A-Talk: työuupumus.

[Psykopatologia]

A-Talk: työuupumus.
TV1 21:05 - 21:45
Areena https://areena.yle.fi/1-4584699 (39 min)
Kännykkä piippaa taukoamatta, ison projektin deadline huomenna ja pomo vaatii taas uusia ideoita. Miten estää, ettei työuupumus iske? Juontajana Annika Damström. #yleastudio HD

Työuupumuksesta keskustelemassa apulaisprofessori Charlotta Niemistö Hankenilta, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen, toimittaja ja kirjailija Annina Vainio sekä markkinointitoimisto Folkin toimitusjohtaja Tommi Laiho. Juontajana Annika Damström. #yleastudio

[Psykopatologia]

Kännykkä piippaa taukoamatta, ison projektin deadline huomenna ja pomo vaatii taas uusia ideoita. Miten estää, ettei työuupumus iske?

Johdantoteksti ulkoistaa työuupumuksen, vaikka olennaisinta on yksilön responssi; toisin sanoen uupumus "iskee" ulkoa päin eikä synny yksilön omista sisäisistä prosesseista käsin.

Kun 1970-luvulla pankeissä siirryttiin ATK:hon, sadoittain vanhempia pankkineitejä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle, koska he eivät oppineet tietokoneiden käyttöä yms. Kyse oli siis heidän tyhmyydestään yms.

[eea]

Mita hyotya syyllistamista tai halveksunnasta on?

[Mirri]

Hyvä kysymys.

Pankkiala on riepotellut työntekijöitään vuosien varrella moniin suuntiin. Syynä ei ole ollut työntekijöiden tyhmyys, eivätkä muutkaan työntekijöihin liittyvät syyt, vaan paljon puhuttu pankkialan murros, joka jatkuu jatkumistaan. Se saattoi alkaa juuri silloin 70-luvulla tietotekniikan astuessa työelämään. Voi olla, että pankkialan työntekijöitä on muutosten tiimellyksessä jäänyt ennenaikaiselle eläkkeelle, mutta he olisivat voineet menettää työnsä joka tapauksessa, koska - kiitos atk:n? - alan työpaikat ovat vähentyneet vuosikymmenten varrella. Kenties raju henkilöstövähentäminen alkoi tietotekniikan korvatessa ihmistyövoimaa.

[Hilppa]

- -

Kun 1970-luvulla pankeissä siirryttiin ATK:hon, sadoittain vanhempia pankkineitejä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle, koska he eivät oppineet tietokoneiden käyttöä yms. Kyse oli siis heidän tyhmyydestään yms.

Toisen työstä on paha mennä mestaroimaan mitään, kun ei ole itse tehnyt precis vastaavaa ja ollut vastaavassa tilanteessa/asemassa.

[Mirri]

Johdantoteksti ulkoistaa työuupumuksen, vaikka olennaisinta on yksilön responssi; toisin sanoen uupumus "iskee" ulkoa päin eikä synny yksilön omista sisäisistä prosesseista käsin.

En oikein ymmärrä joko/tai-ajattelua tässä asiassa.
Eikö työuupumus synny käytännössä sekä ulkoa päin työolosuhteista että henkilön sisäisestä tilanteesta; jonkinlaisesta niiden yhteentörmäyksestä, jota henkilö syystä tai toisesta ei kykene hallitsemaan eikä sovittamaan toisiinsa niin, että selviytyisi uupumatta elämänsä kokonaisuudesta? Se, että työolosuhteet on uupumukseen vain osasyyllinen, ei tarkoita että se olisi syytön. Päinvastoin työn aiheuttama kuormitushan voi olla juuri se viimeinen oljenkorsi, joka katkaisee kamelin selän.

Työuupumuksesta pitää puhua vaikka ulkoistaen ongelmat työhön liittyviksi, jos elämässään monin tavoin kuormittuneet ihmiset halutaan pitää työelämässä ja poissa eläketilastoista. Parhaassa/huonoimmassa tapauksessa työ on ainoa asia, joka saadaan joustamaan ja toimimaan niin, että ihminen kestää ja selviytyy työkykyisenä.

