Edunvalvojan määrääminen

[logia]

Henkilö pitäisi julistaa vajaavaltaiseksi. En tiedä, estäisikö sekään pikavippien saamista.

[ip-banni]

Käsitykseni mukaan pitää maksaa takaisin. Tai ainakin on helpointa tehdä niin.

Toinen vaihtoehto varmaan olisi asian riitauttaminen; tutkintapyyntö poliisille, sun muuta sellaista. Mutta edunvalvonnassa oleminen ei ole yhtä kuin oikeustoimikelvottomuus (tai 'allekirjoituskelvottomuus'), joten edunvalvottava voi ja saa tehdä sopimuksia. En tiedä, millainen juridinen ja tuomioistuimen tekemä päätös tarvitaan siihen, että edunvalvottavasta tulisi/tehtäisiin oikeustoimikelvoton. Tiedän (luulen tietäväni) vain, että oikeustoimikelvottomuus ei ole sama asia kuin edunvalvonnassa oleminen, ja oikeustoimikelvottomaksi määrittely on paljon raskaampi juridinen toimenpide verrattuna edunvalvontaan asettamiseen.

Mutta tosiaan minä vain luulen tietäväni.

Mistä ne pikavippilainaajat tietävät, että henkilö on edunvalvonnassa? Jos puhelin ja tili on omissa nimissä, niin kukaan muu kuin edunvalvoja ja valvottava eivät asiaa tiedä. Ja tietenkin vippi pitää maksaa takaisin, kuten ei valvottavatkin maksavat.

Taivas miten yksinkertaista tämä teidän keskustelunne on. Ehkä kannattaisi siirtyä keskustelemaan ompelukoneista ja teestä.

[Mirri]

Pankit ovat vastuussa asiakkaidensa taustojen selvittämisestä. Miksei pikavippifirmoille ole asetettu samanlaisia vaatimuksia rahalaitoksina kuin pankeille?

[Mirri]

Onko sopimus pätevä, jos sopimuskumppani ei ole täysivaltainen?

Julkaistu 16.12.2012

Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä (alaikäinen) ja sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaisen taloudellisia ja muita asioita hoitaa hänen edunvalvojansa.

Oikeustoimi, jonka tekemiseen vajaavaltaisella ei ollut oikeutta, ei sido häntä, jollei hänen edunvalvojansa ole antanut siihen suostumustaan. Sopimus ei siis lähtökohtaisesti ole pätevä, jos sopimuskumppanina on vajaavaltainen henkilö. Vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi tulee kuitenkin häntä sitovaksi, jos hänen edunvalvojansa tai hän itse täysivaltaiseksi tultuaan (esimerkiksi nuori täytettyään 18 vuotta) sen hyväksyy.

Henkilö voi olla myös rajoitetusti oikeustoimikelpoinen. Tällöin tuomioistuin on rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan siten, että hän voi tehdä tiettyjä oikeustoimia tai vallita tiettyä omaisuuttaan ainoastaan yhdessä edunvalvojan kanssa tai että hänellä ei ole lainkaan kelpoisuutta tehdä tiettyjä oikeustoimia tai oikeutta vallita tiettyä omaisuuttaan. Jos rajoitetusti oikeustoimikelpoinen tekee oikeustoimen, jonka tekemiseen hänellä ei ole kelpoisuutta, oikeustoimi on lähtökohtaisesti pätemätön.

Henkilö voi olla tilapäisesti oikeustoimikelvoton myös ilman, että hän olisi vajaavaltainen tai että hänen oikeustoimikelpoisuuttaan olisi rajoitettu millään lailla. Tällainen tilanne on käsillä silloin, kun henkilö ei sen hetkisen mielentilansa johdosta kykene arvioimaan tekemiensä oikeustointen merkitystä ja on siten kykenemätön tekemään oikeustoimia. Tällainen tilapäinen oikeustoimikelvottomuus voi johtua esimerkiksi sairaudesta, tilapäisestä psyykkisestä häiriöstä tai humalatilasta.

http://opuslex.fi/artikkelit/kauppa-ja- ... p_b1136=24

(8:03)
Minilex sanoo vajaavaltaisen henkilön tekemistä sopimuksista näin:

Jos vajaavaltainen on tehnyt sopimuksen, vaikka hän ei ole ollut siihen oikeutettu, ei sopimus lähtökohtaisesti sido vajaavaltaista eli sopimus ei ole pätevä. Sopimus ei sido vajaavaltaista, vaikka vastapuoli olisi ollut vilpittömässä mielessä eli hän ei olisi tiennyt vajaavaltaisuudesta. Sopimus voi kuitenkin tulla sitovaksi, jos vajaavaltaisen edunvalvoja hyväksyy sopimuksen tai vajaavaltainen itse tultuaan täysivaltaiseksi (esimerkiksi nuori täytettyään 18 vuotta) hyväksyy sen.

