T I I V I S T E L M Ä (Raportti 6/2016 • THL; s. 3 - 4)
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/ ... sequence=1 (63 s.)
Lien Nguyen, Henna Jurvanen, Unto Häkkinen, Reijo Sund, Mikko Syvänne, Ilkka Tierala.
Lääkkeet sydäninfarktin hoidossa. Statiinihoidon hyödyt ja haitat. Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos (THL). Raportti 6/2016, 62 sivua. Helsinki 2016.
ISBN 978-952-302-663-6 (painettu); ISBN 978-952-302-664-3 (verkkojulkaisu)
Tässä Kelan (KKRL) rahoituksen turvin tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin sydäninfarktipotilaiden
lääkkeiden käyttöä vuosina 1998 – 2013 sekä arvioitiin statiinien käytön
hyötyjä, haittoja ja kustannusvaikuttavuutta sydäninfarktipotilailla vuosina 1998 –
2011. Tutkimuksessa käytettiin PERFECT-hankkeen sydäninfarktipotilaita koskevaa
aineistoa. Mukaan otettiin potilaat, jotka olivat kotiutuneet 90 päivän sisällä ensimmäisen
sydäninfarktihoitojakson alkamisesta ja olleet kotona vähintään seitsemän ensimmäistä
päivää kotiutumisen jälkeen. Statiinien käytön hyötyjen ja haittojen tarkasteluun
otettiin mukaan vain ensimmäisen sydäninfarktin potilaat, jotka eivät olleet käyttäneet
statiineja ennen sydäninfarktia. Lisäksi käytettiin kaltaistettua tutkimusaineistoa, joka
muodostettiin hakemalla statiinia käyttäneille verrokit niiden potilaiden joukosta, jotka
eivät käyttäneet statiinia.
Sydäninfarktipotilaiden lääkkeiden käyttöä tarkasteltiin kuvailevasti. Statiinin käyttö
määriteltiin sen perusteella, oliko potilas ostanut statiinia ensimmäisen viikon aikana
kotiutumisesta vai ei. Vastaavasti statiinin käyttäjä (ei-käyttäjä) oli potilas, joka oli ostanut
(ei ollut ostanut) statiinia ensimmäisen viikon aikana kotiutumisesta. Hoitokustannukset
sisälsivät sairaala- ja avohoidon kustannusten lisäksi avohoidossa käytettyjen
Kelan korvaamien lääkkeiden kustannukset. Statiinien käytön hyötyjen ja haittojen arviointi
perustui tarkoitukseen soveltuviin monimuuttuja-analyyseihin (Coxin regressio,
logit- ja multinomiaalinen logit, kilpailevien riskien malli ja yleistetty lineaarinen malli).
Kustannusvaikuttavuusanalyysissä statiinihoidon vaikutuksia mitattiin lisäelinvuosilla.
Seuranta-aika oli vuosi. Analyysit tehtiin sekä koko tutkimusajanjaksolle että erikseen
ajanjaksoina 1998 – 2001, 2002 – 2007 ja 2008 – 2011. Herkkyysanalyysissä käytettiin
aikariippuvaa statiininkäyttömuuttujaa ja seuranta-aika pidennettiin viiteen vuoteen.
Statiinien käyttö sydäninfarktipotilailla lisääntyi vuosina 1998 – 2013. Kun 1990-luvun
loppupuolella noin puolet sydäninfarktipotilaista käytti statiineja sydäninfarktin
jälkeen, oli 2010-luvulla vastaava osuus yli 90 %. Avohoidossa käytettyjen statiinien kustannukset
laskivat vuonna 2003 voimaan tulleen lääkevaihdon, tukkuhintojen alentamisen
sekä viitehintajärjestelmän käyttöönoton myötä. Vuonna 2006 voimaan tulleen
kalliiden statiinien (atorvastatiinin ja rosuvastatiinin ) korvattavuuden rajoituksen jälkeen
atorvastatiinia ja rosuvastatiinia ostaneiden määrät vähenivät ja samalla simvastatiinia
ostaneiden määrä lisääntyi. Atorvastatiinin korvausrajoitus poistui vuonna 2009.
Tämän jälkeen atorvastatiinin käyttäjien osuus uusien käyttäjien keskuudessa on nopeasti
kasvanut, ja simvastatiinin käyttäjien osuus laskenut. Rosuvastatiinin korvausrajoitus poistui
vuoden 2012 lopussa.
Yhden vuoden seurannassa statiinin käyttäjillä havaittiin pienempi kuolemanriski ja
myös pienempi riski joutua pitkäaikaishoitoon verrattuna ei-käyttäjiin. Statiinin käyttäjillä
havaittiin myös vähemmän aivoverenkiertohäiriöitä kuin statiineja käyttämättö-
millä. Sen sijaan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä riskiin saada uusintasydäninfarkti ei
havaittu. Statiinin käytöllä havaittiin myös olevan yhteys pienempään munuaisten vajaatoiminnan
riskiin, kuitenkin vain ensimmäisellä tutkimusajanjaksolla vuosina 1998 –
2001, mutta sillä ei näyttänyt olevan johdonmukaista yhteyttä diabetesriskiin.
Koko tutkimusajanjaksoon perustuvassa tarkastelussa statiinin käyttäjien hoitokustannukset
olivat statiinin ei-käyttäjiä suuremmat. Käyttäjäryhmien hoitokustannusten
ero pienentyi ensimmäisen tutkimusajanjakson jälkeen. Viimeisellä ajanjaksolla vuosina
2008–2011 statiinin käyttäjien keskimääräiset hoitokustannukset olivat statiinia käyttä-
mättömiä pienemmät.
Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että statiinihoito on erittäin kustannusvaikuttavaa.
Hoidon hyötyvaikutukset olivat parhaimmillaan viimeisellä tutkimusajanjaksolla
vuosina 2008 – 2011.
Avainsanat: statiinien käyttö, sydäninfarkti, kuolleisuus, uusintasydäninfarkti, diabetes,
munuaisten vajaatoiminta, aivoverenkiertohäiriöt, pitkäaikaishoito, hoitokustannukset,
kustannusvaikuttavuus, Coxin regressio, logit, multinomiaalinen logit, kilpailevien riskien
malli, yleistetty lineaarinen malli, PERFECT.