[Mirri]

Dynaaminen työntekijä on harmillisen usein kiireiseltä näyttävä sähläri
Sivistyssanakirja tietää kertoa, että ”dynaaminen” tarkoittaa ainakin seuraavia käsitteitä: voimakas, energinen, aktiivinen, elävä, liikkuva, muuttuva ja kehittyvä. Dynaaminen henkilö on parhaimmillaan rekrytoivan esimiehen märkä päiväuni, huonoimmillaan taas vääriä asioita pidäkkeettömästi tekevä sähläri, jolle kiireiseltä näyttäminen on tuloksen tekemistä tärkeämpää.

https://duunitori.fi/tyoelama/dynaaminen-tyontekija/

Dynaaminen työnantaja voi olla tehokkaalta näyttävä sähläri, jonka palveluksessa työntekijät uupuvat.

[eea]

Työuupumuksesta pitää puhua vaikka ulkoistaen ongelmat työhön liittyviksi, jos elämässään monin tavoin kuormittuneet ihmiset halutaan pitää työelämässä ja poissa eläketilastoista. Parhaassa/huonoimmassa tapauksessa työ on ainoa asia, joka saadaan joustamaan ja toimimaan niin, että ihminen kestää ja selviytyy työkykyisenä.

Niinpä. Ihmiset myös hakevat apua ja tunnustavat ongelmiaan kun syyllisyys jakaantuu. Mikäli syyllisyys on vain työuupuvan kontolla niin hän ei heikkouttaan hevin tunnusta vaan menee hoitoon vasta pää kainalossa. Kun masennuksessakin ymmärretään ettei kyse ole ainoastaan yksilön ominaisuuksista vaan myös kuormittavista tekijöistä lapsuudessa jne. joihin henkilö ei ole voinut vaikuttaa niin miksi työuupumus olisi pelkästään yksilön ongelma? On tapahtunut prosessi jossa työkykyisestä on tullut työkyvytön ja tuskin se alunperin työkykyinen ihminen on sitä tyhmyyttään tai laiskuuttaan aikaansaanut...

[Hilppa]

Juice - Valssaaja konepajalla

https://m.youtube.com/watch?v=ce2E2OjKqQo 2.51 min

[Hilppa]

Työuupumus on todellinen tila niille, jotka sen joutuvat kohtaamaan ja siitä kärsimään. Psykopatologian mielestä omasta syystään?

Kysymyksessä on omien sisäisten tarpeiden kautta syntyvä riittämättömyys, jonka kuitenkin aiheuttaa vaatimusten kiristyminen sellaisiksi, joita työntekijän on mahdotonta täyttää. Ovatko nuo vaatimukset todellisia, välttämättömiä ja lainmukaisia velvoitteita, joita työntekijä on työ- ja työehtosopimuksessaan sitoutunut täyttämään? Usein se, mitä vaaditaan, on veteen piirretty viiva ja hyvinkin epämääräisesti sovittu työntekijän ja työnantajan välillä. Sellaisissa tilanteissa syntyy helposti ylilyöntejä esimerkiksi esimies saattaa esittää harkitsemattomia ja jopa taitamattomuuttaan vääriä vaatimuksia. Työntekijä joutuu tuolloin epämääräiseen tilanteeseen, jossa hän ei tiedä tarkasti, mitä häneltä oikein vaaditaan. Lunkimpi tyyppi katsoo läpi sormien, eikä yritäkään suorittaa kaikkia pikku simputuksia, mitä vaaditaan, vaan jättää tekemättä ja toteaa vaan, kas en huomannut/ehtinyt, teen heti kun kykenen. Tuossa toimintatavassa on kuitenkin riskinsä. Voi saada varoituksen, potkut tai ei seuraa mitään sen ihmeellisempää.

On huomattava, että jo itsessään tuollainen pallottelu asioilla saa aikaan mielellistä kuormaa asianosaisissa ja aiheuttaa epämiellyttävää stressiä. Taitamaton työnjohto on suuri riski.

[eea]

- -

Kun 1970-luvulla pankeissä siirryttiin ATK:hon, sadoittain vanhempia pankkineitejä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle, koska he eivät oppineet tietokoneiden käyttöä yms. Kyse oli siis heidän tyhmyydestään yms.

