mieluummin suuntasi aseensa kohti hyökkääjää, Hitlerin liittolaista ja joukkomurhillaan ylvästelevän diktaattorin armeijaa. Olihan se ainakin kunniallisempi vaihtoehto. [PP]

Neuvostohallitus oli aikoinaan tunnustanut Suomen itsenäisyyden, mutta joulukuun alusta lähtien 1939 se ei enää tunnustanut sen hallitusta vaan sen sijaan itse luomansa kulissin, joka ei ollut edes minkäänlainen varjohallitus tai nukkehallitus, vaan hyökkääjän nimeämä joukkio vailla alamaisia tai kannattajia. [PP: Terijoen hallitus]
(- -)
Luulen, että talvisota oli ennen muuta henkien taistelu. Uskaltaisin jopa sanoa, että se oli totuuden ja röyhkeän valheen välillä käyty kamppailu.
(- -)

[jupe]

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/0 ... n-ehdoista (19:02)
Tannerin radiopuhe talvisodan rauhan ehdoista

[Psykopatologia]

Pienet kukkivat kummut, Georg Malmstén ja Dallapé-orkesteri v. 1940.
https://www.youtube.com/watch?v=ZCW27QZMmMU (3:04)

Pienet kukkivat kummut syntyi säveltäjä Ragnar Nyholmin käytyä katsomassa talvisodan hautoja. Levyn soittamista rajoitettiin jatkosodan aikana, koska se palautti liikaa ikäviä asioita kuulijoiden mieliin. Sanat ovat myös Ragnar Nyholmin ja sovitus Eero Lindroosin. Se levytettiin 18.11.1940.

Kesäkuun alussa 1941 lähti Dallapé-orkesteri yhdeksännelle kesäkiertueelleen. Se jouduttiin kuitenkin keskeyttämään liikekannellepanon vuoksi, mutta Forssassa orkesterilla oli onnistunut konsertti, josta Forssan Lehdessä kerrottiin 14.6.1941: "15-vuotiaan Dallapén eilinen konsertti oli koonnut Työväentalon juhlasalin täyteen täkäläisiä tanssimusiikin ystäviä. Kuitenkin täytyy sanoa, että konsertissa ilmeni yksi tyylivirhe ja se oli kappale "Pienet kukkivat kummut". Sooloesityksistä saivat suosionosoituksia ennen kaikkea Pahlmananin "Kanarialintu" ja Onni Laihasen loisteliaat tyylipuhtaat hanuriesitykset. Myöskin Linnavirran saksofonisoolot ja Käyhkön bassolaulut otettiin innostuksella vastaan. Forssalaisille asianharrastajille muodostui nimekkään Dallapén esiintyminen täysipainoiseksi tilaisuudeksi."

PP: Ko. sävelmä oli yhden Suomeen sijoitetun saksalaisen sotilasyksikön tunnusmusiikkina. (Tieto Kaunialan potilaalta.)