N a r s i s m i

[Psykopatologia]

N a r s i s m i
_____
Freud 1914; Luukkonen 2011 (Freud, Kohut, Kernberg, Sptzer, Cleckley, Hare); . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Luukkonen 2016 . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Suomentanut Mirja Rutanen 1993 (s. 29 - 59; 29 s.)

Sigmund Freud: On Narcissism: An Introduction http://www.sakkyndig.com/psykologi/artvit/freud1925.pdf (31 p.)
Saksasta kääntänyt James Strachey ym.

Freud, S. (1914). On Narcissism: An Introduction (p. 67 - 102). The Standard Edition of the Complete Psychological Works of Sigmund Freud, [S.E.], Volume XIV (1914 - 1916): On the History of the Psycho-Analytic Movement, Papers on Metapsychology and Other Works.

19.8.2016 15:17

[Mirri]

Kirjoitatko aloitusviestisi alle jossakin vaiheessa jotakin, vai aloititko ketjun lukijoiden mietteitä varten?

Lukijana ajattelen, että tällaiset aloitukset synnyttävät hämmentävän olon: uskaltaako/kehtaako kirjoittaa otsikon ja aloitusviestin aiheeseen jotakin vai ei...
Se lukitsemissysteemisi on siinä mielessä parempi, että lukittu ketju antaa selkeän viestin, joka ei jätä kirjoittamisintoista lukijaa miettimään, että kirjoittaako vai jättääkö kirjoittamatta.

[Psykopatologia]

Fire at will! - Kirjoitan myöhemmin (lisää).

[Ryysy]

Eli ammunta sallittu omaan tahtiin ja omaan kohteeseen!

[Psykopatologia]

Narsismilla tarkoitetaan itseen suuntauvaa libidoa, jonka toinen puoli on objekti-libido, joka suuntautuu ulkomaailmaan, so. muihin ihmisiin ja esineisiin yms. Täten "puolet" libidosta (käsitteenä) on narsistista libidoa.

Kun sanotaan, että joku on narsistinen tai narsistisesti häiriintynyt, viitataan siihen, että asianomainen on (primaari)narsistisesti heikko, mikä käytännössä merkitsee paljolti sitä, että hänellä on heikko itsetunto.

[Psykopatologia]

Primaarisella narsismilla tarkoitetaan sitä libidinaalista tyydytystä ja vastaavia tunteita, joita ihminen saa suhteellisen suoraan omasta olemisestaan ja toimistaan. Primaari-narsismin pohja muodostuu geneettisen perimän ja varhaisen hoivan yhteisvaikutuksesta. Primaarisen narsismin piiriin kuuluu esimerkiksi se, että lapsi osaa itse solmia kengännauhansa (vaikka kukaan ei olisikaan näkemässä).

Sekundaarisella narsismilla tarkoitetaan sitä libidinaalista tyydytystä ja vastaavia tunteita, joita ihminen saa muilta (usein omien toimiensa kautta). Sekundaari-narsismin piiriin kuuluu esimerkiksi se, että lapsi pyytää yleisöä seuraamaan kengännauhojensa solmimista (ja muut sitten hurraavat suoritukselle!).

Primaarinen narsismi ja sekundaarinen narsismi ovat komplementaarisia: mitä enemmän ihmisellä on primaari-narsismia, sitä vähemmän hän "tarvitsee" sekundaari-narsismia. Joidenkin narsismi voi pohjata pääosin sekundaari-narsismiin (kiitoksen kärttäjät yms.).

Käytännössä molemmat narsismin muodot esiintyvät samanaikaisesti: "Jos onnistun väitöskirjan teossa, olen pirun tyytyväinen itseeni (primaari-narsismi), ja ja samalla saan osakseni myös muiden kunnoituksen ja arvonannon" (sekundaari-narsismi).

[Mirri]

Primaarisen narsismin piiriin kuuluu esimerkiksi se, että lapsi osaa itse solmia kengännauhansa (vaikka kukaan ei olisikaan näkemässä).

Selkeämmin sanottuna: lapsi osaa itse solmia kengännauhansa, ja hänen taitonsa tuottaa hänelle iloa ja mielihyvää riippumatta siitä onko kukaan ihailemassa hänen osaamistaan vai eikö ole. Näin minun ymmärrykseni mukaan.

[Psykopatologia]

Kyllä.

[Psykopatologia]

Narsistiset häiriö-diagnoosit vrt. narsismiin liittyvät häiriöt

Tautiluokituksissa on vain yksi "varsinainen" narsistinen häiriö-diagnoosi, narsistinen persoonallisuushäiriö, joka on oikeasti kaksikerroksinen: alla on tiedostamaton (psykopatologinen) primaari-narsistinen heikkous, jota on peittämässä kompensatorinen sekundaari-narsistinen organisaatio, häiriön "positiiviset", näkyvät oireet, itsekäs leuhkiminen ym. (pohjakerros on suhteellisen "näkymätön"). - Kuitenkin mm. huomionhakuisen ("histrionisen") persoonallisuushäiriön perusmuoto on samanlainen: flirttaileva nainen etsii ulkomaailmasta vahvistusta heikolle (sisäiselle) naiseudelleen, jolloin hänellä voi olla ympärillään mies-ihailijoiden hovi (ns. self-objekteja; alla).

Narsismiin (yleisesti) liittyy eri asteisesti koko psykopatologian kirjo (ja myös normaaliuteen lievemmin). Tässä mielessä mm. depressio on narsistinen häiriö. Jos depressiivinen pystyy kompensoimaan sopivalla tavalla (yllä), hän saattaa saadakin nimikkeen narsistinen persoonallisuushäiriö. Vastaavasti narsistinen persoonallisuus - jos sekudaari-narsistista kompensaatiota ei esiinny - voi saada masennus-nimikeen.

[Psykopatologia]

Luukkonen 2011: 4
(- -)
Freudin (1914) mielestä (Mirja Rutanen 1993: 45 – 47) varsinkin erityisen kauniiden naisten vapaus kohteenvalinnassa saattaa olla rajoitettu. Nämä naiset rakastavat ankarasti ottaen vain itseään yhtä intensiivisesti kuin mies rakastaa heitä. Heillä ei myöskään ole niinkään tarvetta rakastaa kuin kuin tarve tulla rakastetuksi, ja heitä miellyttää sellainen mies, joka täyttää tämän tarpeen. Freud esittää, että kauniiden naisten viehätysvoima piilee paljolti heidän narsismissään, kuten myös lapsen lumous on suureksi osaksi hänen narsismissaan, itsetyytyväisyydessään ja saavuttamattomuudessaan. Samalla tavalla meistä piittaamattomat petoeläimet voivat meistä tuntua kiehtovilta, kuin myös murhamiehet. [Nykyäänkin psykopaattiset murhaajat voivat saada naisilta vankilaan runsaasti rakkauskirjeitä. Vertaa myös Carmenin vaikutus don Joseen!]

Myös narsistisille ja miestä kohtaan kylminä pysytelleille naisille on olemassa tie, joka johtaa heidät täyteen kohderakkauteen. Lapsessa, jota he kantavat, he tavoittavat osan omaa ruumistaan kuin vieraana kohteena, jolle he nyt voivat narsismistaan lähtien lahjoittaa täyden kohderakkauden. (S. 47.)
(- -)

[trisse]

Freudin (1914) mielestä (Mirja Rutanen 1993: 45 – 47) varsinkin erityisen kauniiden naisten vapaus kohteenvalinnassa saattaa olla rajoitettu. Nämä naiset rakastavat ankarasti ottaen vain itseään yhtä intensiivisesti kuin mies rakastaa heitä. Heillä ei myöskään ole niinkään tarvetta rakastaa kuin kuin tarve tulla rakastetuksi, ja heitä miellyttää sellainen mies, joka täyttää tämän tarpeen.

Pystyn samaistumaan vaikken ole niin kauniskaan.

[Psykopatologia]

Tarkensin viestisi typologiaa: Näet kirjassani olen laittanut kursiivilla Freudin oman tekstin (Rutasesta); oma osuuteni on pystykirjaimilla.

Myöhemmin tekstissäni korjaan Freudin käsityksiä.

[Hilppa]

Nämä naiset rakastavat ankarasti ottaen vain itseään yhtä intensiivisesti kuin mies rakastaa heitä. Heillä ei myöskään ole niinkään tarvetta rakastaa kuin kuin tarve tulla rakastetuksi, ja heitä miellyttää sellainen mies, joka täyttää tämän tarpeen.

Kiinnostava ajatus. Viihtyisikö kuvattu nainen yhtä hyvin (tai huonosti) yksin kuin liitossa kumppanin kanssa? Jos hän saa ikään kuin varmemmin tarvitsemansa rakkauden itseltään.

[Psykopatologia]

Freudin tuolloinen kanta ei kestä kriittistä tarkastelua.

[Psykopatologia]

Luukkonen 2011: 4 (- -)
Freudin (1914) mielestä (Mirja Rutanen 1993: 45 – 47) varsinkin erityisen kauniiden naisten vapaus kohteenvalinnassa saattaa olla rajoitettu. Nämä naiset rakastavat ankarasti ottaen vain itseään yhtä intensiivisesti kuin mies rakastaa heitä. Heillä ei myöskään ole niinkään tarvetta rakastaa kuin kuin tarve tulla rakastetuksi, ja heitä miellyttää sellainen mies, joka täyttää tämän tarpeen. Freud esittää, että kauniiden naisten viehätysvoima piilee paljolti heidän narsismissään, kuten myös lapsen lumous on suureksi osaksi hänen narsismissaan, itsetyytyväisyydessään ja saavuttamattomuudessaan. Samalla tavalla meistä piittaamattomat petoeläimet voivat meistä tuntua kiehtovilta, kuin myös murhamiehet. [Nykyäänkin psykopaattiset murhaajat voivat saada naisilta vankilaan runsaasti rakkauskirjeitä. Vertaa myös Carmenin vaikutus don Joseen!]

