Kuutar kirjoitti:Jos teiltä palstalaisilta kysyttäisiin, miksi pidätte itseänne naisena tai miehenä, mitä vastaisitte?
Omalta kohdaltani en ole osannut arvottaa omaa naiseuttani mitenkään erikoislaatuisena, koska olen koko ikäni ollut naissukupuolinen.Omaa "rooliani" naisena olen pitänyt itsestäänselvyytenä. Se on kasvanut minuun ja kulkee mukanani halusin tai en, samoin kuin geeniperimäni ,käsitys siitä, kuka ilen ja miten elän elämääni. Naiseudessakin ilmenee erilaisia persoonallisuuden piirteitä, fyysisiä ominaisuuksia , reagoimistapoja sekä toimintamalleja. Ei minulla ole ollut tarvetta kyseenalaistaa omaa naiseuttani .Sen verran luonnollisena osana se on kuulunut elämääni.
Elämänkaareni ja naiseuden kokemiseni kulkenee naiseuden totuttuja ratoja sekä sisältänee samoja kokemuksia kuin usealla naisella.Olen saanut kokea muutamia tärkeitä ihmissuhteita , äitiyden kaikkine vaiheineen, olen elänyt niin parisuhteessa, perheenäitinä kuin itsenäisenäkin. Olen osannut myös käyttää naiseuttani hyväkseni tietyissä asioissa ja osaan edelleenkin. Se taitohan varmaan on usealla naisella ihan "sisäsyntyisesti"
Eihän naiseuden täyttymys ole avioliitto, perhe tai työura.
Itselläni on näistä kaikista kokemusta , joita ilman elämäni saattaisi olla vailla tärkeitä elementtejä, muttei olisi tehnyt minusta " vähemmän naista"
Omaa seksuaalisuuttani naisena en ole kaikin ajoin riittävästi tiedostanut, vaikka kokonaiseksi naiseksi itseni tunnenkin. Ennemminkin olen ollut pidättyvä kuin yliseksuaalinen. Se lienee persoonakohtaista eikä välttämättä heikennä naiseuttani.
Kaikenkaikkiaan tässä nyt on vain muutama esimerkki siitä, miten olen oman naiseuteni kokenut ja sen kanssa selviytynyt.
Ainoastaan yhden naisen kokemuksia ja tuntemuksia naiseudestaan.
Liikaa ei voi korostaa sitä, ettei tärkeintä mitä sukupuolista, etnistä tms ryhmittymää edustaa, vaan se, miten kokee itsensä kokonaisena ihmisenä, sillä ihmisyydestähän tässä loppujen lopuksi on kysymys.