Joululahja terapeutille

[Mirri]

Ei ole mitään syytä ruveta miettimään ja keksimään terpalle joululahjaa; ei, jos ei itse halua tai tunne tarpeelliseksi antaa terapeutilleen lahjaa. Psykoterapiasuhde ei todellakaan vaadi eikä velvoita psykoterapeutin muistamiseen joululahjalla.

Toisaalta ymmärrän ihmisten miettivän joululahjaa psykoterapeutille, toisaalta tämä asia tuntuu minusta tosi kummalliselta. Lähinnä tulee mieleeni, että joululahja-asiassa olisikin hyvää jutun juurta psykoterapiassa; miksi asiakkaasta/potilaasta tuntuu siltä, että hänen pitäisi keksiä lahja psykoterapeutilleen... Toinen hyvä keskustelunaihe voisi olla siinä, että terapiassa mietitään mitä kaikkea lahja kertoo asiakkaasta/potilaasta, ja millaisia tunteita lahja miettimisineen hänessä on synnyttänyt.

Minä siis en ikinä ole antanut terapeuteilleni joululahjoja - ei ole tullut mieleenkään. Läksiäis/lopetuslahjoja olen antanut siinä toivossa, ettei terppa vallan unohtaisi olemassaoloani; niistäkin on puhuttu sillä mielellä, että mitä lahjan antaminen merkitsi minulle... Varmaan olisi ollut terapiatunnille pohtimisen aihetta siinäkin, että miksi minusta tuntuu niin käsittämättömältä ajatus, että terapeutille pitäisi miettiä joululahjaa.

Sittenkään en ole ihan varma, ettenkö 'ikinä' olisi antanut mitään lahjaa; olisinko kuitenkin joskus kuskannut kynttilän tai jotain... Mutta tuo on tapahtunut kauan ennen viimeistä, tiivistä, ja monivuotista psykoterapiaani.

Tuli vielä mieleeni... Ei ainakaan mitään hyasintteja sun muita lemuavia kannata viedä; sellaiset haittaavat hirveästi toisten ihmisten terapiaistuntoja, vaikka terapeutti kestäisikin 'tuoksujen' keskellä istumisen.

[Mirri]

Ei ole mitään syytä ruveta miettimään ja keksimään terpalle joululahjaa; ei, jos ei itse halua tai tunne tarpeelliseksi antaa terapeutilleen lahjaa. Psykoterapiasuhde ei todellakaan vaadi eikä velvoita psykoterapeutin muistamiseen joululahjalla...

Uskotko sinä Mirri tietäväsi paremmin kuin mitä itse tiedän sen haluanko minä antaa psykoterapeutilleni joululahjan vai en?

Meni sitten riidaksi viestini väärintulkinnan vuoksi... Toivottavasti ei sentään käynyt noin.

Anna ihmeessä terapeutillesi joululahja. Minä en todellakaan tiedä haluatko antaa terapeutillesi joululahjan vai etkö halua; enkä käsittääkseni ole väittänytkään tietäväni. Totta kai terapeutille voi antaa joululahjan jokaikinen, joka haluaa tehdä niin. Mutta jospa kaikki eivät halua, eivätkä jaksa edes miettiä terpalleen joululahjaa; luulevat vain tekevänsä hirmuisen etikettivirheen, kun eivät jaksa eivätkä halua miettiä...

Teinkö minä hirmuisen väärin kertoessani, ettei terapeutille tarvitse hankkia lahjaa, jos ei halua/jaksa/pysty - tai muuten vain ei kapasiteetti riitä terapeutin joululahjan miettimiseen?

[Psykopatologia]

Kyllä kaikkien tulisi antaa terapeuteilleen runsaat lahjat.

Yksi hyvä lahja voisi olla - kenelle vaan ja milloin vaan - tuohinen kulho, missä voi pitää voi-astiaa.

