Niina Markkulan väitös depressiosta (2016)

Niina Markkulan väitös depressiosta (2016)

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 31.05.2016 01:28

Niina Markkula (2016): https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sequence=1 (127 p.)
Painetussa kirjassa on lisäksi 4 originaali-tutkimuksen tekstit (I‒IV).

PREVALENCE, PREDICTORS AND PROGNOSIS OF DEPRESSIVE DISORDERS IN THE GENERAL POPULATION, A LONGITUDINAL POPULATION STUDY.

ACADEMIC DISSERTATION To be presented, with the permission of the Faculty of Medicine of the University of Helsinki, for public examination in the Christian Sibelius auditorium, Psychiatry Centre, on 3rd June 2016, at 12 noon. [Hesperia]

Kuva
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Niina Markkulan väitös depressiosta (2016)

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 31.05.2016 10:02

T I I V I S T E L M Ä

Masennushäiriöt ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma
maailmanlaajuisesti. Ne ovat yleisiä, usein pitkäkestoisia ja niillä on suuri
taipumus uusia. Niihin liittyy vakavia kielteisiä seurauksia, kuten
psykososiaalista haittaa, heikentynyttä elämänlaatua, fyysisen terveyden
ongelmia ja lisääntynyttä kuolleisuutta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin
masennushäiriöiden (masennustilan sekä pitkäkestoisen masennuksen)
esiintyvyyttä, riskitekijöitä ja erilaisia kielteisiä seurauksia pitkittäisessä
väestötutkimuksessa. Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää
masennushäiriöiden esiintyvyys Suomessa vuonna 2011 ja arvioida
esiintyvyyden mahdollisia muutoksia viime vuosikymmenen aikana, tutkia
masennushäiriöiden ilmaantuvuuden riskitekijöitä, selvittää
masennushäiriöiden pitkän aikavälin ennustetta ja siihen vaikuttavia
tekijöitä sekä arvioida masennus-, ahdistus- ja alkoholihäiriöihin liittyvää
ylikuolleisuutta. Tutkimusaineistona käytettiin Terveys 2000 - ja Terveys
2011 –tutkimuksia, jotka muodostavat yhdessä pitkittäisen
väestötutkimuksen. Väestötutkimuksen tietoja täydennettiin
hoitoilmoitusrekisterin ja kuolemansyyrekisterin tiedoilla.

Tulokset osoittavat, että yhdellä kymmenestä suomalaisesta aikuisesta oli
masennushäiriö vuonna 2011. Masennushäiriöiden esiintyvyys lisääntyi
vuosien 2000 ja 2011 välillä erityisesti naisilla. Väestötutkimusten
perusteella tehdyt arviot masennushäiriöiden esiintyvyydestä voivat olla
todellista pienempiä, koska niistä kärsivät henkilöt osallistuvat
väestötutkimuksiin muita harvemmin. Riskitekijöitä uusien
masennushäiriöiden ilmaantumiselle olivat nuori ikä, useat lapsuuden
vastoinkäymiset, ahdistuneisuushäiriö, lievät masennuksen oireet jo
tutkimuksen alussa sekä sosiaalisen pääoman ulottuvuuksista heikko kyky
tuntea luottamusta. Niistä seurantatutkimuksen henkilöistä, joilla oli
tutkimuksen alussa masennushäiriö, 34‒43 %:lla oli todettavissa masennus-,
ahdistus- tai alkoholihäiriö yhdentoista vuoden kuluttua
seurantatutkimuksessa, ja 48‒61 %:lla oli kliinisesti merkittäviä
masennusoireita. Riski häiriön pitkittymiselle oli suurempi niillä, joilla oli
muita vaikeampia oireita vuonna 2000, sekä niillä, jotka eivät olleet
naimisissa tai avoliitossa. Masennushäiriöihin liittyi kaksinkertainen
kuolleisuusriski, alkoholihäiriöissä riski oli 1.7-kertainen, kun taas
ahdistushäiriöissä riski ei ollut suurentunut.

