Kulttuuriykkönen
"Wagnerin jumalat ovat kuin G7-kokouksen valtiomiehiä" - Wagnerin Reininkulta on länsimaisen kulttuurin huipputeos
53 min
ke 28.8.2019
28 pv
729 kuuntelua
https://areena.yle.fi/1-50212238
Kulttuuriykkönen
"Wagnerin jumalat ovat kuin G7-kokouksen valtiomiehiä" - Wagnerin Reininkulta on länsimaisen kulttuurin huipputeos

Kansallisoopperan Reininkulta suorana Yle Areenassa lauantaina 7.9.2019
Richard Wagnerin oopperasarja, mystiseen maailmaan sijoittuva tetralogia Nibelungin sormus, Ring, esitetään Kansallisoopperassa vuosina 2019-2021. Sarjan käynnistää Reininkulta, joka saa ensi-iltansa Kansallisoopperassa 30.8. Teos nähdään suorana lähetyksenä Yle Areenassa lauantaina 7.9.2019 klo 19. Lisäksi teos kuullaan lokakuun alussa Yle Radio 1:ssä ja nähdään myöhemmin Yle Teemalla.
Nibelungin sormus kertoo riidasta vallan ja rakkauden välillä. Valta on sillä, joka omistaa Rein-virran kullasta taotun sormuksen. Kääpiö Alberich sieppasi kultakimpaleen itselleen Reinin tyttäriltä ja takoi siitä sormuksen. Tapahtumien edetessä sormuksen omistavat ylijumala Wotan, Fafner-jättiläinen ja nuori sankari Siegfried, joka antaa sen Brünnhildelle rakkauden pantiksi. Monet muut himoitsevat sormusta ja sen tavoittelu johtaa murhiin ja salaliittoihin ja vihdoin koko jumalten maailman tuhoutumiseen. Lopussa sormus palautuu takaisin virtaan Reinin tyttärille.
Rakkaudesta, vihasta, vallasta ja ahneudesta kertova oopperahistorian kulttiteos saa nyt uuden tulkinnan suomalaisten huipputekijöiden käsissä.
Reininkulta esittelee keskeiset hahmot ja teeman, jotka kehittyvät saagan edetessä. Säveltäjä Richard Wagnerin mukaan Reininkulta on "näyttämöjuhlan aatto". Antiikin jumalten maailmaan viittaava teos on täynnä mustaa komediaa ja kepeyttä. Se nauraa hahmojensa turhamaisuudelle ja hölmölle naiiviudelle, jotka sysäävät liikkeelle peruuttamattoman tapahtumaketjun.
Richard Wagner: Reininkulta
Musiikinjohto: Esa-Pekka Salonen
Ohjaus: Anna Kelo
Lavastus, valaistus- ja videosuunnittelu: Mikki Kunttu
Puvut: Erika Turunen
Rooleissa:
Wotan - Tommi Hakala
Fricka - Lilli Paasikivi
Loge - Tuomas Katajala
Freia - Reetta Haavisto
Donner - Tuomas Pursio
Froh - Markus Nykänen
Alberich - Jukka Rasilainen
Mime - Dan Karlström
Fafner - Jyrki Korhonen
Fasolt - Koit Soasepp
Erda - Sari Nordqvist
Woglinde - Marjukka Tepponen
Wellgunde - Mari Palo
Flosshilde - Jeni Packalen
Suomen kansallisoopperan orkesteri ja kuoro
Juoni
Ensimmäinen kohtaus
Ooppera alkaa Reinjoen rotkossa, jossa Reinintyttäret kisailevat ja vahtivat kultahippua, Reininkultaa ("Weia, waga, woge du welle"). Reinintyttärien kisaillessa ja uidessa kalliolla olevan Reininkullan ympärillä, Nibelung kääpiö Alberich ilmestyy paikalle ihastuen tavattomasti Reinintyttäriin: Flosshildeen, Woglindeen ja Wellgundeen.
Reinintyttäret kehottavat häntä nauramaan ja leikkimään heidän kanssaan, kuten Alberich tekeekin vuorotellen koettaen valloittaa jonkun Reinintyttäristä vaimokseen. Reinintyttäret tekevät vuorotellen hänestä kevyttä pilaa ja kiusoittelevat häntä, mikä saa Alberichin epätoivoiseksi. Hän alkaa tämän jälkeen ottaa Reinintyttäriä kiinni heidän kehotuksestaan, mutta on liian hidas. Silloin Alberich huomaa Reininkullan kimalluksen ja kysyy, mitä kimallus on. Reinintyttäret kertovat Alberichille hyvin arvokkaasta Reininkullasta, ja että se joka kiroaa rakkauden, voisi tehdä siitä sormuksen, jolla hallita maailmaa. He eivät usko, että sympaattinen Alberich kääpiö, voisi ikinä kirota rakkautta, joten he kehottavat häntä leikkimään ja nauramaan heidän kanssaan kullalla, mutta Alberich on katkera tyttärien kiusoittelusta, joten hän kiroaa rakkauden ja varastaa kullan. Rein vajoaa pimeyteen varastetun kullan vuoksi Reinin tyttärien valittaessa aarteensa menetystä.
