Sans nom kirjoitti:No, mitä mieltä olet Ruotsin rikostilastoista?
Brån (Brottsförebyggande rådet) tilastojen mukaan Pohjoismaissa, siis Suomessa, Tanskassa ja Norjassa syntyneet maahanmuuttajat ovat yliedustettuina Ruotsin rikostilastoissa, ko. ryhmän osuus rikoksista on lähes 50 prosenttia.
Lempeiden kukkahattutätien mielestä etnisyyttä oleellisempi tekijä on huono koulutustaso ja matalapalkkaisuus. Kommentteja?
(Lyhensin lainausta, lihavointi minun.)
Mielestäni on hyvä huomio ottaa esille 60- ja 70-luvulla Ruotsiin muuttanut suomalaisväestö ja keskustella siitä hieman. Kuuntelin
Svinalängorna, (Suom. Sikalat) ja August-kirjallisuuspalkinnon saaneen teoksen kirjoittajan Susanna Alakosken haastattelun kirjamessuilla. Häneltä kysyttiin, mitä mieltä ruotsinsuomalaiset ovat olleet siitä, että hän on ottanut esille kovin voimakkaasti heidän sosioekonomisen asemansa. Hän hymähti, että eivät he siitä ole riemuinneet, että ruotsinsuomalaisten tausta on näin raflaavasti esitelty. Usein ei ymmärretä, että suurin osa niistä ihmisistä, jotka muuttivat Suomesta Ruotsiin 60- ja 70-luvuilla, olivat lähtöisin vaatimattomista oloista maaseudulta, matalapalkkaisia, koulutustasoltaan alempia ja köyhiä ihmisiä. He eivät edustaneet taiteilijoita, kulttuuriväkeä tai akateemisia ammattiryhmiä. Sittemmin sosiaaliset ongelmat ovat näkyneet siinä väestönosassa. Myöskään suomen kielen säilyminen kaksikielisyytenä ei ole ollut mahdollista, mikä on johtanut kyseisen väestönosan jonkinlaiseen liukenemiseen valtaväestöön ja siten myös oman kulttuurin osittaiseen häviämiseen. Toisaalta ruotsinsuomalaiset itse eivät ehkä ole pyrkineetkään säilyttämään kulttuuriaan ja osa on muuttanut takaisin Suomeen todettuaan, että vanhuus voisi olla mukavampaa viettää vanhassa kotimaassa.
Mutta on Ruotsiin muutolla ollut toisenlainenkin merkitys. Ne ihmiset olivat työllään ylläpitämässä ja osaltaan luomassa ruotsalaista hyvinvointia tekemällä niitä töitä, jotka eivät ruotsalaiselle kantaväestölle olleet niin mieluisia. Osa oli myös puhtaasti rikastumisreissulla Sveanmaalla. Käytiin tienaamassa muutama vuosi hyvillä liksoilla, jotka olivat parempia kuin kotomaassa ja palattiin omalla farmari-Volvolla huristellen takaisin Suomeen.
Tanskalaisen ja Norjalaisen maahanmuuttajaväestön osalta en osaa sanoa mitään. Sen sijaan näkökulma muslimiväestön sopeutumisen puutteista Pohjoismaihin pitäisi tutkia puolueettomammin, vaikka ei olekaan suoraan verrattavissa Pohjoismaiden sisällä tapahtuneeseen muuttoliikkeeseen. Kulttuurien ja uskonnon erilaisuus voi vaikuttaa sopeutumiseen, mutta myös sosioekonomisen aseman merkitys voi olla suuri. Olen ymmärtänyt, että ne jotka ovat kouluttautuneempaa väestöä, olisivat myös vähemmän tiukasti uskonnollisuuttaan toteuttavia ja helpommin sopeutuvia. Voin olla myös väärässä.