Minä tuon japanilaisen Pullip-nuken nimeltään Zuora.
Kuvassa oleva nukke ei ole juuri minun omani, mutta sama nukke kuitenkin. Oma nukkeni on saanut pienen kolhun, vaurion. Koin sen hellyttäväksi pian ensinäkemisen jälkeen. Minun nukkeni on uniikki, se ei ole täydellinen. Vahingoittuneisuudestaan huolimatta kaunis söpöläinen se on, ja inspiroi minua suunnittelemaan vaatteita, koruja ja kuvauslavastuksia. Aina rikki mennyt ei ole roskaa, eikä rumaa. Siinä voi nähdä yhä kauneuden, ja siihen voi kohdistaa tarvettaan hoivata ja eheyttää. Hyväksyä sen mitä ei voi enää muuttaa.