Toinen kohtaus
Auringonnousu valaisee korkealla vuoristossa olevaa linnoitusta, jonka jättiläisveljekset, Fasolt ja Fafner, ovat rakentaneet jumalille. Ylijumala Wotan oli luvannut vaihtokaupassa jättiläisille työstään nuoruuden jumalatar Freian, joka on Wotanin vaimon, avioliiton jumalatar Frickan, sisko. Fricka moittii Wotania mokomasta lupauksesta, mutta Wotan sanoo, että oli luvannut Freian heille piloillaan. Pian Freia ryntää ja hänen jälkeensä saapuvat myös Fasolt ja Fafner, jotka vaativat palkkiotaan. Fasolt on niin ihastunut Freiaan, että olisi valmis luopumaan Freiasta, mutta Fafner kertoo, että Freian puutarhassaan kasvattamat kultaiset omenat antavat jumalille heidän ikuisen nuoruutensa, joten ilman Freiaa jumalat vanhenisivat.
Jättiläiset uhkaavat viedä Freian mukaansa väkivalloin, mutta Freian veljet, Donner ja Froh, saapuvat paikalle puolustamaan siskoaan. Wotan kuitenkin tyynnyttelee heitä ja sanoo haluavansa ratkaista kiistan ilman väkivaltaa. Hän luottaa tulen jumala Logeen, joka oli luvannut Wotanille pohtia jättiläisille uutta palkkiota Freian sijaan. Loge saapuu paikalle ja kertoo, että Alberich kääpiö on varastanut Reininkullan ja takonut siitä Nibelungin sormuksen, jonka haltija saa itselleen suunnattomat voimat. Jättiläiset vaativat sormusta palkkiokseen ja sanovat luopuvansa tässä tapauksessa vaatimuksestaan saada Freia itselleen. Tämä ei tunnu Wotanista hyvältä idealta. Jättiläiset ottavat Freian panttivangiksi. Jumalat ovat aikeissa lähteä jättiläisten perään, mutta huomaavat olevansa heikkoja, koska eivät ole saaneet Freian kultaisia omenoita. Niinpä Wotanilla ja Logella ei ole muuta mahdollisuutta kuin varastaa varkaalta, joten he lähtevät Nibelheimiin hakemaan sormusta.
Kolmas kohtaus
Alberichin valtakunnassa Nibelung kääpiöt kaivavat kultahippuja hänelle Alberichin Reininkullasta takoman sormuksen vallan alla. Kun muut kaivavat kultaa, Alberich komentaa veljeään Mimea tekemään taikakypärän, Tarnhelmin, jolla voisi tehdä itsensä näkymättömäksi ja muuttumaan miksi tahansa. Kun kypärä on valmis, Alberich pieksee puolustuskyvyttömän veljensä ja lähtee orjuuttamaan muita ("Totelkaa Nibelungien herraa!"). Wotan ja Loge saapuvat paikalle ja tapaavat vaikeroivan Mimen, joka kantelee heille Alberichista ja kuinka hän oli usuttanut sormuksen avulla kansansa sekä Mimen pakkotyöhön. Jumalat lupaavat Mimelle, että he vapauttavat Nibelungit orjuudesta. Alberichin saapuessa paikalle jumalakaksikko kysyy, pystyisikö hän muuttamaan itsensä isoksi olioksi taikakypäränsä avulla. Alberich muuttaa itsensä jättiläiskäärmeeksi. Sitten kysyvät pystyisikö hän muuttamaan itsensä joksikin pieneksi. Alberich muuttaa itsensä rupikonnaksi, jolloin jumalat vangitsevat hänet ja vievät tämän mukanaan maan pinnalle.
Neljäs kohtaus
Maan pinnalla Wotan ja Loge sanovat Alberichille, että tämän on annettava vapautensa pantiksi kultahippuaarteensa, Tarnhelm-kypärän ja sormuksen. Alberich sanoo kiukkuisena, että he ovat aivan yhtä paljon varkaita kuin hänkin, mutta se ei estä Wotania riuhtaisemasta sormusta Alberichilta. Alberich kiroaa raivoissaan sormuksen ("Nytkö olen vapaa, todella vapaa?"). Kun jumalat ovat palanneet takaisin, jättiläiset suostuvat palauttamaan Freian Alberichin kulta-aarretta vastaan vain, jos se ylettyy Freian pituuteen asti. Jumalat kasaavat valtavan kultakasan Freian eteen, kulta riittää reilusti, mutta silti Fasolt näkee vielä häivähdyksen Freian hiuksista, Tarnhelm-kypärän on ne verhottava, vielä Fasolt näkee Freian silmän loisteen, sormuksen on se peitettävä, mutta Wotan ei suostu antamaan sormusta ("Jätä minut rauhaan, sormusta en luovuta!"), mutta silloin maan jumalatar Erda saapuu paikalle ja varoittaa Wotania, että kirottu sormus aiheuttaisi tuhon jumalille ("Varo, Wotan, varo!"). Erda katoaa ja Wotan suostuu antamaan sormuksenkin jättiläisveljeksille. Jättiläiset kiistelevät sormuksesta, kunnes Fafner tappaa Fasoltin ja ottaa kullan, sormuksen sekä Tarnhelm-kypärän mukaansa. Kirous on näyttänyt voimansa, Donner karkottaa usvan ("Heda, heda, hedo!") ja Froh luo sateenkaarisillan jättiläisten rakentamaan linnoitukseen, jonka nimeksi Wotan antaa Valhalla. Orkesterista soi enteellisesti Miekan motiivi. Kukaan ei kuule Reinintyttärien valitusta Reininkullan perään.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa