Hesarin, korjaan: Ylen naistoimittajalla lestadiolaisongelma

[Sievä Sigismund]

Analyysi: Mies päättää yhä, mistä lestadiolaisuudessa puhutaan

Varsinaiseksi ongelmaksi asia muodostuu, kun naiset itse ovat sitä mieltä, ettei asiassa ole ongelmaa.

https://yle.fi/uutiset/3-9699668

[Sievä Sigismund]

Toimittajat ihmettelevät miksi suviseurojen järjestelyt ja valtava logistiikka toimivat niin hienosti.

[Mirri]

Luetaan tarkemmin, jottei juttu menisi Sigismundin mielen mukaiseksi vääristelyksi:

Analyysi: Mies päättää yhä, mistä lestadiolaisuudessa puhutaan

Naiset pohtivat miesten johtaman liikkeen ongelmia, mutta harva uskaltaa puhua virallisen opin vastaisista mietteistään ääneen.

https://yle.fi/uutiset/3-9699668

Ongelmat eivät ole toimittajan, vaan vanhoillislestadiolaisen liikkeen. Toimittaja vain yrittää tuoda kyseisen liikkeen vakavia ja vaiettuja ongelmia julki. Helpommin sanottu kuin tehty, koska etenkin naiset joutuvat pitämään suunsa supussa, jos haluavat pysyä liikkeessä mukana. Joutuminen heitetyksi ulos niin hengellisestä kodistaan kuin myös omasta kodistaan on kova juttu, ja sen uhka panee vaikenemaan.

[m-vaiva]

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005275487.html

[Mirri]

Eroaminen vanhoillislestadiolaisuudesta voi olla traumatisoiva kokemus

Tiiviit uskonyhteisöt luovat usein jyrkkiä rajoja ”meidän” ja ”muiden” välille.
Yhteisöt istuttavat usein jäseniinsä pelkoja siitä, että laumasta eroaville tapahtuu jotain hyvin ikävää.
Eroamiseen voi sisältyä esimerkiksi pelkoa helvettiin joutumisesta, pahojen henkivoimien pelkoa ja
läheisten ihmissuhteiden katkeamista tai viilenemistä.

Oman ”heimon” menettäminen on ihmisen evoluution historiassa merkinnyt yleensä kuolemaa ja
tästä syystä läheisten menettäminen on ihmiselle hyvin tuskallista ja voi tuntua suunnilleen yhtä pahalta kuin kuolemantuomio.
Erottuaan tiukasta uskonyhteisöstä ihmisen pitää rakentaa itselleen uusi identiteetti ja maailmankuva, mikä voi viedä vuosia.

Tässä tuhansien traumojen maassa on kymmeniä tuhansia entisiä vanhoillislestadiolaisia.
Heitä on suunnilleen yksi Suomen jokaisen järven rannalle. Vanhoillislestadiolaisuudesta irtaantumista helpottaa se,
että lestadiolaisilla on yleensä runsaasti läheisiä, jotka myöskin ovat irtaantuneet lestadiolaisuudesta.
Keskimäärin yli puolet heidän omaisistaan ja sukulaisistaan on eronnut tai eroaa jossain vaiheessa liikkeestä.
Vertaistukea on siis useimmille tarjolla lähellä. Siirtyminen riviluterilaiseksi on myös usein melko kivuton prosessi,
lestadiolaiset kun ovat luterilaisia jo valmiiksi.
Uskontojen uhrien tuki UUT ry tarjoaa vertaistukea puhelimen, sähköpostin ja vertaistukiryhmien muodossa.

http://www.uskontojenuhrientuki.fi/wp-c ... _06_28.pdf

Vanhoillislestadiolaisten perheenäitien tilanne on erittäin vaikea, koska liikkeestä luopuminen tarkoittaisi omista lapsista luopumista.

[Mirri]

Hän on itse kymmenen lapsen äiti, mutta pitää suurperheen vanhemmuutta omana valintanaan. Hänen mukaansa yleinen ennakkoluulo on, että vanhoillislestadiolaisen naisen on pakko synnyttää paljon lapsia.
– Joskus harmittaa eniten, että minulta kysellään, onko minun naisena pakko alistua mieheni tahtoon. Tämä on minun henkilökohtainen uskoni ja olen tehnyt henkilökohtaisen valinnan.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005275487.html

Asia on juuri niin kuin kymmenen lapsen äiti, Anneli, kertoo: liikkeessä on hyvä olla niillä, jotka tekevät elämässään vl-liikkeen myötäisiä valintoja. Toinen toistaan vakavampiin ongelmiin törmäävät ne, jotka haluaisivat tehdä toisin.

