Berlusconi saattoi olla oikeassa (ruokakulttuuri)

[Hilppa]

No mitä hyvää on siinä, että nimikkeet kuitenkin vielä erotellaan vanhan pohjan mukaan?

[Mirri]

Noinko tehdään? Minun käsitykseni mukaan siinä ei ole mitään hyvää.

Suurtalouskokki tekee arkipäiväistä ruokaa erilaisten laitosten ja muiden suurkeittiöiden tarpeisiin - toisin kuin ravintolakokki.
Kokkikoulusta ravintolakokiksi valmistunut saattaa tienata suurtalouskokkia enemmän, ja hänellä saattaa myös olla paremmat kehittymismahdollisuudet. Mutta se on toinen juttu kuin 'perinteiset' kokin ja keittäjän erot.

[irmeli]

Catering- alan perustutkinto -siitä valmistuu suurtalouskokiksi joka osaa elintarvikkeiden hankinnan, vastaanoton, varastoinnin, esikäsittelyn ja valmistuksen.

Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto- siitä valmistuu ravintola-alan kokiksi ja hänen pitää osata kaiken ruoanvalmistukseen liittyvän, kuten raaka-aineiden hankinnan, säilytyksen ja käsittelyn, ruokalajien suunnittelun ja valmistuksen sekä tyylikkään tarjolle asettelun.
http://slideplayer.biz/slide/1964353/

Tietenkin pitää olla nimikkeet, kun ravintolakokin pitää osata paljon enemmän.

[Hilppa]

Käytännössä nuo kuitenkin limittyvät, koska suurtalouskokin (gatering-puolella) pitää usein osata myös annosten suunnittelu ja valmistus erilaisia tilaustöitä varten. Ravintolakokin työ on ruumiillisesti raskasta hommaa ja usein vuorotyötä, jolloin palkka voi koostua aika paljon lisistä.

Varsinainen keittiömestari ravintolan puolella hoitaa vaativan gourmet-puolen suunnittelun, aineksien tilaukset, valittavien asiakkaiden "hoitotyön" siis ottaa vastaan valitukset, johtaa hommaa jne. On vaativampi työ kuin kokin homma. Mutta vain paremmissa ravintoloissa on keittiömestari, muissa vain kokki.

[Kuutar]

Italialaiset tekevät pirun hyvää ruokaa ja italialaismammat ovat ylpeitä ruuanlaittotaidostaan.

Kun taas suomalaiset feminismin hapattamat naiset ovat sitä mieltä, etteivät ala ukoille ruokaa laittamaan. Suomalaisnaisille ruuanlaitto on nyrkin ja hellan väliin alistumista ym. Tekosyitä yhtä kaikki.

Suomalaisten asenne ruuanlaittoon ja ruokailuun näkyy markettien valikoimissa. Harvoin sieltä mitään laadukasta löytyy. Päiväykset vanhentuneita ja markettiketjujen ostajat ostavat maailmanmarkkinoilta kaikkein halvimman ja huonoimman ylijäämäbulkin ja läiskäisevät poskettoman kalliin hintalapun päälle. Näin marketit voivat hyvin, koska suomalaiset nöyrinä eivät uskalla vaatia laatua.

Tästä voisi vuodattaa enemmänkin.

Väitteesi ei pidä paikkaansa. Ruuanlaitto ja erilaisten erikoisten ruokalajienkin osaaminen ja leipominen on suositumpi harrastus kuin koskaan ennen, etenkin nuorten naisten keskuudessa. Sitäpaitsi ihminen ei kokkaa vain toisille, vaan myös itselleen.

Markettien valikoimat on kokonaan toinen asia. Suomessa ruuan tuottaminen on kallista ja pitkät maantieteelliset välimatkat ovat syy, miksi Suomessa ruoka ei ole aina tuoretta kaupoissa. Itsekin olen harmitellut sitä, miksei Suomessa ole leipäkauppoja, joissa leivottaisiin tuoretta leipää joka päivä. Tarkoitan sellaista leipää mitä voi paistaa vain leipomoiden uuneissa, kotona ei useimmilla ole riittävän kuumaa uunia.

[Sievä Sigismund]

Ruuan tuottamisen kalleus ei enää kelpaa argumentiksi. Mehän olemme EU:ssa johon liittymistä perustelmiin mm ruuan halpenemisella. Meidän pitäisi elää markkinataloudessa ja vapaassa kilpailussa, mutta se ei ole täysin toteutunut. Vain Lidl yrittää kilpailla suomalaista ruokakartellia vastaan.