Masennuksesta on tullut uusi kansantauti

[Palle]

Masennuksesta on tullut uusi kansantauti – mutta mikä on oikeasti muuttunut, suomalaisten mielenterveys vai diagnoosit?

Se, mitä ennen pidettiin luonnollisena suruna elämän vastoinkäymisissä, diagnosoidaan nykyään masennukseksi. Terveyden ja sairauden, normaalin ja epänormaalin rajat muuttuvat ajan saatossa. Mielenterveyden historiaa tutkivat Annastiina Mäkilä ja Petteri Pietikäinen kertovat, miten masennuksesta tuli suomalainen kansantauti ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut.

Se, mitä ennen pidettiin luonnollisena suruna elämän vastoinkäymisissä, diagnosoidaan nykyään masennukseksi. Terveyden ja sairauden, normaalin ja epänormaalin rajat muuttuvat ajan saatossa. Mielenterveyden historiaa tutkivat Annastiina Mäkilä ja Petteri Pietikäinen kertovat, miten masennuksesta tuli suomalainen kansantauti ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/2 ... -muuttunut

[Mirri]

Ennen masennus oli osa arkea

Vielä 1980-luvulla masennusta ei pidetty kovin herkästi sairautena tai edes epänormaalina, kertoo Turun yliopiston väitöstutkija Annastiina Mäkilä.
– Tilana se saattoi olla samanlainen kuin nykyinen kliininen masennus, mutta sitä ei lähdetty patologisoimaan yhtä herkästi. Arjessa pidettiin normaalina, että välillä kului pitkiäkin aikoja jolloin mentiin hitaammalla, oltiin synkkiä tai surtiin jotain.

Täsmälleen noin.
Niinpä masennusta ei myöskään hoidettu, joten se pääsi pahenemaan ja kroonistumaan. Ainakin minä koen kuuluvani juuri niihin ihmisiin, jotka yllä olevasta syystä jätettiin 80-luvulla vaille kunnollista hoitoa. Enkä usko olevani ainoa, joka on sairastunut aikana, jolloin masennusta pidettiin osana arkea eikä sitä pidetty hoitoa vaativana sairautena.

Kuinka moni lapsi on joutunut kärsimään vanhempansa pitkistä ajoista, jolloin mentiin hitaammalla, oltiin synkkiä tai surtiin jotakin, sitä tuskin tietää kukaan. Joka tapauksessa nykyisin korjataan jälkiä ja kerätään satoa menneiden vuosikymmenten ymmärtämättömyyden vuoksi. Ei pitäisi lapsiperheessä olla normaalia, että äiti/isä elää vuosien varrella pitkiäkin aikoja surun ja synkkyyden kourissa, toisin sanoen masennusta sairastavana. Entä jos vanhempien depressiot olisi aikanaan hoidettu kunnolla sillä seurauksella lapset olisivat säilyneet mieleltään terveinä?

[Rakkaussoturi]

Tai sit ennen esim. kerrottiin työterveydessä selkäkivuista ym. ja nykyään voidaan suoraan sanoa, jos masentaa. Se ei oo niin tabu enää.
Ei ole mielestäni bipokaan. Skitsoaffektiva ja skitsofrenia sen sijaan ovat vielä ihan hyshys. Yhtään elävää suomalaista julkkista ei ole, joka ois maininnu jompaakumpaa sairastavansa.

[Noolan]

Skitsoaffektiva ja skitsofrenia sen sijaan ovat vielä ihan hyshys. Yhtään elävää suomalaista julkkista ei ole, joka ois maininnu jompaakumpaa sairastavansa.

Johtunee siitä että vointi on yleensä sen verran heikko ettei (julkisen)vaativan työn hoitaminen onnistu.

[Psykopatologia]

"Depressio kansantautina" on suurta huijausta, jota pitävät (ehkä tietemättään) yllä 1980-luvulla (DSM-III) praktiikkansa aloittaneet nuoremmat psykiatrit, joiden käsityksiä vanhemmat psykiarit eivät ohjaa. Diagnoosit ovat muuttuneet: Ennen vuotta 1980 suosituin diagnoosi oli neuroottinen depressio, jonka nykyään saa vain silloin, jos on ollut kaksi vuotta masentunut. Tilalle on tullut (vakava) masennustila (1987), jossa diagnosoidaan rutiinisi - ei lievä - vaan keskivaikea. Kahden viikon esillä ollut oireisto riittää.

[ritalin]

^Joo ja uudempana juttuna ehkä 2000-luvun alusta asti on ollut se, että media katsoo masennustilastoja masennuslääkkeiden käyttäjien määrästä ja oma kokemukseni on, että tämän vuosituhannen puolella lääkärit ovat olleet todella liipasinherkkiä määräämään masennuslääkettä. Tekisi mieleni kuitata tähän ketjun otsikkoon, että masennuslääkkeestä on tullut uusi peruna.

