Jos koronaviruksen aiheuttama covid-19-tauti kääntyy hengenvaaralliseksi, usein syynä on niin sanottu äkillinen hengitysvajausoireyhtymä eli ards. Se on kaikista vaikein hengitysvajauksen muoto ja vaatii tehohoitoa.
Kriittiseen tilaan johtaneita tapauksia on Maailman terveysjärjestön WHO:n ja Kiinan tautikeskuksen tuoreimman raportin mukaan ollut kuusi prosenttia kaikista varmistetuista koronavirustartunnoista. Kriittiseen taudinkuvaan kuuluvat vakavat hengitysvaikeudet, verenmyrkytys ja useiden elinten yhtäaikaiset toimintahäiriöt.
Hengitysvajausoireyhtymän vakavuudesta kertoo tutkimus Wuhanista eli kiinalaiskaupungista, josta epidemia lähti liikkeelle. Tutkimuksen kattaman kuukauden aikana kaupungin keskussairaalaan tulleista runsaasta sadasta potilaasta noin puolelle kehittyi ards-oireyhtymä.
Puolet oireyhtymän saaneista potilaista kuoli, kun kaikista muista koronapotilaista kuoli noin joka kymmenes. Oireyhtymän saaneet olivat muita potilaita kymmenisen vuotta vanhempia, keskimääräiseltä iältään kuusikymppisiä.
Oireyhtymä selittää osaltaan sitä, miksi kuolleisuus covid-19:ään on ollut paljon suurempaa vanhusten ikäryhmässä. Kiinassa useampi kuin joka viides yli 80-vuotias taudin saanut on kuollut juuri siihen.
Myös Italiassa tautiin kuolleet ovat olleet valtaosin yli kuusikymppisiä, joilla on ollut taustalla muitakin sairauksia, kertoo The Guardian -sanomalehti.
Koronaviruspotilaita tappanut äkillinen hengitysvajausoireyhtymä ei ole itsenäinen sairaus, vaan kokoelma erilaisia oireita. Ne aiheutuvat varsinaisen sairauden tai sairauksien laukaisemasta koko kehon yleistyneestä tulehduksesta.
Yksi elin, jossa tulehdustila tekee hävitystä, on keuhkot, kertoo teho-osaston ylilääkäri Tero Varpula Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (Hus).
Keuhkojen tehtävä on siirtää ilmasta happea verenkiertoon ja poistaa elimistöstä hiilidioksidia, mutta oireyhtymässä tämä tehtävän hoitaminen vaikeutuu.
”Kun keuhkoihin kertyy tulehduksen takia tulehdussoluja ja nestettä, keuhkojen normaali rakenne häiriintyy ja keuhkot painuvat kasaan. Keuhkoihin muodostuu kaasuköyhiä alueita, jolloin keuhkojen kyky hoitaa tehtäväänsä heikkenee”, Varpula selittää.
Keuhkot myös jäykistyvät, ja jäykempää keuhkoa on raskaampi hengittää. Silloin potilas ei enää välttämättä jaksa suoriutua hengityksen vaatimasta lihastyöstä omin voimin.
Hengitystä pyritään tukemaan tehohoidossa hengityslaitehoidoilla. Hoidon menestys riippuu paitsi hengitysvaikeuksia aiheuttaneesta sairaudesta myös potilaan kehon omista voimavaroista.
”Kaikista tehohoitoon hengitysvajauksen takia joutuneista 20–30 prosenttia menehtyy. Puhutaan kyllä vakavasta elintoimintohäiriöstä.”
Varpulan mukaan vielä on epäselvää, kuinka paljon potilaiden ikä vaikuttaa koronavirukseen sairastuneiden keuhkovaurioalttiuteen.
”Vanhemmilla on enemmän keuhkosairauksia, jotka voivat edesauttaa taudin helpompaa tarttumista ja keuhkovaurioiden kehittymistä. Myös elimistön perusvoimavarat ovat iäkkäämmillä ja perussairailla potilailla heikommat, se on luonnonlaki.”