Myös narsistisille ja miestä kohtaan kylminä pysytelleille naisille on olemassa tie, joka johtaa heidät täyteen kohderakkauteen. Lapsessa, jota he kantavat, he tavoittavat osan omaa ruumistaan kuin vieraana kohteena, jolle he nyt voivat narsismistaan lähtien lahjoittaa täyden kohderakkauden. (S. 47.) (- -)

Luukkonen 2011: 5 (- -)
Tällaisenaan esitetty säiliömalli tai keinuvan tasapainon malli on puutteellinen ja virheellinen. Näet (terveellä tavalla) vahva (primaari)narsistinen libido merkitsee mm. sisäistä täyteyden tunnetta ja ikään kuin libido-varastoa, josta on helppo siirtää kohdelatauksiin. Ich habe genug, lauletaan Bachin kantaatissa (no 82). Jos minulla kyllin, minun on helpompi siirtää myös muihin tai antaa muille pelkäämättä omaa tyhjentymistä. Tällöin voi myös antaa omasta halustaan miettimättä sitä, mitä mahdollisesti saa vastapalvelukseksi. Täten myös hyvin kauniin naisen on helpompi rakastaa miehiä, koska hän on varma itsestään, eikä hänen tarvitse olla kateellinen tai tivata mieheltä vakuutteluita omasta kauneudestaan yms. Freudin malli on kuin leikkaa ja liimaa -toiminto, jossa produkti on subjektista pois. Minun esittämäni taas on kuin kopio-toiminto, jolloin tuote – paitsi että rikastuttaa muita – jää myös itseen. – Tuoreessa psykologian diktionaarissa (Matsumoto 2009) esitetään, että "narsistinen libido on itseen suuntautunut seksuaalinen halu, joka vähenee suorassa suhteessa sen libidolatauksen määrän, joka on suuntautunut toiseen kohteeseen". (Suomennos Luukkosen.) – Eihän tuossa ole mitään järkeä! (- -)

[Ryysy]

Joillekin naisille baarireissut ym. näyttäytymiset ja huomion saaminen ovat kuulemma semmoisia itsetunnon kohottimia. Minä taas useimmiten vaan ajan kaikki huomion kalastelijat / huomion antajat tylysti tiehensä...

[Rane]

Olisiko se kiva mennä baariin, jossa ei olisi kuin limsan juojia?

[Ryysy]

Olisi.

[Psykopatologia]

Luukkonen (2011: 1 - 2)
(- -)
Tasavallan Presidentin linnanvoutina (1973 – 1990) toiminut Arimo R a e s t e ([1930 – 1995] 1991) todistaa Kekkosesta (lainaukset kursiivilla):

(- -) Oli uskomatonta seurata sitä ällöttävää nuoleskelua ja imartelua, jota pöytäkeskustelu ilmensi. Lordi Acton on todennut, että valta turmelee, ja näin on ilmiselvästi tapahtunut Kekkoselle. – Kukaan normaalilla itsekritiikillä varustettu ihminen ei olisi tympääntymättä kuunnellut sellaista ylistystä vaan hälytyskellot olisivat alkaneet soida. Mutta Kekkonen vaan lisäsi löylyä. (S. 207.)
Kekkosen ihannekuvaan itsestään kuului myös se, että hän on kansanmies, joka jätkien kanssa syö luontevasti repusta. (- -) tuli siinäkin esille hänen ylioppilasaikojensa pakinoitsijanimimerkki Känä – hänen piti jätkämieheltäkin saada aina viimeinen sana, se letkautus, joka nolasi keskustelukumppanin. Hänen itsetunnossaan ei ollut varaa jalomielisyyteen. (S. 208.)

Täten vanhuus ja viisaus ei toteutunut Kekkosessa. Hänen myöhäisemmät vuotensa olivat ikään kuin hänen suuruutensa karrikatyyriä.
Pentti Ikonen (2004: 162) tuo hauskasti esiin, kuinka jo heikentyneen mutta narsistisesti terveen (integroituneen) ja liikuteltavia energioita omaavan vanhan olemassaolon ja itsen arvo voi löytyä siitä, mikä kulloinkin on läsnä. 'Hakkaan puita ja kannan vettä, miten ihmeellistä tämä.' – Narsistisesti häiriintyneille ja lakeijoihin tottuneille tällainen on vaikeaa. Esimerkiksi Uolevi Raade (1912 – 1998) vaati eläkesopimukseensa (1979) miespalvelijan.

Hyvä kuvaus narsismista on Roope ja Junttapurin maharaja (Aku Ankka 2/1953). Maharaja ja Roope kilpailivat siitä, kumpi lahjoittaa Ankkalinnalle hienomman Julle Ankanpäätä esittävän patsaan. Roopen teki aina maharajan patsasta isomman tai hienomman patsaan. Monta patsasta myöhemmin maharaja köyhtyi, ja kun hän vain tynnyriin pukeutuneena kurkisti Roopen rahasäiliöön, hän ilahtui sen tyhjyydestä (Roope ei ollutkaan niin ylivoimainen!). Roope totesi, että tämä oli vain hänen käteisrahasäiliönsä ja avasi portit, joitten takana oli loputtomasti rahaa!
(- -)

[Rane]

Roopeko olisi narsisti? En ihan ymmärrä.