Anneli jättää kertomatta, miten hänelle olisi käynyt, jos olisi jossakin vaiheessa tahtonut valita toisin. Arvelen, ettei toisenlainen valinta olisi ollut mahdollista vanhoillislestadiolaisen liikkeen sisällä, vaan hänet olisi pistetty liikkeestä pihalle. 'Hoitokokousten' kautta.

[Mirri]

Lienen jo tarpeeksi vanha kertomaan, että minulla on omanlaisensa vuosia sitten syntynyt henkilökohtainen suhde vanhoillislestadiolaisuuteen. Se syntyi 80-luvulla työni puitteissa eikä unohdu ikinä, vaikka nykyisin lähinnä hymyilyttää tullessaan mieleeni.

Istuin säännöllisesti, muistaakseni viikoittain, kirkon sakastissa kuuntelemassa vanhoillislestadiolaisten saarnamiesten puheita; olin työni vuoksi läsnä liikkeen kokouksissa. Istuin sakastissa myös näiden saarnamiesten 'käännytyksen' kohteena: vanha saarnamies toisensa perään hivuttautui sakastin sohvalle viereeni lähemmäs ja lähemmäs, asetteli kättään reidelleni ja kyseli, että kuinkas se on tämän tytön uskomisen laita...
Todennäköisesti nämä sakastissa minun kimpussani 'käännytystyötä' harjoittaneet saarnaajat olivat kaikki toinen toistaan hyvämaineisempia ja kunnollisempia perheenisiä - ei heitä muuten olisi kelpuutettu vl-liikkeen saarnaajiksi.

Ainoat kerrat, jolloin työssäni olen joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi, tapahtuivat juuri vanhoillislestadiolaisten kokouksissa ja kunnioitettujen vanhojen saarnamiesten toimesta. Mutta tosiaan: tämä tapahtui 80-luvulla. Senkin jälkeen olen tavannut monia vl-saarnaajia; nuoremman polven edustajia, jotka ovat olleet käyttäytymiseltään toinen toistaan asiallisempia ja fiksumpia.

Ilmiselvästi kuitenkin liikkeessä on ollut perinne, jonka mukaan nuoret naiset ovat ikään kuin vapaata riistaa - ja etenkin jos nämä ovat olleet ns. vääräuskoisia. Kuten minä työskennellessäni kirkon piirissä tehtävässä, joka vielä 80-luvulla kuului perinteisesti miehille. Vanhoillislestadiolaisille saarnamiehille oli kova paikka kohdata kirkossa minut, ja he käyttäytyivät minua kohtaan sopivaksi katsomallaan tavalla.

[Sievä Sigismund]

Minua jäi askarruttamaan tämä "henkilökohtainen suhde".

Olisiko käynyt kuitenkin niin, että aika on kullannut muistot eikä lestadiolaispapoilla ollutkaan mitään seksuaalista mielessään?

[Mirri]

Olisiko käynyt kuitenkin niin, että aika on kullannut muistot eikä lestadiolaispapoilla ollutkaan mitään seksuaalista mielessään?

Lestadiolaispappojen käyttäytyminen oli seksuaalista häirintää. Silti, vaikka se oli verhottu hengelliseen ja 'isälliseen' muotoon 'huolenpitoineen'.
Aika on auttanut ymmärtämään mitä silloin tapahtui; näkemään asiat rehellisemmin ja realistisemmin kuin tilanteessa, jossa oli ikään kuin pakko yrittää selittää tapahtumat parhain päin - vähätellen ja myönteisesti, sekä kullalla kaunistellen.

Onneksi aika - etäisyys - ei aina kultaa muistoja, vaan tarjoaa mahdollisuuden tarkastella niitä avoimemmin ja rehellisemmin.

[Sievä Sigismund]

Minä luulen, että Mirri on alkanut nyt yli 30 vuoden jälkeen hekumoimaan ajatuksella, että lestadiolaispapat olisivat halunneet sextailla.

Lestadiolaiset eivät ole muita ihmisiä kummempia.

[Mirri]

Luulosi on virheellinen, mutta se lienee sinun ajattelutapasi ja asenteidesi mukainen.

On totta, etteivät vanhoillislestadiolaiset ole muita ihmisiä kummempia. Heidän uskonnollinen yhteisönsä kuitenkin on omanlaisensa omine (usein kirjoittamattomine) sääntöineen ja hierarkkioineen. Esimerkkinä ehkäisykielto; voidaan kiistellä, onko sitä vai eikö ole. Tuskin sitä missään on kirjoitettuna, sen sijaan se on traditio.
Voidaan väittää rauhanyhdistykseläisten naisten tekevän valinnan itse, muttei asia ole niin yksinkertainen. Vanhoillislestadiolaiseksi (rauhanyhdistykseläiseksi) ei yleensä tulla tai liitytä, vaan siihen synnytään ja kasvetaan sisälle kehdosta lähtien. Todellisia valintoja vanhoillislestadiolaisuuteen syntynyt ja sen sisällä kasvanut ihminen voi tehdä vain vanhoillislestadiolaisuudesta pois päin.