Tämä tutkimus vahvistaa, että masennushäiriöt ovat kasvava
kansanterveysongelma Suomessa ja niillä on vakavia pitkäaikaisia
seurauksia. On erittäin tärkeää kehittää sekä ennaltaehkäisyä että
toimenpiteitä, joilla vähennetään masennushäiriöiden kielteisiä
terveydellisiä ja sosiaalisia seurauksia.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Niina Markkulan väitös depressiosta (2016)

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 31.05.2016 10:55

HS - Elämä & Hyvinvointi
Tutkimus: Naiset masentuvat miehiä helpommin – sairaus puhkeaa usein jo nuorena

Lapsuusajan vaikeudet ja ongelmat ihmissuhteissa vaikuttavat siihen, että naiset sairastuvat masennukseen helpommin kuin miehet.

HYVINVOINTI 30.5.2016 13:13 Anne Viljamaa HELSINGIN SANOMAT http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1464575721292

LAPSUUDEN AJAN toistuvat vastoinkäymiset, nuori ikä, ahdistuneisuushäiriö ja heikko kyky tuntea luottamusta muihin ihmisiin lisäävät mahdollisuutta sairastua masentuneisuuteen, toteaa väitöstyössään psykiatriaan ja terveydenhuoltoon erikoistuva lääkäri Niina Markkula.
Hänen mukaansa masennus on Suomessa kasvava kansanterveysongelma, jolla on vakavia pitkäaikaisia vaikutuksia.
Markkula käytti pääasiallisena aineistonaan Terveys 2000- ja 2011 -tutkimuksia.
Tutkimuksen mukaan yhdellä kymmenestä aikuisikäisestä suomalaisesta oli masennushäiriö vuonna 2011. Markkulan arvion mukaan tämän hetken tilanne todennäköisesti vastaa tutkimuskauden tuloksia.

TUTKIMUSVUOSIEN aikana masennushäiriöt lisääntyivät erityisesti naisilla.
”Tutkimuksissa ei tarkasteltu erikseen naisten ja miesten riskitekijöitä, mutta aiemmista tutkimuksista tiedetään, että naisilla lapsuusajan vastoinkäymiset ja ihmissuhdeongelmat ovat tärkeämpiä tekijöitä masennuksen puhkeamisessa kuin miehillä”, Markkula toteaa.
”Tuloksissa voivat näkyä 1990-luvun laman ajan lasten vaikeudet”, hän jatkaa.

MASENNUKSEN pitkittymisen riski oli suurin niillä henkilöillä, joilla oli tutkimuksen alussa muita vaikeampia oireita sekä niillä, jotka eivät olleet naimisissa tai avoliitossa.
Markkulan mukaan kaikentasoiset masennushäiriöt kaksinkertaistavat kuolleisuusriskin.
”Mitä vakavampi masennushäiriö oli, sitä enemmän kuolleisuusriski nousi”, hän kertoo tutkimustuloksista.
Ahdistushäiriöissä kuolleisuusriskin ei todettu kasvavan.

MASENNUS uhkaa erityisesti nuoria ihmisiä.
”Masennukseen sairastutaan ensimmäisen kerran keskimäärin 20 – 30 vuoden iässä. Tässä tutkimuksessa sairastumisriski väheni vuodessa noin kolmella prosentilla.”
Markkulan mukaan nuorten sairastumisriskiä saattavat osaltaan selittää tutkimusten toteutustavat.
”Iäkkäämmät eivät välttämättä osaa vastata tutkimusten tuloksiin todellista tilannettaan vastaavasti.”

MARKKULA painottaa mielenterveysongelmien ennalta ehkäisyn merkitystä.
”Monilla eri sektoreilla tehtävät päätökset menojen leikkauksista vaikuttavat myös masennushäiriöiden terveydellisiin ja sosiaalisiin seurauksiin.”
Markkulan väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa 3. kesäkuuta.

Kommentit 8
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Niina Markkulan väitös depressiosta (2016)

ViestiKirjoittaja Ryysy » 31.05.2016 12:03

Outo / jännä sanavalinta tuo vastoinkäyminen. Mitä tuo edes tarkoittaa?