Vajaavaltainen ei siis itse voi velvoittautua sopimukseen, eli sopimus, jonka mukaan vajaavaltaisen on suoritettava jotain, ei ole pätevä. Sen sijaan sellainen sopimus, jolla vajaavaltainen on hankkinut itselleen edun velvoittautumatta mihinkään, sitoo vajaavaltaisen vastapuolta ja hänen on täytettävä sopimus.

https://www.minilex.fi/a/vajaavaltaisen ... A4-sopimus

[ip-banni]

Edunvalvonnassa oleminen ei tarkoita sitä, että olisi vajaavaltainen. Sotket kaksi eri asiaa.

[ip-banni]

Käsitykseni mukaan pitää maksaa takaisin. Tai ainakin on helpointa tehdä niin.

Toinen vaihtoehto varmaan olisi asian riitauttaminen; tutkintapyyntö poliisille, sun muuta sellaista. Mutta edunvalvonnassa oleminen ei ole yhtä kuin oikeustoimikelvottomuus (tai 'allekirjoituskelvottomuus'), joten edunvalvottava voi ja saa tehdä sopimuksia. En tiedä, millainen juridinen ja tuomioistuimen tekemä päätös tarvitaan siihen, että edunvalvottavasta tulisi/tehtäisiin oikeustoimikelvoton. Tiedän (luulen tietäväni) vain, että oikeustoimikelvottomuus ei ole sama asia kuin edunvalvonnassa oleminen, ja oikeustoimikelvottomaksi määrittely on paljon raskaampi juridinen toimenpide verrattuna edunvalvontaan asettamiseen.

Mutta tosiaan minä vain luulen tietäväni.

Oliko google kiinni illalla ja yöllä, kun tässä vielä luulet mutta nyt olet jo google-tietäjä taas.

[Mirri]

Edunvalvonnassa oleminen ei tarkoita sitä, että olisi vajaavaltainen. Sotket kaksi eri asiaa.

Hyvä, että oikaisit. Googlailin lisää, ja vasta nyt minulle alkaa valjeta tämä asia - toivottavasti:

Toimintakelpoisuuden rajoittaminen

Edunvalvojan määrääminen ei rajoita päämiehen toimintakelpoisuutta, mutta se on useimmiten riittävä keino päämiehen etujen turvaamiseksi.

Henkilön toimintakelpoisuutta voidaan rajoittaa vain, mikäli hänen tärkeät etunsa ovat vaarassa eikä edunvalvojan määrääminen yksin riitä turvaamaan hänen etujaan. Toimintakelpoisuuden rajoittamisesta päättää tuomioistuin. Se voi päättää, että päämiehellä ei esimerkiksi ole oikeutta ottaa velkaa tai lahjoittaa asuntoaan. Toimintakelpoisuutta voidaan rajoittaa myös siten, että päämies julistetaan vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistaminen on viimesijainen vaihtoehto, koska toimintakelpoisuutta ei saa rajoittaa enempää kuin asianomaisen suojaamiseksi on tarpeen.

https://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/ ... estaminen/

Kuitenkin on olemassa käsite tilapäinen oikeustoimikelvottomuus ilman, että henkilö olisi julistettu vajaavaltaiseksi. Myös tilapäisesti oikeustoimintakelvottoman henkilön tekemät sopimukset eivät ole päteviä eivätkä sido häntä. Jos olen ymmärtänyt oikein.

Henkilö voi olla tilapäisesti oikeustoimikelvoton myös ilman, että hän olisi vajaavaltainen tai että hänen oikeustoimikelpoisuuttaan olisi rajoitettu millään lailla. Tällainen tilanne on käsillä silloin, kun henkilö ei sen hetkisen mielentilansa johdosta kykene arvioimaan tekemiensä oikeustointen merkitystä ja on siten kykenemätön tekemään oikeustoimia. Tällainen tilapäinen oikeustoimikelvottomuus voi johtua esimerkiksi sairaudesta, tilapäisestä psyykkisestä häiriöstä tai humalatilasta.

http://opuslex.fi/artikkelit/kauppa-ja- ... p_b1136=24

[Tyy]

Mistä ne pikavippilainaajat tietävät, että henkilö on edunvalvonnassa? Jos puhelin ja tili on omissa nimissä, niin kukaan muu kuin edunvalvoja ja valvottava eivät asiaa tiedä.

Miten niin ei tiedä? Kyse on julkisesta tiedosta.

[logia]

Voiko edunvalvonnassa olevalla olla luottotiedot kunnossa, vai onko niissä jokin merkintä, jos ihminen on vajaavaltainen? Voiko vajaavaltaisen pankkitili ja puhelin olla omissa nimissä?

[Mirri]

Niin... Tässä on taas se asia, että edunvalvonnassa oleminen ja vajaavaltaisuus eivät ole (ihan) sama asia.

Minulla on kokemusta maistraatin päätöksellä toteutetusta edunvalvonnasta muttei minkäänlaista kokemusta siitä, että tuomioistuin on julistanut henkilön vajaavaltaiseksi.
Tietääkseni edunvalvonnassa olevalla luottotiedot voivat olla kunnossa siinä kuin muillakin, ellei hän itse ole toiminnallaan hankkinut merkintöjä.

