Syksyn merkit?

[Sateentekijä]

Mielestäni syyskuu olisi sitä alkusyksyä ja elokuu vielä loppukesää.

[Psykopatologia]

Koulut ovat alkamassa ja varsinainen lomakausi on päättymässä. Vaikka luonto on vielä oikeastaan täydessä kesässä, alkaa yhteiskunta valmistautua kesän jälkeiseen "normaaliin" meininkiin.

[pöö]

15.8. Alkaa täällä koulu ja se on tosiaan varma syksyn merkki.

[Kuutar]

Eikös koulut joskus ennen vanhaan Pertin nuoruudessa alkaneet vasta syyskuussa?

[Helmenkalastaja]

Minun myös. Syyskuun ensimmäisenä päivänä.

[Hilppa]

Hirvikärpänen niskahiuksista havaittu ja tapettu 7.8.2016. Paikka Etelä-Savo.

[Sateentekijä]

Minun myös. Syyskuun ensimmäisenä päivänä.

Samoin. Kesäloma oli kesäkuun ensimmäisestä syyskuun ensimmäiseen. Muutettiin aina heti koulun päättyessä maalle ja siellä asuttiin koko kesä. Isä kävi töissä"kaupungissa" ,muu perhe asusti kesämökillä.Ruuat ostettiin kauppa-autosta ja läheisestä maalaistalosta maito ja kananmunat. Harvoin edes käytiin "kaupungissa" kesän aikana. kun äitikin oli kotirouva.
Varma syksyn merkki oli kaupunkiin muuttaminen ja koulujen alkaminen.
Pienenä ei olisi millään malttanut odottaa mökille muuttoa, teininä taas ei millään olisi enää halunnut koko kesäksi maalle.

-Muokattu klo 19.55
-Lisäilty muutamia seikkoja
- Sateentekijä.

[Mirri]

Wikipedia kertoo koulujen kesälomasta näin:

Vuoteen 1970 saakka Suomen kansa- ja oppikouluissa kesälomaa olivat kesä-, heinä- ja elokuu kokonaisuudessaan. Kouluun palattiin syyskuun ensimmäisenä arkipäivänä. Syyslukukauden 1971 alusta Suomen kouluissa siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon eli lauantait tulivat eräin poikkeuksin vapaapäiviksi (aikaisemmin ne olivat olleet lyhyitä päiviä). Jotta koulupäivien lukumäärä vuodessa ei olisi vähentynyt kovin paljon, lyhennettiin samalla kuitenkin kesälomaa loppupäästä ja koulu alkoi jo elokuussa. Koulupäivien määrä vähentyi noin kahdestasadasta noin sataanyhdeksäänkymmeneen. 1990-luvulla päätösvalta koulujen lomista siirrettiin osittain kunnille, kuitenkin siten, että nykyisen asetuksen mukaan kaikissa kunnissa kevätlukukausi päättyy viikon 22 lauantaina.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kes%C3%A4loma

[Mirri]

15.8. Alkaa täällä koulu ja se on tosiaan varma syksyn merkki.

Muistelen, että joskus 90-luvulla sääkin tuntui vuodesta toiseen vaihtuvan syksyiseksi lasten aloittaessa koulun. Muistan ihmetelleeni vakiintuneen tuntuista asiaa katsellessani työpaikkani ikkunasta ulos: koululaiset taivalsivat koulumatkaansa syksyisen sateen ja tuulen tuiverruksessa. Ainakin näytti siltä, että vuodesta toiseen.
Vasta myöhemmin alkoivat syksyt olla lämpöisiä niin, että vielä syys-, lokakuussakin oli leuto sää ja miltei kesäkeli.

[Helmenkalastaja]

Sateentekijä, teillä tuntuu olleen hyvin samanlaiset kesämeiningit kuin meidän perheessä.

[Sateentekijä]

Sateentekijä, teillä tuntuu olleen hyvin samanlaiset kesämeiningit kuin meidän perheessä.

Ilmeisesti olemme "sen aikakauden " nuoria.

[Mirri]

Kenties 'sen aikakauden' keskiluokkaisia nuoria. Köyhemmät kaupunkilaisperheet eivät muuttaneet kesäksi maalle, mutta niiden lapset saattoivat päästä/joutua maalle kesäsiirtolaan tai kesälapsiperheeseen.

[Hilppa]

Emme olleet rikkaita, vaan aivan tavallinen perhe. Pääsimme maalle viettämään kesää viikonlopuiksi tai pariksi viikoksi miten kulloinkin mummolaan, joka sijaitsi noin viidenkymmenen kilometrin päässä kodistamme. Se ei ollut maalaistalo lehmineen, mutta maalla meidän näkökulmastamme kumminkin.

Mistään kokoaikaisesta maalla vietetystä kesästä minulla ei ole tietoakaan, millainen se voisi olla. Haluaisin viettää sellaisia kesiä. Toisaalta voi olla, että ajatus on vain idylli. Ja ehkä kaipaisinkin jossain vaiheessa kuuman asvaltin tunnetta jalkojen alla.

