Kolme kokemusta psykoterapiasta

[jupe]

ELÄMÄ | Anni Jyrinki | 27.5.2016 6:00

Kolme kokemusta psykoterapiasta

Pirjo, Minna ja Noora kertovat, miten psykoterapia auttoi heitä.

Keinoja selvitä ahdistuksesta

– Hahmoterapiasta tunnen saaneeni keinoja selvitä ahdistuksesta, kun en tuntenut selviäväni läheisen päihderiippuvuudesta. Tai oikeastaan terapiassa selvisi, ettei asia olekaan ihan niin yksinkertainen, vaan syyt oireisiini ovat syvemmällä, kertoo 51-vuotiasPirjo.

Pirjo oli jo aikaisemmin käynyt terveyskeskuksessa juttelemassa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa, kun hän näki mainoksen hahmoterapiasta.
– Minua kiinnosti se, että tässä terapiamuodossa hoito on muutakin kuin keskustelua.

”PIKKUHILJAA HAHMOTTUVAT MYÖS PITEMPIAIKAISET VAIKUTUKSET.”

Tyypillistä terapiakertaa hahmoterapiasta on vaikea luonnehtia.
– Monesti toki vain puhutaan, mutta usein käyn keskusteluja kuvitteellisen henkilön eli hahmon kanssa. Joskus myös piirrän tunteitani paperille tai saan kotitehtäviä, Pirjo kuvailee hahmoterapian kulkua.

Pirjon mukaan terapia on todella auttanut.
– Välittömän hyödyn tunnen heti käynnin aikana, ja nyt pikkuhiljaa hahmottuvat myös pitempiaikaiset vaikutukset, kun terapiaa on takana vuosi.

Hienointa Pirjon mukaan on ollut huomata muutos omassa olossa ja käyttäytymisessä.
–  Vaikka se prosessi tuntuukin välillä raivostuttavan hitaalta, hän naurahtaa.


Kohti itsenäisempiä ratkaisuja

Psykoanalyysi on useiden vuosien mittainen prosessi. 37-vuotias Minna kertoo käyneensä psykoanalyyttisessä terapiassa kahdeksan vuoden ajan.
– Avioeron jälkeen heräsin pohtimaan elämääni ja tajusin, kuinka lapsuuden ikävät kokemukset ovat sävyttäneet kaikkia tekemiäni valintoja aikuisenakin.

”TERAPIA ON OPETTANUT MINULLE, MITEN VIETÄVISSÄ OLIN LAPSENA, JA ETTÄ JATKOIN SAMALLA TUTULLA TAVALLA AIKUISENAKIN.”

Itse terapia on Minnan mukaan lähinnä vapaata assosiaatiota. Hän puhuu kaikista mieleen nousevista asioista. Välillä terapeutti kommentoi tai esittää jatkokysymyksiä.
– Isoin anti on ollut se, että terapia on opettanut minulle, miten vietävissä olin lapsena, ja että jatkoin samalla tutulla tavalla aikuisenakin. Hiljalleen opin seisomaan itsenäisemmin ja tekemään terveempiä ratkaisuja.
Valmiuksia käsitellä kriisejä

Traumapsykoterapia keskittyy nimensä mukaisesti traumaattisten kokemusten tai kriisin käsittelyyn. Tällaisia ovat esimerkiksi onnettomuudet, avioero, raiskaus tai läheisen äkillinen kuolema.
– Minulle haettiin teini-ikäisenä apua masennus- ja ahdistusoireiluun. Vuosien ja mutkien kautta päädyin traumaterapeutin vastaanotolle, 25-vuotias Noora muistelee.

”SAMALLA KESKITYTTIIN VAHVISTAMAAN LÄSNÄOLOA JA TOIMINTAKYKYÄ NYKYHETKESSÄ.”

Terapiaistunto meni tyypillisesti siten, että Noora kertasi kulunutta viikkoa ja siitä nousi asioita tai tapahtumia, joita terapeutin kanssa alettiin tarkemmin käydä läpi.
– Joskus tehtiin myös erilaisia harjoituksia, kuten omien rajojen työstämiseen liittyviä. Aika paljon puhuttiin menneistä eli niistä traumoista, mutta samalla keskityttiin vahvistamaan läsnäoloa ja toimintakykyä nykyhetkessä.

Noora kokee, että terapia auttoi häntä näkemään realistisesti, millaisia asioita hän joutui lapsuudessaan käymään läpi ja hyväksymään ne osaksi henkilökohtaista elämäntarinaansa.
– Sain myös valmiuksia myöhempiin kriisihetkiin, joita on tullut elämässä eteen.

Haastateltujen nimet on muutettu.

Mitä psykoterapia on?

Kattokäsite usealle terapiasuuntaukselle, joilla hoidetaan psyykkisiä vaikeuksia psykologisten menetelmien avulla. Yleisin työskentelymuoto on keskustelu. Tavallisesta juttutuokiosta terapia eroaa muun muassa siten, että terapialla on tavoite: päämäärä tai ratkaisu, johon keskustelun on määrä johtaa.
Psykoterapian muotoja on monia, ja ne eroavat toisistaan taustateorioidensa ja lähestymistapojensa suhteen. Yleisimmin käytettyjä ovat muun muassa psykoanalyysi, kognitiivinen psykoterapia, psykodynaaminen psykoterapia, hahmoterapia sekä ratkaisukeskeinen psykoterapia. Psykoterapia voi olla myös traumaterapiaa tai perheterapiaa, ja sitä on niin lyhyt- kuin pitkäkestoista.
Vuoden 2013 tilastot kertovat, että Kelan korvaamassa terapiassa kävi tuolloin noin 23 000 suomalaista. Luku ei kerro koko määrää, sillä terapiaa annetaan myös julkisen terveydenhuollon puolella. Itsemaksavien asiakkaiden määrästä ei myöskään ole saatavilla tilastoa.

Kuinka terapiaan pääsee?

Yleisin tapa hakeutua terapiaan on varata aika suoraan psykoterapeutille tai hakeutua psykoterapeutille terveydenhuollon lähetteen avulla. Asiakkaan on aina etsittävä terapeutti itse.
Kela-korvauksen voi saada vain laillistetun psykoterapeutin hoidosta.
Itsemaksavana asiakkaana terapiaan voi hakeutua kuka vain, mutta silloin kustannukset jäävät asiakkaan kontolle. Keskimäärin yksi kerta maksaa vähintään 60 euroa.

Mikä terapia sopii parhaiten?

Psykoterapian eri muodoista on saatavilla tietoa niin terveydenhuollon henkilökunnalta kuin esimerkiksi internetistä. Itselle sopiva malli ja terapeutti, jonka kanssa on luonnollista keskustella, löytyvät lähinnä kokeilemalla.

Psykoterapian eri suuntauksia

Psykoanalyyttinen terapia. Tähtää omien toimintatapojen ymmärtämiseen ja pysyvään muutokseen. Kestää usein vuosia, terapeutti ja asiakas tapaavat tiiviisti, 1–3 kertaa viikossa.

Kognitiivinen terapia. Lähtee liikkeelle potilaan konkreettisesta arkielämän tilanteesta, jossa ongelmia. Selvitetään mikä ongelman laukaisee ja kuinka omaa reaktiota voisi muokata. Opetellaan uusia toimintamalleja.

Behavioristinen terapia. Pyrkii vaikuttamaan suoraan käyttäytymiseen. Käytetään yleisesti mm. alkoholismin hoidossa.

Hahmoterapia. Korostaa nykyhetkeä ja oman itsensä hyväksymistä. Luova ja kokonaisvaltainen lähestymistapa.

Ratkaisukeskeinen terapia. Etsitään ongelmatilanteisiin ratkaisuja mm. luomalla mielikuvia siitä, miten asiat olisivat hyvin ja suunnitellaan konkreettisia keinoja tuon tilanteen saavuttamiseksi.

http://hyvinvointi.ts.fi/elama/kolme-ko ... _campaign=

[Pinja]

Hyviä kokemuksia. Sisältää aika paljon samaa materiaalia kuin oma terapiani. Hahmoterapiaa en ymmärrä, todellisuuden taju täytyy olla erittäin hyvä, että voisi kuvitella keskusteluja jonkun kuvitteellisen hahmon kanssa, terapeutti riittää.