Olen ajatellut, että vastoinkäymiset ovat niitä asioita, joita ihmisten elämään nyt vain kuuluu ja niitä pitää kestää. En siis ainakaan miellä näitä miksikään pahoinpitelyiksi tai lapsuuden kaltoinkohteluksi...
Ryysy
 

Re: Niina Markkulan väitös depressiosta (2016)

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 31.05.2016 12:30

(- -)
Niistä seurantatutkimuksen henkilöistä, joilla oli tutkimuksen alussa [2000] masennushäiriö, 34‒43 %:lla oli todettavissa masennus-, ahdistus- tai alkoholihäiriö yhdentoista vuoden kuluttua [2011] seurantatutkimuksessa, ja 48‒61 %:lla oli kliinisesti merkittäviä masennusoireita. Riski häiriön pitkittymiselle oli suurempi niillä, joilla oli muita vaikeampia oireita vuonna 2000, sekä niillä, jotka eivät olleet naimisissa tai avoliitossa.
(- -)

Täytyy mennä perjantaina Hesperiaan kuuntelemaan tarkemmin (ja ajoissa, jotta saa painetun kirjan ilmaiseksi). - Sisään pääsee ilman museokorttia.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Niina Markkulan väitös depressiosta (2016)

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 03.06.2016 21:21

12:15 Kustos Erkki Isometsä avaa
12:16 Lectio praecursoria
12;34: Väittely alkaa: Raimo K. R. Salokangas vs. Markkula
13:40: Luukkonen poistuu
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Niina Markkulan väitös depressiosta (2016)

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 03.06.2016 21:24

2.2.4 PREVALENCE OF DYSTHYMIA [p. 31]

Compared with MDD [major depressive disorder], fewer studies have investigated the prevalence of dysthymia. For the Global Burden of Disease [GBD] 2010 study, a thorough systematic review found 38 studies, and established a period (combined current, 1-, 3-, 6- and 12-month) prevalence of 1.6% (Charlson et al., 2013). Prevalences in different studies ranged from 0.0% to 8.5%. Data from many regions was lacking, and the estimate was partly based on modelling. Other reviews have found annual prevalences of 2.0% (Waraich et al., 2004) and 0.1‒1.5% (Gureje, 2011). National studies have found 0.5‒1.5% 12-month prevalence rates in the United States (Blanco et al., 2010); 0.9‒2.5% in the Netherlands (Bijl et al., 1998, de Graaf et al., 2012); 1.1% in Australia (Andrews et al., 2001); and 1.7% in Germany (Jacobi et al., 2015) [P.L.]

Vastaväittäjä, professori Raimo K. R. Salokangas (71), jolle myös "vanhempi" diagnostiikka (ICD-9 [1975], ym.) oli tuttua, antoi väittelijälle tunnustusta siitä, että kirjassa oli otettu huomioon myös vähemmän tutkittu dystymia (or depressive neurosis), joka esitettiin ensi kertaa APAn DSM-III:ssa (1980). Dystymian oireisto vastasi suunnilleen aiempaa luultavasti maailmanlaajuisesti yleisintä psykiatrista diagnoosia neuroottista depressiota, mutta nyt merkkisysteemisessä diagnostisessa krititeeristössä oli (lisättynä) kahden vuoden kesto (2 v), kun major depression -diagnoosi, joka vuonna 1986 suomennettiin nimellä "vakava masennustila", edellytti vain kahden viikon kestoa (2 vk). Nykyisessä ICD-10:ssä (1992) vastaavat nimikkeet ovat "masennustila" tai "toistuva masennusjakso" ja "pitkäaikainen masennus". ICD:n masennustila tai -jakso (DSM:n major depressive episode, MDE) on kokooma, joka sisältää vaikeusasteen luokituksen 0 lievä, 1 keskivaikea, 2 vaikea, 3 psykoottinen.