Toisen työstä on paha mennä mestaroimaan mitään, kun ei ole itse tehnyt precis vastaavaa ja ollut vastaavassa tilanteessa/asemassa.

Muistan palstalla aikoja jolloin PP ei hallinnut edes oman palstansa kontrolleita. Piti odotella kerran jos toisenkin Kyllästynyttä hoitamaan asioita täällä.

[Hilppa]

Erona kumminkin, ettei hän tätä työkseen tee. Huvikseen tai hyväntekeväisyydestä pikemmin.

[ip-banni]

Joskus Luukkonen taisi mainita, että pitää foorumia kirjojaan varten eli tutki hulluja.

[Psykopatologia]

Olen maininnut mm., että kirjoitan osia tulevista kirjoistani ensin foorumille kokeeksi yms.

[Psykopatologia]

Hilppa: Työuupumus on todellinen tila niille, jotka sen joutuvat kohtaamaan ja siitä kärsimään. Psykopatologian mielestä omasta syystään?

"Syy" viittaa mm. etiologiaan ("viime päivien liukkaus on aiheuttanut kaatumisia varsinkin vanhemmille ihmisille" tai "vanhat ja heikot ovat kaatuilleet tavallista enemmän liukkailla keleillä").

[Hilppa]

Niin. Vapaa kirjoittaja ei ole työsuhteessa kehenkään.

Tästä ketjusta työuupumusta käsiteltäessä puuttuu näkemys valtasuhteen vaikutuksesta työuupumukseen. Työnantajalla on valtaa suhteessa työntekijään ja työuupumuksen yksi syy on tuon valtasuhteen ylivoima. Työnantajan vaatimusten ylittäessä työntekijän resurssit, uupumus voi seurata. Työntekijän sisäiset tekijät uupumuksen suhteen ovat nälkä, asuntolaina, pääkaupunkiseudun korkeat elinkustannukset, työttömäksi joutumisen pelko jne. Eli ns. sisäiset tekijät eivät ole työntekijän omia valintoja tai täysin säädeltävissä.

[Hilppa]

- -

Kun 1970-luvulla pankeissä siirryttiin ATK:hon, sadoittain vanhempia pankkineitejä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle, koska he eivät oppineet tietokoneiden käyttöä yms. Kyse oli siis heidän tyhmyydestään yms.

Ihmettelen tuon viestin sisältöä, koska pankkialan digitalisaatio alkoi voimallisemmin vasta 80-luvulla. Tuolloinkaan ATK ei ollut ongelmallista asiakaspalvelijoille eli pankkivirkailijoille, joiden työ osin helpottui digitalisaation myötä, joskin asiakasmäärät ja työsuoritusten lukumäärä kasvoivat. Toki kouluttautuminen työnkuvan muutokseen aiheutti ylimääräistä päänvaivaa, mutta ei sen takia kukaan eläköitynyt. Varsinainen ATK-, tuki- ja tallennustyö tapahtui erillisissä halleissa tallentajien ym taustatyöläisten toimesta. En muista mitään massiivista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä pankkialalla olleen 70-luvulla. Läheiseni oli pankin asiakaspalvelutehtävissä 60- luvun alusta 90-luvun puoliväliin. Pankkikriisin myötä oli joukkoirtisanomisia, mutta ne tulivat myöhemmin.

[Psykopatologia]

Muisteloni on luultavasti epätarkkaa ja esitykseni liioittelevaa ja saattaa koskea muutakin konttorialaa kuin pankkitoimihenkiiöitä. (En löytänyt netistä relevanttia tietoa ko. asioista.)

Pankin konttoreissa oli asiakaspalvelijoita ja sitten erillinen kassa, jonka kautta mentiin ulos, kun rahaa tarvittiin.

[eea]

Muisteloni on luultavasti epätarkkaa ja esitykseni liioittelevaa ja saattaa koskea muutakin konttorialaa kuin pankkitoimihenkiiöitä. (En löytänyt netistä relevanttia tietoa ko. asioista.)

Kun mä teen tuollaista niin ne on "trissen höpötyksiä". Osaapa se ylläpitäjäkin höpöttää ja satuilla

[Psykopatologia]

ATK oli kaikkialla jo 1970-luvulla. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/2 ... 70-luvulla