Raaimmat tautimuodot aktivoivat Varpulan mukaan yleensä koko elimistön tulehdustilan. Tämäntapaiseen kriittiseen vaiheeseen päätyy pieni osa uuden koronaviruksen tartunnoista.
”Uudella koronaviruksella on ilmeisesti hyvä kyky tarttua ihmisen hengityselimien limakalvon soluihin ja aiheuttaa alkuvaiheen tulehdus. Yleistyneen tulehduksen aiheuttajana se ei näytä olevan niin paha kuin sars. Sarsissa tuli hyvin aggressiivinen tulehdusreaktio.”
Jos uusi koronavirus koettelee eniten vanhuksia, lapset ja nuoret näyttävät saavan vain vähän tartuntoja. Sairastuneista lapsistakin ylivoimainen enemmistö eli lähes 98 prosenttia vaikuttaa potevan taudin lievänä. Vain yhden alle kaksikymppisen tiedetään kuolleen covid-19:een.
”Lasten immuunivaste on tehokas, mutta ei liian voimakas”, selitti uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta aiemmin HS:lle.
Virustutkijoiden virological-blogissa on pohdittu myös sitä mahdollisuutta, että lapsia suojaisi aikaisempien koronavirustartuntojen tuoma immuniteetti. Esimerkiksi Kiinassa ylähengitysteitä infektoiva oc43-koronavirus on ollut selvästi yleisempi lapsilla kuin aikuisilla.
Oc43-koronaviruksen vuoksi sairastuneiden ikäprofiili näyttää olevan täysin käänteinen verrattuna uuteen koronavirukseen, jonka infektiot painottuvat aikuisiin. Tämä näyttäisi viittaavan lapsille syntyneeseen suojaan.
Sironen pitää hypoteesia mielenkiintoisena, mutta se vaatisi hänen mielestään paljon enemmän tietoa muistakin koronaviruksista ja niiden yleisyydestä.
”Yleisyydet tunnetaan huonosti. Juuri koskaan ei tutkita tarkemmin, mikä aiheuttaa tavallisia flunssia”, Sironen kertoo.
Tuoreen kiinalaistutkimuksen mukaan uusi koronavirus näyttää aiheuttavan vain lieviä oireita myös vauvoille.
Tiedot uuden koronaviruksen vaarallisuudesta ylipäätään elävät jatkuvasti. Tappavuuslukuun eli kuolleiden osuuteen tartunnan saaneista vaikuttavat paitsi hoitotoimet myös se, millaista tapausjoukkoa tarkastellaan.
Lieviä tapauksia, jotka eivät tule terveysviranomaisten tietoon, uskotaan olevan paljon. Jos ne otettaisiin huomioon, kuolleisuusluku laskisi selvästi.
WHO:n ja Kiinan tautikeskuksen Kiinan tilannetta kuvaava raportti ottaa lukuun varmistetut tapaukset, ja niiden perusteella 3,8 prosenttia sairastuneista on kuollut tautiin. Vaihtelu maassa on kuitenkin suurta: taudin alkulähteellä eli Wuhanin kaupungissa kuolleita on ollut 5,8 prosenttia, mutta muualla maassa lukema on ollut vain 0,7 prosenttia.
Kuolleisuus on myös laskenut uudemmissa tartunnoissa. Seurannassa, joka ulottuu helmikuun 20:nteen asti, kuolleisuus on vain 0,7 prosenttia niillä, joiden oireet ovat alkaneet helmikuun alussa. Samaa luokkaa kuolleisuus on Britannian yleisradioyhtiön BBC:n jutun perusteella ollut Etelä-Koreassa, jossa testejä on tehty paljon.
Yhteisraportin tekijöiden mukaan hoidon taso on Kiinassa parantunut epidemian kuluessa.
Koko maailmassa sairastuneista on kuollut 3,4 prosenttia, kertoi WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus tiistaina uutistoimisto Reutersin mukaan. Luku on korkeampi kuin kausi-influenssassa, johon kuolee noin 0,1 prosenttia sairastuneista.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006428223.html
