Läsnäolo - preesens

Läsnäolo - preesens

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 12.12.2010 22:12

Läsnäolo - preesens
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Läsnäolo - preesens

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 13.12.2010 12:01

PowerPoint on suullisten esitysten surma - se tappaa keskinäisen läsnäolon.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Läsnäolo - preesens

ViestiKirjoittaja minätäällä » 13.12.2010 14:49

Kannattaisi varmaan tavoitella flow-kokemuksia, joissa uppoutuu täysillä tehtävään ja tähän hetkeen. Töissä oli pakko olla läsnä nykyhetkessä, nyt työkyvyttömyyseläkkeellä ehtii liikaa miettimään menneitä ja huolehtimaan tulevasta.
minätäällä
 

Re: Läsnäolo - preesens

ViestiKirjoittaja Sans nom » 15.12.2010 14:55

Pitääkö aina olla fyysisesti läsnä, eikö henkinen läsnäolo aja saman asian?
Sans nom
 

Re: Läsnäolo - preesens

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 15.12.2010 18:55

Kun viitataan PowerPointiin, viitataan henkiseen, koska fyysisestihän kaikki ovat läsnä ja tuijottavat esitystä.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Läsnäolo - preesens

ViestiKirjoittaja Sans nom » 15.12.2010 23:15

Menee hieman off topic, mutta uskotko, että ruumiillinen puutteellisuus kehittää sielullisen vastaavuuden vai onko sittenkin kysymys kompensaatiosta, eli viereisten kykyjen ylikehittymisestä, keskittymistä jäljellä oleviin ja valintaa niiden kanssa?

Tätä pohdin Tamaraa lukiessani...

ps. ulkopuolisille tiedoksi, että Eeva Kilven romaani Tamara tarina kertoo sukupuolisesti aktiivisesta naisesta, joka pelkää sitoutumista ja yksinäisyyttä ja löytää 'turva-ankkurinsa' impotentista miehestä. Mies puolestaan toteuttaa seksuaalisuuttaan eläytymällä naisen lukuisiin seksisuhteisiin. Hieman sadomasokistista...mutta jatketaan lukemista.
Sans nom
 

Re: Läsnäolo - preesens

ViestiKirjoittaja Riidankylväjä » 15.12.2010 23:47

Pertsa puhuu sublimaatiosta.
Riidankylväjä
 

Re: Läsnäolo - preesens

ViestiKirjoittaja Sans nom » 16.12.2010 00:09

Tiedän, sublimaatio on henkisesti 'kypsän' ihmisen defenssi. Eeva Kilven romaanissa minua kiehtoo juuri se, miten impotentti ihminen voi purkaa seksuaalienergian tirkistelyviettymyksen kautta.
Sans nom
 

Re: Läsnäolo - preesens

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 16.12.2010 08:31

Sans nom kirjoitti:Menee hieman off topic, mutta uskotko, että ruumiillinen puutteellisuus kehittää sielullisen vastaavuuden vai onko sittenkin kysymys kompensaatiosta, eli viereisten kykyjen ylikehittymisestä, keskittymistä jäljellä oleviin ja valintaa niiden kanssa?

Tätä pohdin Tamaraa lukiessani...

ps. ulkopuolisille tiedoksi, että Eeva Kilven romaani Tamara tarina kertoo sukupuolisesti aktiivisesta naisesta, joka pelkää sitoutumista ja yksinäisyyttä ja löytää 'turva-ankkurinsa' impotentista miehestä. Mies puolestaan toteuttaa seksuaalisuuttaan eläytymällä naisen lukuisiin seksisuhteisiin. Hieman sadomasokistista...mutta jatketaan lukemista.

ruumiillinen puutteellisuus kehittää sielullisen vastaavuuden

Siis jos on impotentti, kehittyisi myös sielullisesti "impotentiksi"?

Genitaalista seksuaalisuutta ei voi sublimoida - kyse on kompensaatiosta.

Eeva Kilpi on Ruotsissa sika-suosittu (tuli esiin sen ruotsalaisen homon kesän haastattelusarjassa).
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Läsnäolo - preesens

ViestiKirjoittaja Sans nom » 16.12.2010 18:22

Psykopatologia kirjoitti:Genitaalista seksuaalisuutta ei voi sublimoida - kyse on kompensaatiosta.


Mutta eikö Freud juuri ole sanonut, että tyydyttämättä jäävän sukupuolienergian voi sublimoida (jalostaa) muunlaiseksi suoritukseksi. Kilven romaanissa mieshenkilö on halvaantunut alaraajoista alapäin eikä kykene enää rakastelemaan, mutta vietti on tallella ja sen hän purkaa tirkistelyviettymyksen kautta. Eikä tämä ole mielestäsi sublimaatiota?

Lyhyt ote kirjasta:

- Oliko sinun edes hyvä? Minä kysyin
Hän nyökkäsi kainalossani.
- Kyllä hän on hyvä sängyssä, tahtoo vain aina tehdä kaiken sormillaan, ja sinähän tiedät ettei se riitä minulle.
Sen minä kyllä tiesin. Ja minut valtasi suunnaton halu suudella häntä kaikkialle, pitää häntä hyvänä, palkita. Ja minä pyysin häntä kertomaan lisää, kuvailemaan yksityiskohtia ja vaiheita, tiukkasin vivahteita joita hän ei huomannut mainita tai piti niitä merkityksettöminä, vaikka olin monta kertaa vannottanut häntä painamaan juuri niitä mieleen. Mutta hänellä oli huono muisti, hän oli laiska ja hajamielinen, väsynyt jo varsinaisen tapahtuman ohittanut, niin että minun oli houkuteltava ja arvailtava, tehtävä omia ehdotuksia ja esitettäviä vaihtoehtoja ennen kuin kokonaiskuva syntyi ja tulin vakuuttuneeksi siitä, että hän oli ollut onnellinen hetken, ja että mies sanoisinko kaikesta hullunkurisuudestaan huolimatta oli onnistunut tekemään hänet tyytyväiseksi. Niin asia ilmeisesti kuitenkin -kumma kyllä -oli. Ja vasta kun olin tullut vakuuttuneeksi tästä minua helpotti, sisäinen jännitykseni laukesi ja minä vaivuin Tamaran vasten yltä päätä märkänä uupuneen, hien tippuessa hänen kasvoilleen, kastellessa hänen kaulansa ja hiuksensa.
Sans nom
 

Re: Läsnäolo - preesens

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 16.12.2010 23:21

Sans nom kirjoitti:
Psykopatologia kirjoitti:Genitaalista seksuaalisuutta ei voi sublimoida - kyse on kompensaatiosta.

Mutta eikö Freud juuri ole sanonut, että tyydyttämättä jäävän sukupuolienergian voi sublimoida (jalostaa) muunlaiseksi suoritukseksi. Kilven romaanissa mieshenkilö on halvaantunut alaraajoista alapäin eikä kykene enää rakastelemaan, mutta vietti on tallella ja sen hän purkaa tirkistelyviettymyksen kautta. Eikä tämä ole mielestäsi sublimaatiota?

Lyhyt ote kirjasta:
(- -)

En ole varma, onko Freud sanonut noin. - Mielestäni tuo ei ole sublimaatiota, vaan tietynlaista "sijais"-seksiä.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Läsnäolo - preesens

ViestiKirjoittaja Sans nom » 17.12.2010 05:11

-- Freud calls SUBLIMATION, where you take desires that can't be fulfilled, or shouldn't be fulfilled, and turn their energy into something useful and productive. A typical Freudian example of this would focus on sex. Sex is pleasurable; the desire for sexual pleasure, according to Freud, is one of the oldest and most basic urges that all humans feel. (The desire for sexual pleasure begins in early infancy, according to Freud. We'll get to that in a bit). But humans can't just have sex all the time. If we did, we'd never get any work done. So we have to sublimate most of our desires for sexual pleasure, and turn that sexual energy into something else--into writing a paper, for example, or into playing sports. Freud says that, without the sublimation of our sexual desires into more productive realms, there would be no civilization.