Käytännössä ilmeisesti nykyisin jotkut rauhanyhdistykseläiset perheet ehkäisevät ja säätelevät omaa lisääntymistään kaikessa hiljaisuudessa. Mutta he ovat seurakuntansa tarkkailun alla ja paheksunnan kohteena. Eivätkä 'hoitokokoukset' ole jääneet menneisyyteen, vaan seurakunnan vanhimmisto voi hyvin puuttua ihmisten elämään, ojentaa ja antaa kurinpalautusta. Perheiden lapsiluku on yksi tarkkailun kohde: jos lapsia ei tule tai niitä syntyy liian harvakseltaan, perhe voi joutua selittämään mistä on kysymys.

[Mirri]

Ihmettele, kysy, ajattele! – Avaa omia polkujasi muillekin!

Olemme ryhmä nykyisiä ja entisiä vanhoillislestadiolaisia lähinnä pääkaupunkiseudulta. Tahdomme nimittää itseämme 'etnisiksi' vanhoillislestadiolaisiksi, sillä oikeastaan vain lestadiolainen yhteisö kasvuympäristönä yhdistää meitä, muutoin hyvinkin erilaisia ihmisiä.
Omat Polut tarjoaa foorumin kaikille kiinnostuneille tuoda esiin näkemyk-siä vanhoillislestadiolaisuudesta, sisältä ja ulkoa, ennen ja nyt. Yhteisen blogin perustaminen lähti siitä, että meitä yhdistää kiinnostus hengellisyyteen, kristinuskoon ja oman herätysliikkeen toimintaan sekä opetukseen.

Haluamme lisätä avointa ja ennen kaikkea asiakeskeistä keskustelua sellaisen blogin muodossa, että sinne voi kuka hyvänsä lähettää ajatuksiaan ja keskustella – turvallisesti myös nimettömänä.
Toki omalla nimellään sopii esiintyä. Mutta miksi vaalimme anonyymia keskustelua?

Seuraava erään tunnetun vl:n esittämä ajatus on ollut yhtenä tämän yhteisöblogin perustajien pontimena:
”On erittäin vaikeaa olla toisinajattelija tässä liikkeessä. Tai omistaa edes erilainen tapa puhua ja keskustella uskon asioista kuin valtaosalla tässä liikkeessä.”

'Vaikeus' saattaa merkitä ikävimmillään esimerkiksi liikkeen sisältä tai liepeiltä nousevaa painostusta ja uhkailua, ulottuen jopa perheenjäseniin ja työpaikalle.

https://freepathways.wordpress.com/omat-polut-network/

[Sievä Sigismund]

Oletko sinä Mirri ihan varma, että sinun tapasi elää on ainoa oikea? Lestadiolaisen elämäntapa perustuu juutalais-kristilliseen perinteeseen kuten meidän maallistuneiden suomalaistenkin. Kaiken lisäksi luterilaisuuteen.

Jos tarkkoja ollaan, niin esimerkiksi syntyvyyden säännöstely esim. e-pillereillä on luonnnonvastaista. Nythän meillä on e-pillereiden ansiosta tilanne, että syntyvyys on romahtanut ja Suomeen "joudutaan" ottamaan väkeä hedelmällisemmiltä alueilta, että saataisiin talouden pyörät pyörimään.

[Mirri]

Oletko sinä Mirri ihan varma, että sinun tapasi elää on ainoa oikea?

???

En tajunnut, että tässä ketjussa keskustellaan oikeista/vääristä elämäntavoista. Minä puhuin vanhoillislestadiolaisuudesta, enkä ole arvioinut sitä sen enempää oikeaksi kuin vääräksikään elämäntavaksi.
Käsittääkseni vanhoillislestadiolaisuuden piirissä ja sisällä on vakavia ongelmia, eivätkä ne ongelmat ole toimittajan kehittelemiä, vaikka sinä ketjun otsikossa yritätkin väittää niin.

Se olit sinä, joka toit vanhoillislestadiolaisuuden foorumille ruodittavaksi, en minä. Joten ei kai sinun minun kimppuuni kannata käydä, vaikka kaivankin esiin ongelmia, jotka liittyvät vanhoillislestadiolaisuuteen - eivät Hesarin toimittajaan.

