tukari2 vs. Psykopatologia: tapahtumien seuraanto (ym.)

[valkosiipi]

Solvaaminen on jännä asia. Ihmisten pitäisi varmaan kirjoittaa käyttöohjeet itsestään. Ajattelen vaikka sanaa "suuruudenhullu". Joku kokee hirveänä loukkaavana solvauksena, jos häntä sanotaa suuruudenhulluksi. Jollekin muulle (esim. minulle) haukkuminen suuruudenhulluksi saa lähinnä aikaan toteamuksen, että "totta, niinhän minä jollain alueella olenkin suuruudenhullu". En tarkoita sitä, etteikö ihmisellä ole oikeus tuntea itsensä loukkaantuneensi, jos niin tuntee. Mutta kun toiset ei aina voi tietää, mistä kukin loukkaantuu. Minusta ihmissuhteissa se on hankalaa.

[Psykopatologia]

Etkö sitäkään voi kertoa, että millaista keskustelua meidän kahden välillä silloin käytiin; kirjoittamani viestihän on ilmiselvästi vastaus johonkin (sinun?) viestiin - ja kenties se on jopa ärsyyntynyt vastaus johonkin?

1. kahvi_68 väitti, ettei Hermit muka ole kirjoittanut minulle solvaavia viestejä vaan että kertomani olisi (muka!) vain "tapahtunut minun omassa ajukopassani".
2. Väitteensä tueksi kahvi_68 heitti väitteen, että minä (muka) olisin lähettänyt hänelle seksuaalisesti loukkaavia sähköpostiviestejä (en ole lähettänyt kahvi_68:lle minkäänlaisia sähköpostiviestejä!).
3. Kun kyselin miksi kahvi_68 moista väittää, sinä Mirri tungit mukaan ja saarnasit, ettei minulla ole oikeutta vaatia vastauksia mihinkään - ja (mm.) heitit minulle tuon solvauksen.

Kahvi kirjoitti minulle - jonkin ajan kuluttua - että hän lähetti nuo viestit tahallaan. Aktuaalisesti ne kuitenkin
tuntuiva "tosilta". Outo veto Kahvilta, joka kuitenkin enimmältään oli tuntuvan järkevä.

[Mirri]

Mutta omasta mielestäsi sitä et ole kiusannut - sanotaan vaikkapa solvatessasi minua suuruudenhulluksi?

Jos muistan oikein, minua on tuolloin suututtanut; suuttumus ei ole kiusaamista.

Et ilmeisesti huomannut esittämääni anteeksipyyntöä, joten pyydän uudelleen anteeksi sitä, että olen solvannut sinua.

[Mirri]

Huomasin nyt.
Mutta vieläkinkö väität, ettet ole ko. solvausta kirjoittanut vaan että se on "vain sitaatti"?

Haluan myös kysyä, mikä ihme saa sinut mm. luulemaan, että tiedät ja tunnet pankki- ja maksukorttien ominaisuudet sekä niiden sopimusehdot paremmin kuin niitä työkseen suunnitteleva?

Siitä pankkikorttikeskustelusta muistan hyvin vähän, joten en osaa vastata kysymykseesi. Kun en enää muista mihin kertomasi asia liittyy. Sinä kerrot minun luulevan, että tiedän ja tunnen pankki- ja maksukorttien ominaisuudet sekä niiden sopimusehdot paremmin kuin niitä työkseen suunnitteleva. Uskon kyllä luulleeni tietäväni, kun sinä kerran sanot asian olleen noin. Mutta mikä ihme minut sitten on siinä keskustelussa saanut moista luulemaan tietäväni; ei minulla kyllä ole harmainta aavistusta. Sen verran kauan aikaa siitä keskustelusta on jo kulunut.

Mainitsemasi sitaatti taas nimenomaan on sitaatti; minä en ole kirjoittanut sitä, vaan siteerannut. En, vaikka miten väittäisin sitä minun kirjoittamakseni. Menisi valehtelun puolelle, jos omisin käyttämäni sitaatin minun kirjoittamakseni. Eihän sellaiseen toisen kirjoittaman tekstin omimiseen omaksi tekstiksi ole edes oikeutta eikä lupaa.

[Psykopatologia]

Kiusaamisessa ei ole olennaisinta yksilöllinen "paha" vaan suuren enemmistön hiljaisuus,

[Mirri]

Kyllästynyt, pyydän anteeksi, että olen solvannut sinua.

Lainaamani sitaatti ei kuitenkaan ole minun kirjoittamani, siitä tosiasiasta en pääse yli enkä ympäri.
Olisikin oma tuotokseni; tilanne olisi varmaan nyt helpompi - minä vain sanoisin sinulle, että joo, minähän sen kirjoitin. Vaan kun en kirjoittanut, sen sijaan siteerasin; minkäs sille mahtaa.

Muistamattomuuskin on aitoa - kätevää tai ei.

Sinä et ilmeisesti pysty antamaan anteeksi, vaikka minä miten pyytelisin sinulta anteeksi solvauksia - vai miten?

[Mirri]

Selvä. Pyydän sinulta anteeksi sitäkin, että olen kyseisen tekstin siteerannut näppikseni avulla.

[Psykopatologia]

Kaikki kiusaajat eivät tiedä olevansa kiusaajia; kaikki kiusatut eivät tiedä olevansa kiusattuja.

Lisäys: Kiusaamisessa tulisi osoittaa tahallisuus.

Pertti, minusta Kyllästynyt kiusaa minua jankatessaan ja jauhaessaan iänikuisia asioita siinä paikassa, kun ilmestyn tälle palstalle - asioita, joita minä onneton en enää kuolemaksenikaan jaksa muistaa, eivätkä palaudu järkevällä tavalla mieleeni, vaikka Kyllästynyt miten yrittäisi selittää mitä on tapahtunut, millä tavoin, ja kuka on sanonut mitä.

Mutta ei Kyllästynyt varmaan ymmärrä kiusaavansa, eikä tee sitä tahallaan. Siitä huolimatta hänen toimintansa saa aikaan sen, että tältä foorumilta on järkevää pysyä poissa, jotten taas provosoituisi 'aukomaan päätäni'.

Kyllästyneen toimissa voi aistia kiusaamisen elementin, mutta se on kuitenkin paljolti resposnssia sinun
vastaamattomuuteesi. Kuten aiemmin (muualla?) olen todennut, myös vastaamattomuudessa voi olla passiivisen
kiusaamisen elementtiä. Leima kuitenkin lyödään herkemmin passiivisen [korjaus: aktiivisen] otsaan; sivustakatsojiin
ei koskaan.

[Mirri]

Kyllästynytkö lopettaisi, jos osaisin vastata (ja suostuisin vastaamaan) hänen esittämiinsä kysymyksiin hänen tahtomallaan tavalla?

[Mirri]

Kyllästynytkö lopettaisi, jos osaisin vastata hänen esittämiinsä kysymyksiin hänen mieleisellään tavalla?

Kunhan edes vastaisit etkä vain vetoisi joko "muistamattomuuteesi" tai pyrkisi vierittämään syytä omista teoistasi muiden niskaan.
En edes tiedä mitä tarkoitat "mieleisellä tavalla".

Niin... Minä siis en ihan oikeasti muista; en vaikka yrittäisin itkeä ja muistella. Joten vaikea vastata sinun tahtomallasi tavalla. Kun ei minulla kertakaikkiaan ole antaa (sinun mieleistäsi?) vastausta esittämiisi kysymyksiin.

Sillekään en mahda nykyisyydessä mitään, että aikanaan käytin sitaattia.

[Mirri]

Niin... Minä siis en ihan oikeasti muista; en vaikka yrittäisin itkeä ja muistella. Joten vaikea vastata sinun tahtomallasi tavalla. Kun ei minulla kertakaikkiaan ole antaa (sinun mieleistäsi?) vastausta esittämiisi kysymyksiin.

Sillekään en mahda mitään, että käytin sitaattia.

No voisitko vastata edes siihen mikä saa sinut kerta toisensa jälkeen esiintymään "joka alan erikoisasiantuntijana" aiheissa joista et selvästikään juuri mitään tiedä?
Miksi koko ajan viittaat kirjoittamaasi solvaukseen sitaattina? Onko mielestäsi oleellista eroa sillä onko solvaus kopioitu vai itse kirjoitettu?
Sinun sanontatapaasi lainaten: "Mikä piru sai sinut kuvittelemaan", että sinulla on lupa solvata minua suuruudenhulluksi?
Sekö, ettei Janne Pöyhtäri tunnetusti puuttunut siihen millä tavalla minun kimppuuni käytiin?

En tiedä esiinnynkö väittämänäsi joka alan erikoisasiantuntijana aiheissa, joista en selvästikään juuri mitään tiedä. En sittenkään tiedä, vaikka sinä sanot minun esiintyvän sellaisena.

Siihenkään en osaa sanoa mitään, että miksi viittaan kirjoittamaani solvaukseen sitaattina. Minä siteerasin, siitä asiasta en pääse yli enkä ympäri - kuten jo aiemmin sanoin.

Siinä, että solvasin sinua suuruudenhulluksi, arvelen ja muistelen olleeni suuttunut - kuten jo kerroin. Törkeäähän se oli; tuollainen nimittely.

Kyllästynyt, pyydän anteeksi sinuun kohdistamiani solvauksia.

[Mirri]

Selvä.

Miten haluaisit minun puhuvan siitä, että siteerasin? Kun en kertakaikkiaan voi puhua käyttämästäni sitaatista omana tekstinäni - aivan haluamisistani riippumatta. Siteeraamani kirjoitus ei ole minun kirjoitukseni, joten en voi (en saa/minulla ei ole oikeutta) sanoa sitä omakseni.

Olen jo useampaan kertaan pyytänyt sinulta anteeksi esittämiäni solvauksia (myös siteerauksena esittämääni); mitä vielä haluaisit minun tekevän ja täsmentävän, jotta pystyisit antamaan anteeksi?

[Anni Huttila]

Ai suatana ko syyhytti. No näinhä ja huomasinha mie mite kauniin räsymaton työ olitta tähän kutonunna, oikeen ajan kanssa, raita raidalta, vaivaa suatikka värrii säästelemättä. Mutta minkäs teet. Noille anaalirauhasille. Ko tuli näytettyy ne rusketusraidat tuasen.

[Mirri]

... Siteeraamani kirjoitus ei ole minun kirjoitukseni, joten en voi (en saa/minulla ei ole oikeutta) sanoa sitä omakseni.

Olen jo useampaan kertaan pyytänyt sinulta anteeksi esittämiäni solvauksia (myös siteerauksena esittämääni); mitä vielä haluaisit minun tekevän ja täsmentävän, jotta pystyisit antamaan anteeksi?

Onhan se sinun minulle osoittamasi solvaus - täysin riippumatta siitä oletko sen lähettänyt copy paste -toiminnolla vai itse näpyttelemällä.

Juuri siksi pyydänkin sinulta anteeksi myös siteerauksena sinulle osoittamaani solvausta.

[Mirri]

Kyllästynyt, edellisessä viestissäsi on virheitä; laitoit omia sanojasi minun suuhuni. Voisitko tarkistaa viestisi lainauksen ja korjata sen?

[Anni Huttila]

Mirri no helpottasko vaikka se, jos sylkäisisit ne sanat suustas, jotka ei sinne tunnu mahtuvan? Tässä Kalervo Kummolan rapotointia paikan päältä odotellessa.

[Mirri]

Juuri siksi pyydänkin sinulta anteeksi myös siteerauksena sinulle osoittamaani solvausta.

Niin on.
En tiedä mitä sanoa, en juurikaan luota sanojesi aitouteen, mutta yritän.

Ok, jään odottamaan vastaustasi esittämiini anteeksipyyntöihin.

[Mirri]

Mirri no helpottasko vaikka se, jos sylkäisisit ne sanat suustas, jotka ei sinne tunnu mahtuvan? Tässä Kalervo Kummolan rapotointia paikan päältä odotellessa.

???????????????

Minulla on sellainen käsitys, että juuri niin ei pidä tehdä; sylkäistä sanoja. Päinvastoin pitää olla tosi tarkkana, jottei tulisi päästeltyä (syljettyä/suollettua) näppikseltään mitään sellaista, mitä voisi joutua katumaan myöhempinä vuosina. Tosiaankaan ei pidä sylkäistä suustaan/näppiksestään yhtään mitään - ei, vaikka sylkeminen/suoltaminen voisikin helpottaa hetkellisesti.

[Mirri]

Ok, jään odottamaan vastaustasi esittämiini anteeksipyyntöihin.

Ja minä jään odottamaan, että sinä (edes joskus) myös itse toimisit ja eläisit niin kuin saarnaat.
Tähän mennessä olet osoittanut ja toteuttanut aivan päinvastaista.

Selvä.

Sinä sitten et kykene antamaan minulle anteeksi minun taholtani kokemiasi loukkauksia.
Minun pitäisi osoittaa ja toteuttaa sinun edessäsi ja sinulle sinun odottamiasi/vaatimiasi asioita, jotta pystyisit antamaan anteeksi. Noin ymmärsin asian.
Tämän:

minä jään odottamaan, että sinä (edes joskus) myös itse toimisit ja eläisit niin kuin saarnaat. Tähän mennessä olet osoittanut ja toteuttanut aivan päinvastaista

Kova vaatimus; minun pitäisi toimia ja jopa elää (edes joskus, kuten sanoit) jollakin tietyllä tavalla, jotta sinä pystyisit antamaan minulle anteeksi.

Luulen, että minun on aivan mahdotonta saada sinulta anteeksi solvauksia, joita olen joskus menneinä vuosina esittänyt sinulle.

[Mirri]

Tästä päätellen minä olen nyt kasvatuksen, ojennuksen, ja kurituksen kohteena:

Ja minä jään odottamaan, että sinä (edes joskus) myös itse toimisit ja eläisit niin kuin saarnaat.
Tähän mennessä olet osoittanut ja toteuttanut aivan päinvastaista.

Anteeksianto heruu, kunhan olen tehnyt elämässäni ja toiminnassani parannuksen, sekä ojentautunut edellä olevan ohjeistuksen mukaan.