Toisaalta minulla on kokemusta sellaisestakin, että pankki on kieltäytynyt antamasta verkkotunnuksia henkilölle, joka on maistraatin päätöksellä edunvalvonnassa eikä ollenkaan vajaavaltaiseksi julistettu. Toisin sanoen pankki voi halutessaan pitää täysivaltaista edunvalvonnassa olevaa henkilöä vajaavaltaisena - näin olen ymmärtänyt.
Pankki rahalaitoksena ja henkilön raha-asioiden hoitajana on yksi taho, jolle edunvalvontasopimukset tulevat tietoon.

[logia]

Ei ole sama asia ei, mutta eikö vajaavaltaisella ole aina joku holhooja tai edunvalvoja?

[Mirri]

On, hänellä on edunvalvoja käräjäoikeuden päätöksellä.
Tässä varmaan on ydinasia, jonka vuoksi maistraatti pyrkii pääsemään sopimukseen ja saamaan edunvalvontaa tarvitsevan ihmisen suostumaan maistraatin päätökseen: maistraatin 'määräys' on asiakkaan kanssa keskinäisessä yhteisymmärryksessä tehty sopimus, ja se ei tee edunvalvottavasta vajaavaltaista. Jos taas edunvalvontaa tarvitseva kieltäytyy vapaaehtoisesta edunvalvonnasta, ja maistraatti joutuu siirtämään asian käräjäoikeuden käsittelyyn, seurauksena on paitsi edunvalvonta myös vajaavaltaiseksi julistaminen.

Minulle on vuosien varrella tullut moneen kertaan selväksi, että olisi niin kovin tärkeää saada edunvalvontaa tarvitseva henkilö vapaaehtoisen edunvalvonnan piiriin, jottei tarvitsisi turvautua tuomioistuinpäätökseen. Mutten ole tajunnut, mikä oleellinen ero maistraatin päätöksellä ja sillä kartettavalla tuomioistuinpäätöksellä on, ja nyt luulen ymmärtäväni: käräjäoikeudessa edunvalvottava julistetaan vajaavaltaiseksi, maistraatissa ei.

(Ip-bannille tiedoksi: käytän hänen aloittamaansa ketjua hyödykseni taivutellessani rautalankaa itselleni.)

[logia]

Parempi olla edunvalvonnassa kuin ylivelkaantunut.

[Tyy]

https://www.takuusaatio.fi/tietoa-ja-ra ... a/merkinta

Mun ymmärtääkseni kyllä henkilö joka on edunvalvonnassa ei saa tehdä sopimuksia. Mutta ilmeisesti se pätee vain näihin vajaavaltaisiin?

[Mirri]

Takuusäätiön sivustolla oleva teksti on epämääräinen ja monitulkintainen:

Edunvalvojamääräys ja toimintakelpoisuuden rajoitus

Luottotietojasi tarkistava velkoja tai muu taho näkee luottotiedoistasi, jos sinulle on määrätty edunvalvoja ja/tai toimintakelpoisuuttasi on rajoitettu. Tiedot menevät sinne maistraatin ylläpitämästä holhousasiainrekisteristä.
Tiedot poistuvat luottotiedoista kun edunvalvonta ja toimintakelpoisuuden rajoitus päättyvä ja tiedot on poistettu myös holhousasiainrekisteristä.

Lisätietoja edunvalvonnasta ja toimikelpoisuuden rajoittamisesta on Maistraatin sivuilla.

Ei käy ilmi, koskeeko asia niitä henkilöitä, jotka ovat vapaaehtoisessa edunvalvonnassa, vai koskeeko asia vain heitä, jotka ovat edunvalvonnassa tuomioistuinpäätöksellä. Tekstissä puhutaan edunvalvojan määräämisestä juuri siinä harmillisen sekavassa ja harhaanjohtavassa muodossa; käytännössä edunvalvontaan määrättyjä ovat vain käräjäoikeudessa edunvalvontaan määrätyt ihmiset. Maistraatin kanssa edunvalvontasopimuksen tehneet ja maistraatin päätöksellä edunvalvonnassa olevat eivät ole edunvalvontaan määrättyjä - näin minun käsitykseni mukaan.

Mielestäni kirjoituksesta ei selviä, onko vapaaehtoisessa edunvalvonnassa olevien ihmisten luottotiedoissa merkintä heidän edunvalvonnastaan vai eikö ole. Tässäkin olisi selkeämpää, jos vapaaehtoisen edunvalvontasopimuksen tehneiden ihmisten kohdalla ei puhuttaisi edunvalvontaan määräämisestä.

[Tyy]

Tarkoitat kai edunvalvontavaluutusta.

https://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/ ... valtuutus/

Tuo ei kuulosta kuin valtakirjalta tai muutamalta sellaiselta. Mä en mieltäisi että ihminen joka on valtakirjalla antanut toiselle oikeuden puolestaan hoitaa jonkin tai joitakin asioita, että sellainen ihminen olisi missään edunvalvonnassa.

Miltä osin tuollainen eroaa valtakirjoista jossa on tarkkaan määriltelty mitä asia koskee ja millä laajuudella?