[Mirri]

Ex-vl -isä kirjoittaa painavaa asiaa vanhalestadiolaisyhteisön säälimättömästä paineesta:

Vanhoillislestadiolaisen yhteisön luoma paine ehkäisemättömyysopin pitämiseen ja suureen perheeseen on säälimätön. Se on enemmän kuin normi – se on keskeisin opinkappale, jonka ympärillä koko yhteisö pyörii. – -Hinta tästä kaikesta on kuitenkin erittäin kova ja on todennäköistä, ettei herkkä ihminen selviä ilman jonkinasteista terapiaa.
– Hienosäikeinen, sosiaalinen hylkimiskoneisto käynnistyy. Kohtaamista kartetaan. Katsetta väistellään. Viesti kiertää; sehän ei ole juoruilua, ajatellaan… Puheet kulkevat. Keskustelujen rivien välit tulevat tutuiksi. – Jos hän tässä ylivoimaisessa ristipaineessa yrittää jäädä yhteisöön, sosiaalisen syrjinnän loppupisteenä on joko täydellinen erakoituminen, mielenterveyden pettäminen tai itsesuojeluvaiston aktivoituminen, radikaali itsepuolustus.
Raskaimmat kokemukset eivät näy ulospäin rauhanyhdistyksellä.

https://freepathways.wordpress.com/2013 ... ton-paine/

Pitkän kirjoituksensa lopuksi kyseinen mies sanoo näin:

Ajattelemisen aihetta antoi: Ex-vl-isä (Jälkitoteamus: ”En halua julkaista kirjoitusta omalla nimelläni, koska se saattaisi lisätä jännitteitä jo muutenkin hankalassa tilanteessamme.”)

[Sievä Sigismund]

Oletko sinä Mirri ihan varma, että sinun tapasi elää on ainoa oikea?

???

En tajunnut, että tässä ketjussa keskustellaan oikeista/vääristä elämäntavoista. Minä puhuin vanhoillislestadiolaisuudesta, enkä ole arvioinut sitä sen enempää oikeaksi kuin vääräksikään elämäntavaksi.
Käsittääkseni vanhoillislestadiolaisuuden piirissä ja sisällä on vakavia ongelmia, eivätkä ne ongelmat ole toimittajan kehittelemiä, vaikka sinä ketjun otsikossa yritätkin väittää niin.

Se olit sinä, joka toit vanhoillislestadiolaisuuden foorumille ruodittavaksi, en minä. Joten ei kai sinun minun kimppuuni kannata käydä, vaikka kaivankin esiin ongelmia, jotka liittyvät vanhoillislestadiolaisuuteen - eivät Hesarin toimittajaan.

Minusta tuntuu, että nimenomaan sinä ja hesarin naistoimittaja olette vaahdonneet miten ongelmallista ja väärää lestadiolaisten elämä on, vaikka lestadiolaiset itse eivät ko. ongelmia havaitse.

Minusta tuntuu myös, että vertaat lestadiolaisten "väärää" elämäntapaa omaasi, jonka koet "oikeaksi".

Lisäksi syytät lestadiolais-saarnaajaukkoja seksuaalisesta ahdistelusta ja ties mistä.

[Mirri]

Sigismund, usko pois: yhä useampi rauhanyhdistykseläinen on oikein hyvin perillä herätysliikkeensä ongelmista.
Se on toinen juttu, että heidän on vaikea tuoda ongelmia julki niin kauan kuin itse ovat liikkeen sisällä; on oikeastaan pakko siirtyä ulkopuolelle, jos haluaa ongelmia näkyviksi. Tai sitten kirjoittaa anonyymisti netissä, kuten yksi ja toinen vanhalestadiolainen nuoremman polven edustaja nykyisin tekee.

Sinä toki voit panna silmäsi kiinni ja olla noteeraamatta asioita, joista rauhanyhdistykseläiset itse joko nimellä tai anonyymisti nykyisin kertovat.

[Kyllästynyt]

Minä luulen, että Mirri on alkanut nyt yli 30 vuoden jälkeen hekumoimaan ajatuksella, että lestadiolaispapat olisivat halunneet sextailla...

Kuvottavaa mitätöintiä ja vähättelyä Sigismundilta.

[Hilppa]

Minä luulen, että Mirri on alkanut nyt yli 30 vuoden jälkeen hekumoimaan ajatuksella, että lestadiolaispapat olisivat halunneet sextailla...

Kuvottavaa mitätöintiä ja vähättelyä Sigismundilta.

Olet oikeassa. Tuon kohdan kirjoituksestaan Sievä S.:n tulisi poistaa ja esittää anteeksipyyntö Mirrille.

[Psykopatologia]

Analyysi: Mies päättää yhä, mistä lestadiolaisuudessa puhutaan

Varsinaiseksi ongelmaksi asia muodostuu, kun naiset itse ovat sitä mieltä, ettei asiassa ole ongelmaa.

https://yle.fi/uutiset/3-9699668

Aloitusviesti on väärin muotoiltu: Otsikossa on tulkinta Hesarin toimittajasta, mutta viite on Ylen uutisesta, jonka otsikko on "Analyysi: Mies päättää yhä, mistä lestadiolaisuudessa puhutaan".