Muutos jälkeenpäin: lisätty toinen kappale ja poistettu sana "silti".

[Helmenkalastaja]

Itse asiassa en tunne mitään muuta perhettä siltä(kään) ajalta, joka olisi ollut Sateentekijän kuvauksen perusteella noin samankaltainen kuin meidän.
Esimerkiksi siitä pihapiiristä, missä me asuimme (yli neljänkymmenen asunnon kerrostalo), taisimme olla ainoa perhe, joka lähti koko kolmeksi kuukaudeksi maalle. Lapsuudessani meillä ei ollut omaa mökkiä, vaan vuokrasimme sellaisin kohtuullisen matkan päästä Helsingistä, jotta isä saattoi käydä sieltä käsin töissä. Autoa meillä ei ollut koskaan.

[Sateentekijä]

Helmis.
Meillä oli kaupungissa omakotitalo ja kesämökki oli noin puolen tunnin ajomatkan päässä. Isäni sai mökkirahat ja tontin omalta isältään jonkinmoisena ennakkoperintönä aikoinaan ja sitten siitä mökistä joka sinne rakennettiin tuli hänen paratiisinsa. Muistan kun olimme koko perhe sitä rakennusprojektia seuraamassa ja kun se sitten lopulta valmistui oli se meille maanpäällinen paratiisi. Niin pitkään kun oli.

Kun me lapset vartuimme, emme enää siellä kaikkia kesiämme halunneet olla. Kun sitten saimme omat lapsemme, oli se taas meille ja lapsillemme oikea paratiisi. Vanhempiemme kuoltua se oli meidän sisarusten yhteisomistuksessa.
Mökki palstoineen on vielä hengissä. Nyt siellä on kahden sisaren omat pikkumökit sekä vanha"päätalo" ja ihana rantasauna, jollaista ei nykyjään niin lähelle rantaa enää saisi rakentaakkaan.. Kaksi meistä on myyneet osuutensa jäljellejääneille. Voimme silti käydä halutessamme esim. lämmittämässä rantasaunan ja muistelemassa menneitä. Mikäli näinkin pitkän matkan päästä saamme aikaisiksi sinne mennä.

[Psykopatologia]

esi-syksy - (varsinainen) syksy - jälki-syksy
"Kuuluvatko" (sisältyvätkö) syksyn merkit "esisyksyyn" (substantiivinen määritelmä) vai "syksyä edeltävään aikaan" (adjektiivinen määritelmä)?

Näet sama ongelma liittyy dilemmaan pre-menopaussi - menopaussi - post-menopaussi.

[Mirri]

Ei tarvitse miettiä mitään esi- ja jälki- kysymyksiä, jos puhutaan syyskesästä ja syystalvesta. Se varsinainen syksy ajoittuu johonkin noiden kahden väliin.

[Hilppa]

esi-syksy - (varsinainen) syksy - jälki-syksy
"Kuuluvatko" (sisältyvätkö) syksyn merkit "esisyksyyn" (substantiivinen määritelmä) vai "syksyä edeltävään aikaan" (adjektiivinen määritelmä)?

Näet sama ongelma liittyy dilemmaan pre-menopaussi - menopaussi - post-menopaussi.

En ole koskaan törmännyt ilmaisuun esisyksy tai jälkisyksy. Biologisia ilmiöitä ei yleensä tarkastella jonkin vuodenajan näkökulmasta, vaan lähinnä jonkin fenologisen tapahtuman näkökulmasta ja liittymisestä muuhun fysiologiseen tai ekologiseen prosessiin. Kyseeseen tulee yleensä eksaktimpi ajanmääre kuin vuodenaikamäärittelyn mukaan on mahdollista. Vuodenaika on ajanjakson luokkaparametrinen määritelmä. Luokkaparametri on aina epätarkempi kuin ajanjakson tarkka ajallinen määritys esim. päiväys ja/tai sirkadinen vuorokaudenaika. Fenologisessa tutkimuksessa pyritään tarkan ajanmäärityksen käyttöön. Tutkimusajanjakso voidaan valita ja usein valitaankin jonkin summittaisemman jakson, kuten vuodenajan tms., perusteella. Etukäteen fenologista prosessia seuraamalla ei voi tarkasti sanoa, milloin esim. kevät alkaa, koska termisessä keväässä tarkoitetaan lämpötilan pysymistä 0°C:een yläpuolella. Yleensä tutkimuksessa liitetään kyseiseen määritelmään, kuinka monen vuorokauden ajan lämpötila saa poiketa 0°C:een määritelmästä alaspäin. Jakson tarkka määrittely voi tapahtua vasta kokeen tulosten laskennan yhteydessä, koska tarkka lämpötilojen mittausdata on yleensä saatavilla vasta jälkeenpäin.

Korjattu: ":een määritelmästä alaspäin."
Korjattu: lisätty s-kirjain.
Korjattu: s->n.

[Psykopatologia]

Mirri määrittelee "adjektiivisesti".

[Helmenkalastaja]

Pälä pälä