[eea]

Ois kiinnostavaa tietää mikä onnen tuova seuraava lääke on meidät pelastavinaan. Nyt ois kyse uudelle muka toimivammalle maso/ahd-lääkkeelle

[Hilppa]

"Depressio kansantautina" on suurta huijausta, jota pitävät (ehkä tietemättään) yllä 1980-luvulla (DSM-III) praktiikkansa aloittaneet nuoremmat psykiatrit, joiden käsityksiä vanhemmat psykiarit eivät ohjaa. Diagnoosit ovat muuttuneet: Ennen vuotta 1980 suosituin diagnoosi oli neuroottinen depressio, jonka nykyään saa vain silloin, jos on ollut kaksi vuotta masentunut. Tilalle on tullut (vakava) masennustila (1987), jossa diagnosoidaan rutiinisi - ei lievä - vaan keskivaikea. Kahden viikon esillä ollut oireisto riittää.

Mikä ihmisiä mielestäsi vaivaa? Laiskuusko ja tyhmyyskö vain?

Mielestäni ihmiskunnan pahimmiksi sairauksiksi ja suorastaan vitsauksiksi voitaisiin hyvin määritellä ahneus, kateus ja vallanhimo.

[Psykopatologia]

Kunpa osaisin kysymykseesi vastata!

- Luovutan puheenvuoron Jari Ehrnrootille
Jari Ehrnroothin kolumni: Tulontasaus on harhakuvaa, joten on palattava sivistyksen, työn ja vaurastumisen arvoihin. https://yle.fi/uutiset/3-10614285
(- -)
Samalla arvoa luova työ on menettänyt paikkansa yleisessä oikeudenmukaisuusajattelussa. Mikä tahansa oleilu tai puuhastelu katsotaan(siirryt toiseen palveluun) samanarvoiseksi yhteiskuntaan osallistumiseksi.

Tämän asenteen seurauksia ovat myös sosiaalitukien mieltäminen elinkeinoksi ja unelmointi työstä vapauttavasta kansalaispalkasta.
(- -)

[Psykopatologia]

Artkkelin kirjoittajien (Annastiina Mäkilä ja Petteri Pietikäinen) heikkoutena on, että he eivät koskaan ole tehneet potilas-työtä.

[Hilppa]

Ei ole mielestäni bipokaan. Skitsoaffektiva ja skitsofrenia sen sijaan ovat vielä ihan hyshys. Yhtään elävää suomalaista julkkista ei ole, joka ois maininnu jompaakumpaa sairastavansa.

Juha Hurme on kertonut julkisesti skitsofreniaan sairastumisestaan. Ei hän ainoa ole, mutta ei heitä ole monta.

[Rakkaussoturi]

Tarkoitatko kirjailija Juha Hurmetta?
Joo, oli hänellä ainakin psykoosi, mutta on täysin toipunut, eikä käytä lääkkeitä.
Ja on ex-liivijengipomo Lauri Johanssonilla skitsoaffektivan maaninen muoto ehkä, ehkä siksi, että on myös puhuttu siitä, että hänellä ois bipo.

[Hilppa]

Joo, anteeksi virhe, Hurmetta tarkoitan.

[ritalin]

Mikä ihmisiä mielestäsi vaivaa? Laiskuusko ja tyhmyyskö vain?

Mielestäni ihmiskunnan pahimmiksi sairauksiksi ja suorastaan vitsauksiksi voitaisiin hyvin määritellä ahneus, kateus ja vallanhimo.

Minun käsittääkseni ihmisiä vaivaa juuri ahneus, kateus ja vallanhimo, mikä näkyy masennuslääkkeiden markkinoinnissa. Väitän, että ongelman alkujuuri on siellä masenuslääkkeitä valmistavissa yrityksissä ja niiden harjoittamassa markkinoinnissa. Lääkefirmojen markkinointistrategiana 80-luvun alkupuolen Ranskassa oli markkinoida masennuksesta osa naiseutta, eli pyrittiin luomaan sellaista mielikuvaa, että naisille on hyvin tavanomaista olla masentunut ja, että se on jopa jollain tavalla tyylikästä. Naisille tarjottiin tässä jopa esikuvia esim. Hollywoodista. Markkinointia on harjoitettu niin television, lehtien, kuin lahjottujen lääkäreidenkin avustuksella. Sama markkinointistrategia tuotiin käyttöön Suomessa 1990-luvun alussa ja jo 1995 Suomen sanomalehdissä kauhisteltiin naisten masennuksen määrän yllättävää ja räjähdyksenomaista kasvua. Ranskassa hommalle oli tullut stoppi poliisin puututtua siihen 80-luvun loppupuolella.
Seuraavaksi kohderyhmäksi otettiin lapset ja lopulta miehet. Lapsille lääkkeitä alettiin kohderyhmämarkkinoida Suomessa vuosituhannen alussa. Markkinointi kohdistettiin lähinnä lasten vanhempiin... Miehiin kohderyhmämarkkinointi kohdistettiin jostain noin 2007 lähtien. Miehiin käytettiin imperatiivista strategiaa siihen tyyliin, että kun metsuri meni lääkäriin valittamaan selkäkipuaan, niin lääkäri totesi tälle, että "kyllä teidän on nyt pakko alkaa syömään masennuslääkkeitä, tai muutoin olette vaarassa tappaa perheenne".