[Mirri]

Pelkäätkö Mirri siis sitä, ettei joku psykoterapiassa käyvä tiedä, ettei ole mikään pakko miettiä mitä psykoterapeutilleen joululahjaksi antaisi?
Luuletko, että joku ajattelee joululahjan antamisen olevan pakollista?

Juuri noin luulen ja pelkään. Pelkään joidenkin voivan jopa ahdistua ajatuksesta, että terapeutille pitäisi antaa joululahja. Eihän tässä asiassa välttämättä auta tietäminen ja järjen käyttö. Ihminen voi hyvinkin 'tietää'. ettei ole mitään velvollisuutta antaa psykoterapeutille joululahjaksi yhtään mitään. Mutta tunnepuoli on toinen juttu; mitä tapahtuu ja miten terppa reagoi, jos vaikka asiakas/potilas rohkeneekin olla antamatta hänelle joululahjaa... Hylkääkö jopa, jos ei saakaan hyvää joululahjaa asiakkaaltaan/potilaaltaan?

Siksi minusta on vähintäänkin tärkeää tuoda esille (besserwisseröinnin uhallakin) sitä puolta, etteivät lahjat ihan oikeasti mitenkään kuulu psykoterapiasuhteeseen. Tätä asiaa olen tuonut esille ennenkin vastaavissa ketjuissa, joten turhaan koet viestini olevan jotenkin sinua vastaan. Minä kun en kertakaikkiaan ole milloinkaan ymmärtänyt ketjuja aiheesta mitä terapeutille lahjaksi...

[Psykopatologia]

Muutama vuosi sitten lupasin eliölle (ja muillekin) joululahjaksi matkan atomisukellusveneessä, jossa eliö saisi olla
muutavin tovin puikoissa. Mutta en saanutkaan yhteyttä vara-amiraali Patricia Tracey'hin. Mahtoiko olla tuolloin jo
eläkkeellä?

[Mirri]

Luottamukseni psykoterapiassa käyvien omaan harkintakykyyn on suurempi kuin sinun Mirri.
Jos niin kävisi, ettei potilas jaksaisi/haluaisi/pystyisi antamaan (tai edes miettimään) mahdollista joululahjaansa terapeutille, olisi varmasti hyvin arvokasta se, että potilas näkisi ja kokisi, ettei terapeutti häntä hylkää vaikka ei lahjaa potilaalta saanutkaan.

Joo, hyvä juttu, että luotat psykoterapiassa käyvien harkintakykyyn minua enemmän.
Sitä vain mietin, että mahtaako lahja-asialla olla paljonkaan tekemistä minkään (järkiperäisen?) harkintakyvyn kanssa; voihan se olla vahvasti tunneperäinen asia.

[Mirri]

... Siksi minusta on vähintäänkin tärkeää tuoda esille (besserwisseröinnin uhallakin) sitä puolta, etteivät lahjat ihan oikeasti mitenkään kuulu psykoterapiasuhteeseen. Tätä asiaa olen tuonut esille ennenkin vastaavissa ketjuissa, joten turhaan koet viestini olevan jotenkin sinua vastaan. Minä kun en kertakaikkiaan ole milloinkaan ymmärtänyt ketjuja aiheesta mitä terapeutille lahjaksi...

Miten niin "eivät kuulu"?
Vaikka ne eivät sinun mielestäsi eivät "kuuluisikaan", et voi puhua kuin vain omasta puolestasi.

Totta kai joululahja kuuluu psykoterapiasuhteeseen, jos potilaasta/asiakkaasta tuntuu selkeästi ja luonnollisesti siltä, että kuuluu.
Mutta jos hänestä tuntuu siltä, ettei kuulu - ei siltikään vaikka miten yrittäisi saada kuulumaan, ja painostaisi itseään miettimään joululahjaa terpalle - niin sitten joululahja (tai mikään muukaan lahja) ei kuulu hänen psykoterapiasuhteeseensa; ei vaikka miten jollakin nettifoorumilla mietittäisiin, että mitä terpalle lahjaksi...

