Hovioikeudelta kannanotto kerrostalojen ilmalämpöpumppuihin

[Mirri]

Iltalehti 3.12.2019.

Asukas asennutti luvatta lämpöpumpun parvekkeelle – Naapureille kymppitonnien lasku
...
Isoista [oikeus]kuluista huolimatta osakas päätti jatkaa taistelua. Hän valitti päätöksestä hovioikeuteen, joka ottikin asiaan päinvastaisen kannan.
Hovi huomautti, että taloyhtiöllä oli ollut oikeus valvoa muutostyön suorittamista. Näin vetoaminen siihen, ettei yhtiö ollut saanut tietoa, miten muutostyöt oli tehty, ei olisi ollut este luvan antamiselle varsinkin, kun osakas oli esittänyt näytön asennusten asianmukaisuudesta.

Ylimmässä kerroksessa asunut osakas ja hänen alapuolella asuva naapurinsa kertoivat, miten kyseisten kerrosten makuuhuoneet olivat kesäisin kohtuuttoman kuumia. Talon oma jäähdytysjärjestelmä ei riittänyt viilentämään kyseisiä huoneistoja.
Hovi piti uskottavana, että osakas oli asennuttanut pumpun pelkästään jäähdytystä varten. Näin ollen sen asentamisesta koitui osakkaalle hyötyä, joka hovin mukaan puolsi asennusta.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a32a ... 8427230d7f

[Mirri]

Kuumiksi käyvien kesien myötä yhä useampi kerrostaloasukas tarvitsee asuntoonsa lisäviilennystä, joka ei ole hoidettavissa taloyhtiön ilmanvaihtosysteemillä. Ei vaikka taloyhtiössä miten uskoteltaisiin, että tuuletuksen pyörittäminen täysillä riittää viilentämään kaikki asunnot.

Taloyhtiöt joutuvat tarkistamaan kielteisiä kantojaan ja miettimään, onko perusteltuja syitä vastustaa jonkun asukkaan/osakkaan halutessa asentaa ilmastointijärjestelmän kotiinsa. Hyvä niin; enää ei eletä aikaa, jolloin asuntokohtainen viilennysjärjestelmä on ollut ylellisyyttä tai suorastaan taloyhtiölle vaarallinen turhake. Päinvastoin asuntokohtainen ilmastointijärjestelmä voi olla kerrostaloasunnon arvoa nostava asia. Joko niin että taloyhtiö suhtautuu ilmalämpöpumppujen asentamisiin myönteisesti, tai niin että sellainen on jo asennettu myynnissä olevaan asuntoon.

[Hilppa]

Hovioikeus totesi, että kyseisessä taloyhtiössä oli vain muutama muita isompi huoneisto, joissa yhtiön oma jäähdytysjärjestelmä oli riittämätön. Vastaavaa lisäviilennystarvetta ei muissa huoneistoissa ollut, joten yhdenvertaisuusperiaate ei hovin mukaan edellyttänyt jatkossa muiden parvekkeille myönnettäviä pumppulupia.

Mitä tuo tarkoittaa?

[Hilppa]

Lisäjäähdytys on tarpeen, kun huoneiston lämpötila muodostuu helteellä sietämättömän kuumaksi. Esimerkiksi talossa, jossa asun, ylimmän kerroksen erään nurkkahuoneiston lämpötila on muodostunut kesän 2017 ja 2018 helteillä asuinkelvottomaksi. Siihen huoneistoon siis asennettiin ilmalämpöpumppusysteemit ja osakas maksoi lisäjäähdytysjärjestelmänsä itse.

Tilanne ei kuitenkaan ole ongelmaton 70- ja 80-luvuilla ja varhemmin rakennetuissa elementtikerrostaloissa. Jää osakkaan ja asukkaan vastuulle, että hän ei säädä huoneistokohtaista jäähdytysjärjestelmäänsä niin viileälle, että tietyissä sääoloissa pääsisi muodostumaan kosteutta talon seinärakenteisiin ja eristeisiin. Jos on helle ja ilmankosteusprosentti korkea ja jos tuossa tilanteessa viilennetään huoneistoa liikaa, voi rakenteisiin kertyä kosteutta, mikä voi luoda suotuisat olosuhteet homekasvustolle. Rakenteiden kosteusvaurio voi syntyä, koska vanhempien elementtikerrostalojen rakenteita ei ole suunniteltu lisäjäähdytyksen kestäviksi kaikissa sää- ja kosteusolosuhteissa. Mikäli kosteusvaurio muodostuu, joutuisi yhtiö sen korjaamaan ja kustantamaan korjauksen. Asukkaan tulisi olla vastuullinen ja viilentää asuntonsa maltillisesti.

[Mirri]

Eiköhän se ole ilmalämpöpumpun omistaja joka on korvausvelvollinen, jos hänen pumppunsa aiheuttaa vahinkoa kerrostalon rakenteissa. En usko, että taloyhtiö joutuisi tai suostuisi kustantamaan asukkaan ilmalämpöpumpun aiheuttamia kosteusvaurioita.
Ilmalämpöpumpun omistajan on helppo käyttää ja huoltaa laitettaan vastuullisesti, kun tietää joutuvansa maksumieheksi vahingon sattuessa.