Nämä ovat ihan tosi juttuja, valitettavasti...

[ritalin]

- Luovutan puheenvuoron Jari Ehrnrootille
Jari Ehrnroothin kolumni: Tulontasaus on harhakuvaa, joten on palattava sivistyksen, työn ja vaurastumisen arvoihin. https://yle.fi/uutiset/3-10614285
(- -)
Samalla arvoa luova työ on menettänyt paikkansa yleisessä oikeudenmukaisuusajattelussa. Mikä tahansa oleilu tai puuhastelu katsotaan(siirryt toiseen palveluun) samanarvoiseksi yhteiskuntaan osallistumiseksi.

Tämän asenteen seurauksia ovat myös sosiaalitukien mieltäminen elinkeinoksi ja unelmointi työstä vapauttavasta kansalaispalkasta.
(- -)

Jari Ehrnroot valehtelee tuossa suoraan, että perinteisten koulutusta vaatimattomien työpaikkojen poistumisen aiheuttama työttömyys johtuisi "tulontasauksesta". Mies kieltää täysin sen, että nykyinen työjärjestelmä perustuu kilpailuun. Mikäli nykyisessä järjestelmässä ei olisi "tulontasausta", niin lopulta pikkuhiljaa kaikki muut, paitsi yksi ihminen kuolisivat pois. Kilpailun voittaja jäisi ainoana henkiin...

Täytyy muistaa se, että niitä työn ja vaurastumisen arvojen ajan töitä ei enää katsota työnteoksi ollenkaan...

[ritalin]

Kävin eilen salaojittamassa Ehrnrootin pihamaan ja mies soitti poliisin paikalle, vaikka itse peräänkuulutti perinteistä työntekoa mediassa. Ei vaan, mutta minä ainakin teen kaikenlaisia tällaisia vanhan ajan työhommia. Niistä ei kuitenkaan makseta palkkaa. Ehrnroottia ei kuitenkaan itseään taida ne homma kiinnostaa, vaan hän vaan istuu jonkun rahakasan päällä, kun toiset tekee niska limassa töitä palkatta. Äijä on vielä lisäksi sitä mieltä, että minun ei kuuluisi saada ruokaa. Eikä siinä mitään, minä olisin muuten samanlaisissa töissä, kuin tämä loispaska, mutta kun hän oli loiskavereidensa kanssa keksinyt sellaisen systeemin, että kuolemansairaille annetaan pelkkää masennuslääkettä hoidoksi, niin en nyt sitten kyennyt tällaista työuraa luomaan...
Ehkä tästäkin ukosta vielä mies saadaan, kun ensin vedetään tunti traktorin perässä pellolla ja potkitaan päähän.

Huoranlutku Ehrnroot väittää lisäksi psykopaattisesti, että vapaamuurareiden saatananpalvontamenot ovat ainoaa sivistystä ja muu on hedonismiä.

[Hilppa]

Mikä ihmeen juttu toi oli?

[Hilppa]

Kunpa osaisin kysymykseesi vastata!

- Luovutan puheenvuoron Jari Ehrnrootille
Jari Ehrnroothin kolumni: Tulontasaus on harhakuvaa, joten on palattava sivistyksen, työn ja vaurastumisen arvoihin. https://yle.fi/uutiset/3-10614285
(- -)
Samalla arvoa luova työ on menettänyt paikkansa yleisessä oikeudenmukaisuusajattelussa. Mikä tahansa oleilu tai puuhastelu katsotaan(siirryt toiseen palveluun) samanarvoiseksi yhteiskuntaan osallistumiseksi.

Tämän asenteen seurauksia ovat myös sosiaalitukien mieltäminen elinkeinoksi ja unelmointi työstä vapauttavasta kansalaispalkasta.
(- -)

Eihän siinä mittään. Työnhakijan tulee olla "nopea kuin vinttikoira, sitkeä kuin nahka ja kova kuin Kruppin teräs". Näillä mennään.