Jos ei oteta huomioon depressiivistä psykoosia (yllä 3; alla 6), dystymiassa ja masennustilassa kyse on samasta sairaudesta (tai häiriöstä). ‒ Depression oireenmukainen vaikeusaste muodostuu seuraavaksi:

"Neuroottinen" depressio (1)
1 dystymia (ja. mm. depressiivinen sopeutumishäiriö) ‒>

"Varsinainen" depressio (26)
2 lievä masennustila tai jakso ‒>
3 keskivaikea masennus ‒>
4 keskivaikea masennus somaattisin oirein ‒>
5 vaikea masennus ‒>
6 psykoottinen ("kraepeliniläinen") masennus

Väitöstilaisuudessa ei kuitenkaan keskusteltu dystymiaan vrt. depressiotiloihin (MDE) liittyvästä paradoksista: Vaikka dystyyminen oireisto, per se, on luultavasti yhä masennukseen liittyvästä symptomologiasta yleisin, on dystymia-diagnoosin prevalenssi kaikissa tutkimuksissa ollut pienempi kuin vaikeamman masennustila (MDE)-diagnoosin prevalenssi ‒ usein monkertaisesti. Tämä näyttäisi osoittavan, että lievempi (dg) dystymia on harvinaisempi kuin vaikeampi (dg) masennustila. Näin käytännössä onkin: dystymia merkittävänä diagnoosina on menettänyt merkityksensä: lääkärin vastaanotolla kirjoitetaan (sairauslomissa ym.) lähes aina masennustila (dystymia vain joskus lisä-diagnoosina). Analogisesti ja sovellettuna päänsärkyyn edellä kuvattu käytäntö ja asiaintila merkitsisi sitä, että lievä krooninen päänsärky olisi havinaisempi kuin migreeni-kohtaukset! Näinhän ei voi olla, vaan sairauksie jakauma on (lähes) aina vino siten, että lievemmät ovat yleisempiä (jolloin jakaumaan tulee "häntä" x-akselin oikealle puolelle, so. vaikeammat tapaukset).

Täten "oikeasti" dystyyminen oireisto on yleisempää kuin masennustilojen (MDE) oireisto, ja dystymian alhaisempi diagnostinen prevalenssi tulee vain siitä, että dystymiaan vaaditaan 2 vuoden kesto, jolloin sitä ei epidemiologisissa tutkimuksissa noteerata. Yllä (Charlson et al., 2013) "a period (combined current, 1-, 3-, 6- and 12-month) prevalence" saattaa olla jopa käsitteenä sekava, eikä kriteerien mukaan edes ole (dg) dystymian (esimerkiksi) 1 kk:n prevalenssia! ‒ Jos esimerkiksi 1.1.2015 tutkittavalta kysytään depressio-oireista kuluneena vuonna (2014), ei dystymiaa voi edes diagnosoida, koska kahta vuotta ei ole vielä kulunut! Sen sijaan kahden viikon masennus-periodeja on voinut olla jopa useita.

FL Pertti Luukkonen viewtopic.php?f=10&t=4557
(5.6.2016) viewtopic.php?f=8&t=17528&p=258455#p258455
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Niina Markkulan väitös depressiosta (2016)

ViestiKirjoittaja Mirri » 03.06.2016 22:08

Ryysy kirjoitti:Outo / jännä sanavalinta tuo vastoinkäyminen. Mitä tuo edes tarkoittaa?
Olen ajatellut, että vastoinkäymiset ovat niitä asioita, joita ihmisten elämään nyt vain kuuluu ja niitä pitää kestää. En siis ainakaan miellä näitä miksikään pahoinpitelyiksi tai lapsuuden kaltoinkohteluksi...

Kävisiköhän sanan vastoinkäyminen synonyymiksi koettelemus?

On totta, että vastoinkäymiset kuuluvat ihmisen elämään ja niitä pitäisi kestää. Lapsena kuitenkaan ei pitäisi joutua kohtaamaan runsaasti vastoinkäymisiä/koettelemuksia, koska lapsella ei ole riittävästi keinoja käsitellä niitä - eikä ainakaan, jos hän joutuu selviytymään niistä yksin ja ilman aikuisten tukea. Päinvastoin lapsuudessa koetut suuret ja/tai toistuvat vastoinkäymiset voivat heikentää ihmisen kykyä selviytyä aikuisuuden vastoinkäymisistä.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 22356
Liittynyt: 01.01.2012 19:18


Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa