Aikuisia ei enӓӓ ole, on vain "ikuisia nuoria"

[Kuutar]

- -
Näin ollen maailman taloushuolet ja luonnonvarojen riittävyys eivät liity vain länsimaalaisten itsekkyyteen tai elämäntapaan.

Läntisten jälkiteollisten maiden käyttämät luonnonvarat per kapita ovat niin suuret verrattuina maapallon köyhimpiin maihin, että niillä on erittäin suuri merkitys maapallon luonnonvarojen riittävyydelle. Kiinan ja Intian vaurastuminen on vain pahentanut tilannetta maapallon luonnonvarojen kulutuksen suhteen.

Eivät kuitenkaan yksistään selitä tuloeroja eri maissa.

Mitä tarkoitat?

Mirrin linkittämässä Gini- kertoimesta ilmeni, että joissain maissa esiintyy suuria tuloeroja, vaikka ne ovat rikkaita. Jotkut maat puolestaan ovat köyhiä, mutta tuloerot maassa ovat pieniä. Pieni Gini- kerroin kertoo siitä, että kyseinen yhteiskunta on tasa-arvoinen.

[Hilppa]

- -
Näin ollen maailman taloushuolet ja luonnonvarojen riittävyys eivät liity vain länsimaalaisten itsekkyyteen tai elämäntapaan.

Läntisten jälkiteollisten maiden käyttämät luonnonvarat per kapita ovat niin suuret verrattuina maapallon köyhimpiin maihin, että niillä on erittäin suuri merkitys maapallon luonnonvarojen riittävyydelle. Kiinan ja Intian vaurastuminen on vain pahentanut tilannetta maapallon luonnonvarojen kulutuksen suhteen.

Mielestäni terminologia on ristiriidassa aloitusartikkelin sanoman kanssa, kun taloushuolista puhutaan luonnonvarojen riittävyyden eräänlaisena synonyyminä, mitä ne eivät ole. Kyse on erityyppisistä käsitteistä, mutta joilla on suhde toisiinsa. Talous on enemmän abstrakti käsite etenkin siinä merkityksessään, jossa sitä käsitellään tiedotusvälineissä ja uutisissa, sen sijaan luonnonvarat on konkreettinen käsite. Puhdasta vettä ja luontoa joko on tai ei ole. Tuosta rinnastuksesta näiden kahden käsitteen välillä johtuen ei mielestäni voi esittää, että luonnonvarojen riittävyys ei liity nykyihmisten, etenkin varakkaiden ihmisten ja länsimaisten ihmisten itsekkyyteen. Liittyy varmasti muihinkin seikkoihin, mutta erittäin suuressa määrin myös länsimaiden ihmisten itsekkyyteen liittyy luonnonvarojen hupeneminen.

[Hilppa]

Luonnonvarojen riittävyydestä ja kulutuksen suhteesta kestävyyteen olisi mielestäni parempi katsoa talousmahteja kuin tasa-arvosuuretta (Gini –kerrointa). Talousmahtien joukossa ovat suuret teollisuusmaat (jälkiteollisuusmaat) kuten USA, Kiina ja Japani. Niiden väestön kulutustottumukset vaikuttavat väkilukunsa ja varallisuutensa perusteella määrällisesti eniten luonnonvarojen riittävyyteen.

Ulkomaat 26.12.2013 klo 14:43 | päivitetty 26.12.2013 klo 15:00
Talousennuste: Britanniasta Euroopan suurin talous vuonna 2030

Lontoolaisen taloudellisen tutkimuslaitoksen CEBR:in ennusteen mukaan Britannia ohittaa Saksan, jos euroalue säilyy. Kiinan nousu maailman talousmahdiksi on puolestaan hidastunut.

Maailman suurimmat taloudet BKT:n mukaan:

Vuonna 2013

Yhdysvallat
Kiina
Japani
Saksa
Ranska
Britannia
Brasilia
Italia
Venäjä
Intia

Vuonna 2028

Kiina
Yhdysvallat
Intia
Japani
Brasilia
Saksa
Britannia
Venäjä
Meksiko
Kanada
http://yle.fi/uutiset/talousennuste_bri ... 30/7001277

[Mirri]

Ei taida itsekkyys rajoittua länsimaihin, koska niin moni entinen kehitysmaa tahtoo ja pyrkii varakkaaksi teollistuneeksi maaksi. Aiemmin mainittu Intia yhtenä hyvänä esimerkkinä. Afrikasta voitaisiin mainita vaikkapa Nigeria.
Näissä uusissa elintasomaissa vain pidetään tiukasti huoli siitä, että rikkaudet tulevat harvojen iloksi ja että maan väestön enemmistö pysyy niistä osattomina...

En pääse yli enkä ympäri siitä ajatuksesta, että itsekkyys ja oman edun tavoittelu on ihmiskunnan yhteinen piirre. Se, että tietyt maat ovat teollistuneet aiemmin kuin toiset, ei taida selittyä sillä, että itsekkyyden määrä on ollut suurempi. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö näissä nykyisin taloudellisessa nousussa olevissa maailmankolkissa ilmenisi itsekkyyttä, joka saa länsimaisen itsekkyyden näyttämään kovin vaatimattomalta. Sitä paitsi sitähän juuri pelätäänkin; kiinalaiset voivat tahtoa kaiken mitä 'itsekkäillä' länsimaalaisilla on ja vielä paljon enemmänkin...

[Hilppa]

Rikkaat talousmahdit ovat vastuussa maapallon luonnonvarojen riittävyydestä. Nykyinen suurin talousmahti USA, joka lasketaan länsimaihin, on itsekkyydellään suuressa määrin vastuussa maapallon luonnonvarojen riittävyydestä. Mielestäni ei kuitenkaan voi perustella, että me suomalaiset voisimme itsekkäästi mielin määrin kuluttaa ja tuhlata luonnonvaroja per kapita sillä perusteella, että olemme pieni kansakunta ja tarvitsemme kuluttamista taloutemme pyörittämiseksi ja hyvinvointimme lisäämiseksi. Yhtä lailla olemme vastuussa, kuten muutkin kohtuullisen vauraat valtiot. Yhtä lailla meidän on väärin kiistää kiinalaisia ostamasta jääkaappeja (nykyisin autoja ja syömästä lihaa 70 kg/kapita/vuosi), koska meillä itselläkin on käytettävissä nuo samat kulutushyödykkeet. Sen sijaan voimme pyrkiä kohtuullistamaan omaa kulutustamme, yrittää kehittää luonnonvaroja (raaka-aineita ja energiaa) säästäviä menetelmiä ja tuotteita ja yrittää markkinoida niitä vientituotteiksi. Voimme yrittää siten olla esimerkkeinä.

[Kuutar]

Hilppa:Yksilöiden ja yksityistalouksien kulutus läntisissä jälkiteollisissa maissa on luonnonvaroja tuhlailevaa. Yksityisautoilu, lentäminen, lihan syönti, puhdistetun juomaveden kuluttaminen vaatteiden puhdistamiseen ja WC:n huuhteluun ja ostoskeskusten (huoltoasemien ja kuntokeskusten) lämmittäminen talvipakkasella +20°C:een ovat esimerkkejä luonnonvarojen tuhlailevasta käytöstä, joka ei ole varsinaisesti teollisuuslaitosten toimintaa.

Aika erikoisia esimerkkejä.
Pitäisikö vaatteet sitten pestä likaisella vedellä? Monilla paikkakunnilla vesi olisi puhdistamattomana niin likaista, ettei sitä voisi käyttää vaatteiden pesuunkaan.( Eikä Suomessa nyt ainakaan ole vesipula) Huoltoasemia tarvitaan liikenteen takia ympäri vuoden, minusta niissä on yleensä kylmää ja vetoisaa, niin kuin ostoskeskuksissakin.

[Kuutar]

Rikkaat talousmahdit ovat vastuussa maapallon luonnonvarojen riittävyydestä. Nykyinen suurin talousmahti USA, joka lasketaan länsimaihin, on itsekkyydellään suuressa määrin vastuussa maapallon luonnonvarojen riittävyydestä. Mielestäni ei kuitenkaan voi perustella, että me suomalaiset voisimme itsekkäästi mielin määrin kuluttaa ja tuhlata luonnonvaroja per kapita sillä perusteella, että olemme pieni kansakunta ja tarvitsemme kuluttamista taloutemme pyörittämiseksi ja hyvinvointimme lisäämiseksi. Yhtä lailla olemme vastuussa, kuten muutkin kohtuullisen vauraat valtiot. Yhtä lailla meidän on väärin kiistää kiinalaisia ostamasta jääkaappeja (nykyisin autoja ja syömästä lihaa 70 kg/kapita/vuosi), koska meillä itselläkin on käytettävissä nuo samat kulutushyödykkeet. Sen sijaan voimme pyrkiä kohtuullistamaan omaa kulutustamme, yrittää kehittää luonnonvaroja (raaka-aineita ja energiaa) säästäviä menetelmiä ja tuotteita ja yrittää markkinoida niitä vientituotteiksi. Voimme yrittää siten olla esimerkkeinä.

Uskotko, että kiinalaiset sitten ottavat meistä esimerkkiä?
Uskotko todella, että suomalaisten osuuden merkittäväkään väheneminen merkitsisi kokonaisuuden kannalta paljonkaan?
Mistä kaikesta itse olisit valmis luopumaan? Olisitko valmis luopumaan jääkaapista, pesukoneesta, autoilusta, lihan syömisestä( ja maitotuotteista joilla on samat ilmastopäästövaikutukset), talon lämmittämisestä, tietokoneesta ja muusta elektroniikasta, sekä terveydenhuollosta ja muista julkisista palveluista, joita ylläpidetään huikealla sähkön ja muun energian kulutuksella? Millä tavalla muuten sähkö pitäisi mielestäsi tuottaa?

Tässä http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka ... 57274.html Tekniikka&Talous -lehden linkissä on huippuprofessori Ye Qi:n arvio Kiinan tulevista kasvihuonepäästöistä vuodelta 2014:

Kiinan ilmasto- ja energiapolitiikan huippuprofessori Ye Qi sanoo Tekniikka&Taloudelle, että Kiinan päästöt jatkavat huikeaa nousuaan ja vuonna 2030 ovat 12 miljardia tonnia hiilidioksidia.

Nyt Kiinan päästöt ovat yhdeksän miljardin hiilidioksiditonnin tasolla, Yhdysvaltojen kuudessa ja EU:n neljässä miljardissa.

[Hilppa]

Hilppa:Yksilöiden ja yksityistalouksien kulutus läntisissä jälkiteollisissa maissa on luonnonvaroja tuhlailevaa. Yksityisautoilu, lentäminen, lihan syönti, puhdistetun juomaveden kuluttaminen vaatteiden puhdistamiseen ja WC:n huuhteluun ja ostoskeskusten (huoltoasemien ja kuntokeskusten) lämmittäminen talvipakkasella +20°C:een ovat esimerkkejä luonnonvarojen tuhlailevasta käytöstä, joka ei ole varsinaisesti teollisuuslaitosten toimintaa.

Aika erikoisia esimerkkejä.
Pitäisikö vaatteet sitten pestä likaisella vedellä? Monilla paikkakunnilla vesi olisi puhdistamattomana niin likaista, ettei sitä voisi käyttää vaatteiden pesuunkaan.( Eikä Suomessa nyt ainakaan ole vesipula) Huoltoasemia tarvitaan liikenteen takia ympäri vuoden, minusta niissä on yleensä kylmää ja vetoisaa, niin kuin ostoskeskuksissakin.

I) Esimerkit ovat hyvinkin järkiperäisiä ja jopa yleisesti käytössä kyseisessä kontekstissa.

II) Kukaan ei ole ehdottanut, että vaatteet pitäisi pestä likaisella vedellä, mutta puhtaan juomaveden tuhlaileva käyttö on suorastaan rikos tulevia sukupolvia kohtaan. Esimerkiksi monet nuoret naiset (itse asiassa lähes jokainen, jonka olen yleisessä saunassa tavannut) käydessään suihkussa antavat veden valua hanasta levittäessään shampoota tai hoitoainetta hiuksiinsa, vaikka hanassa on kahva, josta veden tulon voi hyvin helposti pysäyttää ja aloittaa uudelleen, kun vettä huuhteluun tarvitsee. Mielestäni sellainen tuhlaileva toiminta on täysin älytöntä huomaamattomuutta.

III) Suomessakin on ollut suoranainen vesipula Turun seudulla, jossa juomavettä taannoin kuljetettiin asukkaille tankeilla, joista he sitä hakivat kanistereittain. Ja tuo oli ihan nykyaikaa.

IV) Huoltoasemien jättimäisiä talvipakkasellakin lämmitettyjä viihdekeskuksia ei tarvita liikenteen takia. Bensaa ja huoltoasematarvikkeita voi ostaa pienemmistäkin myymälälöistä kuin ABC-hallit ovat. Mutta minkäs teet, kun hullut ovat sellaisia halunneet ja hallit ovat jo olemassa turhuuden muistomerkkeinä.

[Mirri]

Onnittelut, Hilppa.
Löysit sentään yksittäisen ja erittäin pienen ihmisryhmän, jota voit julkisesti syyttää ja osoittaa sormella niin, ettet joutunut syyttämään itseäsi puhuessasi länsimaisen ihmisen itsekkyydestä: suomalaiset nuoret naiset.

[Hilppa]

Onneksi kaikkien lotraajien suojelusenkeli porhalsi paikalle puolustamaan heitä. Samoin onnittelut!

[Psykopatologia]

Mirri:
(- -) Jos länsimaisten ihmisten kulutus saadaan vähenemään, mistä löydetään uusia työpaikkoja kulutuksen vähenemisen seurauksena kadonneiden tilalle?

Kuutar:
Vastaan tähän. Ei mistään. Toki palvelualat voivat kasvaa, mutta tarvitaanko kohta niitäkään, kun monet asiat voi hoitaa itse netissä, ostoksista virka- asiohin. Kulutuksen raju pitkäaikainen väheneminen johtaa elintason laskuun väistämättä markkinataloudessa. [PP]

Minusta väite on puuta heinää. Turha kulutus - esimerkiksi kahviloissa käynti tai uuden puseron osto - köyhdyttää kansakuntaa; säästäminen taas rikastuttaa. Kansan varallisuus kasvaa vain onnistuneen vientikaupan kautta. Palveluammateista on hyötyä vain silloin, jos ne tukevat (sekundaarisesti) vientikauppaa.

[Mirri]

Vaan eipä synny vientiäkään, jos ei jossakin päin maailmaa kulutus lisäänny niin, että vientitavaralle olisi kysyntää. Etenkin jos länsimaalaiset vähentävät kulutustaan, tarvittaisiin kipeästi avuksi maailman muiden ihmisten kulutuksen lisääntymistä, jotta vienti vetäisi.

[Kuutar]

Mirri:
(- -) Jos länsimaisten ihmisten kulutus saadaan vähenemään, mistä löydetään uusia työpaikkoja kulutuksen vähenemisen seurauksena kadonneiden tilalle?

Kuutar:
Vastaan tähän. Ei mistään. Toki palvelualat voivat kasvaa, mutta tarvitaanko kohta niitäkään, kun monet asiat voi hoitaa itse netissä, ostoksista virka- asiohin. Kulutuksen raju pitkäaikainen väheneminen johtaa elintason laskuun väistämättä markkinataloudessa. [PP]

Minusta väite on puuta heinää. Turha kulutus - esimerkiksi kahviloissa käynti tai uuden puseron osto - köyhdyttää kansakuntaa; säästäminen taas rikastuttaa. Kansan varallisuus kasvaa vain onnistuneen vientikaupan kautta. Palveluammateista on hyötyä vain silloin, jos ne tukevat (sekundaarisesti) vientikauppaa.

Kuvasit juuri sitä kulutusta, mikä rikastuttaisi kotimaata, kuten kahvilassa käynti. Kahvilayrittäminen kannattaa vain jos on asiakkaita. Suomessa sijaitsevan kahvilan verot jäävät Suomeen. Jos uusi pusero on Suomessa tehty, tai edes suomalaisesta kaupasta ostettu, siitäkin kertyy verovaroja.

[Psykopatologia]

Kansakunnan varallisuus koostuu valtion varoista ja kansalaisten varallisuudesta.

Em. esimerkeissä kuluttaja kärsii tappioita (menot). Kahvilan tai kaupan omistaja saa ehkä saa voittoa tai elättää itsensä ja työntekijöitään; molemmat ryhmät maksavat veroa valtiolle (ja kunnille), jonka (joiden) tulot nousevat. Rahat kiertävät paljolti Suomessa toiselta toiselle.
Mielestäni kansakunnan varallisuus ei tällöin kasva; se kasvaa vain, jos tavaraa myydään voitolla ulkomaille.

[Mirri]

Noin asia minunkin käsitykseni mukaan on: kansakunnan varallisuuden kasvattaminen tarvitsisi ulkomaankauppaa.

Sanoit aiemmin, että säästäminen rikastuttaa. Miten tuollainen kansakuntaa hyödyttävä, peräti rikastuttava, säästäminen toteutetaan yksilötasolla? Pankit eivät tunnu luotettavilta 'säästöpossuilta', eikä oikein muitakaan keinoja ole. Koska säästämiseen ei nykyisin ole luotettavia mahdollisuuksia, yksilön näkökulmasta katsottuna tuntuu järkevimmältä laittaa liikenevät varat (kotimaan) kulutukseen - palveluihin ja sensellaiseen.

Vai olisiko nyky-yhteiskunnassa keinoja säästää niin, että säästäminen oikeasti hyödyttäisi sekä yksilöä että yhteiskuntaa niin, ettei säästäväisen ja taloudellisesti ajattelevan yksilön tarvitsisi pelätä omien rahojensa katoavan (pankin välityksellä?) jonnekin teille tietymättömille?

[Psykopatologia]

Osakesäästämisellä tai sijoitusrahastoilla rahojen tuotto jää plussan puolelle.

1970-luvulla täytyi olla omia säästöjä kymmeniä prosentteja ennen kuin sai pankista asunto-lainaa.

[Mirri]

Hilppa, mitä ajattelet ja mitä mieltä olet kestävän kehityksen ideasta?

Wikipedia kertoo kestävästä kehityksestä muunmuassa näin:

Kestävä kehitys on paikallista ja globaalia yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla on. Tähän päästään niin, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kestävän kehityksen lähtökohtana on huoli ihmisten välisestä eriarvoisuudesta ja elämän perustan muodostavien ekosysteemien elinvoimaisuuden ehtymisestä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kest%C3%A4v%C3%A4_kehitys

Kysyin Hilpalta, mutta toki kaikki ajatukset ja näkemykset ovat tervetulleita. Käsittääkseni kestävä kehitys sopii pohdittavaksi tässä ketjussa.

[Kuutar]

Kansakunnan varallisuus koostuu valtion varoista ja kansalaisten varallisuudesta.

Em. esimerkeissä kuluttaja kärsii tappioita (menot). Kahvilan tai kaupan omistaja saa ehkä saa voittoa tai elättää itsensä ja työntekijöitään; molemmat ryhmät maksavat veroa valtiolle (ja kunnille), jonka (joiden) tulot nousevat. Rahat kiertävät paljolti Suomessa toiselta toiselle.
Mielestäni kansakunnan varallisuus ei tällöin kasva; se kasvaa vain, jos tavaraa myydään voitolla ulkomaille.

Rahan kiertokin kuvaamallasi tavalla on hyvä asia, se luo työpaikkoja. Säästämisen sijaan osakesijoittaminen voi olla parempi vaihtoehto.

[Psykopatologia]

Näköjään vältät kriittisempiä kannanottojani kuten väitteesesi kulutuksen raju pitkäaikainen väheneminen johtaa elintason laskuun väistämättä markkinataloudessa.

[Kuutar]

Näköjään vältät kriittisempiä kannanottojani kuten väitteesesi kulutuksen raju pitkäaikainen väheneminen johtaa elintason laskuun väistämättä markkinataloudessa.

MihIn tarkkaan ottaen haluaisit minun kommentoivan?