Niinpä edelleen olen sitä mieltä, etteivät lahjat todellakaan 'kuulu' psykoterapiasuhteeseen; lahjat ovat kunkin potilaan/asiakkaan täysin henkilökohtainen ja vapaaehtoinen asia.

[Mirri]

Joo, hyvä juttu, että luotat psykoterapiassa käyvien harkintakykyyn minua enemmän.
Sitä vain mietin, että mahtaako lahja-asialla olla paljonkaan tekemistä minkään (järkiperäisen?) harkintakyvyn kanssa; voihan se olla vahvasti tunneperäinen asia.

Halu antaa lahja on (ainakin minulla taatusti) tunneperäinen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö pystyisi lainkaan käyttämään järkeäni mahdollista lahjaa miettiessäni.

Hieno homma.

Kyllästynyt, puhutaanko tässä ketjussa sinusta, vai lahjan antamisesta/antamattomuudesta psykoterapeutille yleensä?

[Psykopatologia]

Kultainen teemuki? Kyllä tuollainen muistetaan!

[Psykopatologia]

Luulen, että olisit antanut sen hopeisen.

[Mirri]

... Niinpä edelleen olen sitä mieltä, etteivät lahjat todellakaan 'kuulu' psykoterapiasuhteeseen; lahjat ovat kunkin potilaan/asiakkaan täysin henkilökohtainen ja vapaaehtoinen asia.

Eli sinun mielestäsi ne potilaat jotka haluavat antaa psykoterapeutilleen joululahjan eivät saisi julkisesti pohtia mahdollisia joululahjavaihtoehtoja?

Mielestäni sinä Mirri liioittelet taas pahan kerran noissa holhoilupyrkimyksissäsi.

(lihavointi minun)

Taas käsittämättömän virheellinen tulkinta keskusteluyrityksestä ajatustenvaihtoineen, ja käsittämätön syytös jostakin muka 'holhouspyrkimyksistä'.

Lopetan keskusteluyrityksen tähän. Jos Kyllästynyt tulkitsee viestini noin järjettömällä tavalla kuin näyttää tekevän, niin siinähän tulkitsee.

[Psykopatologia]

Ei nyt aivan. Kirjoittaja ei voi koskaan tietää tarkkaan, mikä "kaiku" hänen kirjoituksillaan on.
Toisaalta Kyllästyneen "kaiku" on turhan ärhäkkä.

[Mirri]

Ei nyt aivan. Kirjoittaja ei voi koskaan tietää tarkkaan, mikä "kaiku" hänen kirjoituksillaan on.
Toisaalta Kyllästyneen "kaiku" on turhan ärhäkkä.

Siksipä on parasta olla kommentoimatta; kun ei ikinä voi tietää millaisen 'kaiun' saa aikaiseksi, ja millaisia reaktioita 'kaiku' synnyttää.

[Mirri]

Ei nyt aivan. Kirjoittaja ei voi koskaan tietää tarkkaan, mikä "kaiku" hänen kirjoituksillaan on.
Toisaalta Kyllästyneen "kaiku" on turhan ärhäkkä.

Ärhäkkyyteeni saattaa vaikuttaa se, että Mirri on mm. kysellyt minulta "Oletko sinä oikeasti noin tyhmä vai oletko käynyt siihen jonkun kurssin?" sekä solvannut minua suuruudenhulluksi.

Sepäs se... Menneisyyteen liittyviä asioita, jotka epäilemättä vaikeuttavat minun keskustelua kanssasi, aivan sama mistä asiasta yritetään keskustella. Siksi minun onkin järkevää siirtyä syrjään, ja olla yrittämättä keskustella kanssasi yhtään mistään.

[Mirri]

Sepäs se... Menneisyyteen liittyviä asioita, jotka epäilemättä vaikeuttavat minun keskustelua kanssasi, aivan sama mistä asiasta yritetään keskustella. Siksi minun onkin järkevää siirtyä syrjään, ja olla yrittämättä keskustella kanssasi yhtään mistään.

Luulen, että paljon enemmän apua olisi siitä jos vihdoinkin paljastaisit mikä saa sinut kuvittelemaan että sinä (mm.!) tunnet ja tiedät pankki- ja maksukorttien ominaisuudet sekä sopimusehdot paremmin kuin niitä ammatikseen suunnitteleva henkilö?

Niinpä...

Minä kuitenkin pidän syrjään siirtymistä ja keskusteluyritysten lopettamista järkevimpänä vaihtoehtona. Menee muuten tämä(kin) ketju pilalle. Ketjun otsikkona on Joululahja terapeutille, pankkikorteista ei puhuta mitään. Et kai sinä halua pilata tätä ketjua omien intressiesi vuoksi.

[Psykopatologia]

Klo 21.37
Kannattaisi aina - jos se on mahdollista - aloittaa ilman muistoja ja haluja.

[Mirri]

Niinpä...

Minä kuitenkin pidän syrjään siirtymistä ja keskusteluyritysten lopettamista järkevimpänä vaihtoehtona. Menee muuten tämä(kin) ketju pilalle. Ketjun otsikkona on Joululahja terapeutille, pankkikorteista ei puhuta mitään. Et kai sinä halua pilata tätä ketjua omien intressiesi vuoksi.

Miksi ketju menisi pilalle siitä, että sinä kerrot miksi/millä perusteilla uskot tietäväsi "kaikesta kaiken"?

Hyvä kysymys. Vaikkei se mitenkään liitykään otsikon aiheeseen.

Kyllästynyt, mistä asiasta sinä haluat tässä ketjussa puhuttavan?

[Psykopatologia]

Nythän nämä uudet iPodit ovat tulleet markkinoille. Niillä voi soittaa musiikkiakin.

[Mirri]

Hyvä kysymys. Vaikkei se mitenkään liitykään otsikon aiheeseen.

Kyllästynyt, mistä asiasta sinä haluat tässä ketjussa puhuttavan?

Jos haluat/ vaadit että muutan ketjun otsikon, lupaan harkita asiaa.

Tässä ketjussa pyysin ajatuksia ja ehdotuksia siitä mitä psykoterapeutille voisi antaa joululahjaksi.
Sinua tuollainen pohdinta ei ilmeisesti miellyttänyt vaan pelmahdit paikalle julistamaan, ettei joululahja kuulu psykoterapiasuhteeseen.

Joo, noin kävi. Minun on aiheellista poistua tästä ketjusta.

Kun ei näköjään Perakaan yhtää tue asiaani; väitettä, etteivät psykoterapeutit ole persoja lahjojen perään...

[valkosiipi]

Ei kai lahja varsinaisesti kuulu psykoterapiasuhteeseen, mutta ainakin oman psykiatrini mukaan melkein kaikki terapia-asiakkaat kuulemma hänelle jonkin lahjan tuovat. Juteltiin asiasta viime keväänä, kun en tietoisesti vienyt hänelle terapian loppuessa minkäänlaista lahjaa ja minun piti perustella, miksi en vienyt mitään. Ajattelin, että pääsen psykiatri/terapeutistani irti paremmin, jos en anna mitään konkreettista viimeisellä kerralla. Mitään, johon sitoisin itseäni ja antaisin hänelle.

Aika usein vein viinipullon varsinkin jouluna ja liitin tekemääni korttiin kuvauksen viemästäni viinistä. Sopi hyvin joulukortin tekstiksi. Viinikuvauksen avulla pysyi kertomaan aika paljon muutakin kuin millaista viemäni viini oli.. Kun sain eläkepäätöksen, vein pullon aitoa shampanjaa. Kerran vein Marimekon patahanskat edelliselle terapeutille ennen kesälomaa, kun oli ollut kuuma ja hikinen kevät meillä. Kerran taas vein edelliselle terapeutille koristellun sixpackin Lonkeroa. Siinä oli juju niissä koristeissa, jotka sopivat tilanteeseen...