http://www.colorado.edu/English/courses ... freud.html

(Dr. Mary Klages, Associate Professor of English, University of Colorado at Boulder)
Sans nom
 

Re: Läsnäolo - preesens

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 17.12.2010 09:04

Esimerkiksi kirjoittaminen voi olla narsistisen libidon sublimaatiota. Mutta genitaalisen seksuaalisuuden puute yms. heikentää mm. luovuutta.
Siis jos sinulla on hyvä "nussimiselämä" rakastatetun kanssa, olet luovempi esimerkiksi kirjoittamisessa yms. Nussi hyvin, pelaat myös palloa
paremmin.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Läsnäolo - preesens

ViestiKirjoittaja Sans nom » 17.12.2010 14:01

Psykopatologia kirjoitti:Esimerkiksi kirjoittaminen voi olla narsistisen libidon sublimaatiota. Mutta genitaalisen seksuaalisuuden puute yms. heikentää mm. luovuutta. Siis jos sinulla on hyvä "nussimiselämä" rakastatetun kanssa, olet luovempi esimerkiksi kirjoittamisessa yms. Nussi hyvin, pelaat myös palloa paremmin.


Eli jos lapseton ikäneito tyydyttää hoivaviettiään (äidinrakkaus) hankkimalla hamsterin, kysymys ei ole sublimaatiosta vaan jonkinlaisesta tunteensiirrosta? Sisältääkö käsite "nussiminen" myös soloseksin?

ps. Tasisin jossain määrin sekoittaa sublimaation englanninkieliseen käsitteeseen sexual transmutation.
Sans nom
 

Re: Läsnäolo - preesens

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 17.12.2010 14:08

Joo. - Kysymys onaniasta eli itsesaastutuksesta on tässä (ja muussakin yhteydessä) vaikea. Kehittyneellä ihmisellä
itsesaastutus vastannee nussimista, mutta tyydyttyneisyys voi jää puutteelliseksi (hengellisellä tasolla).
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Läsnäolo - preesens

ViestiKirjoittaja Sans nom » 17.12.2010 23:29

Freud puolusti nussimista, mutta eikö hän itsekin kokeillut selibaattia ja sen subliminoivaa voimaa myöhemmällä iällä. Mikä oli lopputulos? Valaistuminen?

Lihallisen polariteetin korostaminen hyveenä/paheena ("lihan kuolettaminen") on mielenkiintoinen teema populaarikulttuurissa. Tuli mieleen Schaffnerin Papillon-elokuvan kohtaus, jossa Steve McQueenin esittämä Papillon eristetään lukuisten pakoyritysten takia pariksi vuodeksi eristysselliin. Vartija pudottelee vankiparalle sääntöjä suustaan kylmän lakonisesti lopettaen äkillisesti ”and masturbate as little as possible. lt drains the strength”.

Seksuaalista piiloviestintää 70-luvun tyyliin. Nyt on hieman eri ääni kellossa.
Sans nom
 

Re: Läsnäolo - preesens

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 17.12.2010 23:56

Freudilla ei kai oikein stondannut.

Ennen vanhaan nyrkkeilijätkin harjoittelivat askeettisesti leireissään kaukana hame väestä.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Läsnäolo - preesens

ViestiKirjoittaja Anni Huttila » 18.12.2010 00:01

No, kerrothan nyt taas vielä kerran, että mihin kaikkeen se munan puutos johtaakaan! Kiitos!
Anni Huttila
 

Re: Läsnäolo - preesens

ViestiKirjoittaja Sans nom » 18.12.2010 00:09

Psykopatologia kirjoitti:Freudilla ei kai oikein stondannut.


Eli oliko selibaatti apologia potenssivajeelle? Onko Freudin tuotanto myöhemmällä iällä jotenkin "kypsempää"?
Sans nom
 

Re: Läsnäolo - preesens

ViestiKirjoittaja Anni Huttila » 18.12.2010 00:11

Pihtaaminen on aina pahasta. Hameväen passaa oppia se jo vihdoin ja viimein.
Anni Huttila
 

Seuraava

Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron