Persoonallisuushäiriöt ja työkyky

[Kyllästynyt]

Se "miksi" on juuri siksi, että tuollainen on helpompaa.

On helpompaa esittää että ihmisiä yritetään auttaa, että esitetään että jotkut ihmiset eivät ole töissä koska he eivät vain pärjää omgelmiensa takia, kuin todeta että yhteiskunnan eri säännöt aiheuttavat sen että joka tapauksessa osa jää väkisin työelämän ulkopuolelle, joko pysyvästi tai enimmäkseen.

Yhteiskunnan säännöt eivät ole syynä siihen, että osa ihmisistä jää työelämän ulkopuolelle. Kyse on kunkin ulkopuolelle jäävän omista ominaisuuksista, olosuhteista - tai jopa valinnoista.

[trisse]

Miten se muuttaa asiaa? Yhteiskunnan säännöt eivät ole syynä ulkopuolelle jääntiin mutta yhteiskunnan ominaisuudet voivat olla. Eri aikoina osin eri syyt johtavat ulkopuolelle jäämiseen.

[Kyllästynyt]

Miten se muuttaa asiaa? Yhteiskunnan säännöt eivät ole syynä ulkopuolelle jääntiin mutta yhteiskunnan ominaisuudet voivat olla. Eri aikoina osin eri syyt johtavat ulkopuolelle jäämiseen.

Siten, että säännöt eivät ole tahattomia, mutta ominaisuudet saattavat sitä olla.

[trisse]

Mutta silti osa joutuu ulkopuolelle vaikka se olisikin tahatonta.

[Kyllästynyt]

Mutta silti osa joutuu ulkopuolelle vaikka se olisikin tahatonta.

Kyllä, mutta ei se yhteiskunnan sääntöjen aiheuttamaa ole - niin kuin Tyy väitti.

[Tyy]

Yhteiskunnan säännöt eivät ole syynä siihen, että osa ihmisistä jää työelämän ulkopuolelle. Kyse on kunkin ulkopuolelle jäävän omista ominaisuuksista, olosuhteista - tai jopa valinnoista.

Erikoinen näkemys. Siis esim. Neuvostoliitossa rangaistusleireille ei joutunut kyseisen yhteiskunnan sääntöjen vuoksi vaan omien ominaisuuksien tai olosuhteiden tai valintojen vuoksi. Juutalaisetkin joutuivat natsisaksassa leireille omien valintojensa vuoksi, ei yhteiskunnan sääntöjen.

[Kyllästynyt]

Yhteiskunnan säännöt eivät ole syynä siihen, että osa ihmisistä jää työelämän ulkopuolelle. Kyse on kunkin ulkopuolelle jäävän omista ominaisuuksista, olosuhteista - tai jopa valinnoista.

Erikoinen näkemys. Siis esim. Neuvostoliitossa rangaistusleireille ei joutunut kyseisen yhteiskunnan sääntöjen vuoksi vaan omien ominaisuuksien tai olosuhteiden tai valintojen vuoksi. Juutalaisetkin joutuivat natsisaksassa leireille omien valintojensa vuoksi, ei yhteiskunnan sääntöjen.

Aika kaukaa haettua vedota Neuvostoliiton rangaistusleireihin ja natsi-Saksaan tässä yhteydessä.

Eivätkä yhteiskunnan säännöt Stalinin vainoja tai holokaustiakaan aiheuttaneet; mielivalta niiden syy ja aiheuttaja oli.

[trisse]

Voihan yhteiskunnilla olla mielivaltaisia sääntöjäkin.

[Kyllästynyt]

Voihan yhteiskunnilla olla mielivaltaisia sääntöjäkin.

Voi tietenkin, mutta jos kyse on persoonallisuushäiriöiden vaikutuksesta ihmisen työkykyyn, on kaukaa haettua viitata holokaustiin tai Neuvostoliiton vainoihin.

[trisse]

Eivät persoonallisuushäiriöt olleet enää puheena tuossa vaiheessa vaan se että työpaikkoja on enemmän kuin työntekijöitä joten osa jää paitsi. Mutta tämä keskustelu alkaa hajota vähän joka suuntaan.

[Tyy]

Voi tietenkin, mutta jos kyse on persoonallisuushäiriöiden vaikutuksesta ihmisen työkykyyn, on kaukaa haettua viitata holokaustiin tai Neuvostoliiton vainoihin.

Mä kommentoin yhteiskunnan muodostamien sääntöjen vaikutusta kokonaisuuteen, eli siihen ketä on töissä ja ketä ei. Naksi-Saksa ja Neuvostoliitto olivat hyvin selkeitä esimerkejä miten perinpohjaisesti yhteiskunnat vaikuttavat.

[Kyllästynyt]

Työpaikkojen lukumäärä ei ole vakio, eikä työ ole pelkkää ojankaivuuta, jossa työ loppuu kun oja on valmis.

[Hilppa]

Minusta tuolileikki olinhuono esimerkki, koska ei ole mikään yhteiskunnan järjestämä, kun ihmiset joutuvat kilpailemaan samoista paikoista. On lähinnä yritysten johtotason touhuja. Tuolileikissä voi menestyä jopa paremmin, jos on lievä persoonallisuushäiriö.

[Tyy]

Työpaikkojen lukumäärä ei ole vakio, eikä työ ole pelkkää ojankaivuuta, jossa työ loppuu kun oja on valmis.

Mitä seuraavaksi, Jeesus on herra, hauki on kala ja maapallo kiertää aurinkoa?

[Tyy]

Tuolileikissä voi menestyä jopa paremmin, jos on lievä persoonallisuushäiriö.

Ei ollut kysymys menestymisestä vaan siitä raa'asta tosiasiasta että työelämän suhteen työpaikkoja ja töitä on vähemmän kuin ihmisiä.

Sinäkin olet siis sitä mieltä että yhteiskunnan säännön eivät vaikuta siihen minkä verran töitä on?

[Kyllästynyt]

Työpaikkojen lukumäärä ei ole vakio, eikä työ ole pelkkää ojankaivuuta, jossa työ loppuu kun oja on valmis.

Mitä seuraavaksi, Jeesus on herra, hauki on kala ja maapallo kiertää aurinkoa?

En vieläkään ymmärrä persoonallisuushäiriöisten työkyvyn ja yhteiskunnan sääntöjen yhteyttä työpaikkojen lukumäärään, natsi-Saksaan tai Neuvostoliiton vainoihin.

[Hilppa]

Tuolileikissä voi menestyä jopa paremmin, jos on lievä persoonallisuushäiriö.

Ei ollut kysymys menestymisestä vaan siitä raa'asta tosiasiasta että työelämän suhteen työpaikkoja ja töitä on vähemmän kuin ihmisiä.

Sinäkin olet siis sitä mieltä että yhteiskunnan säännön eivät vaikuta siihen minkä verran töitä on?

I) Niinsanotut raa'at tosiasiat hyvin usein ovat perustelematonta populismia tai sellaisen yritelmiä.
II) yhteiskunnan säännöt eivät suoraan ainakaan kovin voimakkaasti vaikuta siihen, minkä verran Suomessa on nykyisin työpaikkoja. Globaalin maailmantalouden vaikutuspiirissä monet muut tekijät vaikuttavat myös voimakkaasti työpaikkojen määriin.

[Mirri]

Aikamoista perustelematonta populismia sekin, että kyllä Suomessa töitä löytyy, jos vain ihmiset viitsivät hakea.

[Psykopatologia]

Aika huonoa keskustelua mm. esiin tuotujen asioiden korrelaattien suhteen (kun vastataan ym.). Käytetään ilmaisuja "se" tai "tuo", kun vastaajan tulisi t o i s t a a ko. sana tai ilmaisu. Ei riitä, että kirjoittaja itse tietää sen, mihin hän viittaa.

[Hilppa]

Ilmaisulla "raaka tosiasia" etukäteen estetään vastaväitteen esittäminen ja viittaus natsi-Saksaan ja Neuvosto-Venäjään on viittaus totalitarismiin, mikä on populistissävytteiselle keskustelulle tyypillinen piirre. Myös yleistys "kyllä Suomessa töitä löytyy, jos vain ihmiset viitsivät hakea" on yleistävä ja siten hienokseltaan populistinen vastaus esitettyihin väitteisiin. Itse asiassa viimeisenä esitettyyn sisältyy kompa. Toki töitä löytyy, mutta eri asia on, tuleeko hakija valituksi yhteenkään työpaikkaan, jota hän hakee. Sitä emme tiedä. Emme etukäteen varsinkaan. Tilastojen perusteella voidaan hakea jonkinlaisia viitteitä siitä, kuinka moni saa paikan, joka on hakenut työpaikkaa, ja mikä on ollut paikan saaneiden status eli tilanne, koulutus, ikä, sukupuoli, työkokemus, jne.