Aikuisia ei enӓӓ ole, on vain "ikuisia nuoria"

[Hilppa]

En usko. Sota tekee ihmisistä entistä pahempia. Kerskakulutuskin on pienempi paha kuin sodan takia kaiken rakentaminen alusta.

Näen sodan pitämisen kasvattavana jopa fanaattisena ajatuskuviona. Ihmiset kykenevät sopeutumaan ja muuttamaan tottumuksiaan, kun oivaltavat muutosten tarpeellisuuden. Kirjoituksessa penättiin pientä muutosta, mutta riittävätkö pienet muutokset?

Minulla jäi epäselväksi, miksi muutosta tarvitaan? Kirjoituksessa paheksuttiin kulutusta, mutta ei mielestäni annettu pätevää syytä siihen. Jos kyse oli huolesta liittyen luonnonvarojen riittävyyteen, niin onhan niitä uusiutuvia ja kokonaan uusia energiamuotoja kehitetään koko ajan.

Luonnonvarojen riittämättömyys ja väkiluvun kestämätön kasvuennuste ovat totta.

Öljy loppuu jossain vaiheessa ja atomivoima on ns. välivaiheen energiamuoto. Vaikka nuo pystyttäisiin tai pystytään korvaamaan tulevaisuudessa esimerkiksi fuusiovoimaloilla, ovat monet metallit ja raaka-aineet myös vähissä ja loppuvat tulevaisuudessa. Vaikka ne pystytään korvaamaan vaihtoehtoisilla raaka-aineilla ja ehtymistä hidastamaan kiertotaloudella, on viljelykasvien viljelyyn tarvittava peltopinta-ala myös ehtyvä luonnonvara. Länsimaisten itsekkäiden ihmisten liikkumiseen käyttämän polttoaineen tuottamiseen käytetään peltopinta-alaa, minkä vuoksi köyhien maiden ihmisillä ei ole ruokaa. Bioetanolin tuotanto ei ole ekologisesti kestävällä pohjalla.

[Mirri]

Hilppa, ovatko vain länsimaiset ihmiset itsekkäitä?

Kuten tiedetään, suurimmat erot rikkaiden ja köyhien välillä ovat muualla kuin länsimaisissa hyvinvointivaltioissa. Samoin ahneiden ihmisten ylläpitämä korruptio kukoistaa parhaiten länsimaiden ulkopuolella. Länsimaisten hyvinvointivaltioiden ulkopuolella rikkaat ovat oikeasti rikkaita ja rikastuvat entisestään häikäilemättä ja keinoja kaihtamatta, köyhät taas pysyvät köyhinä joutuessaan oman maansa tai lähialueensa rikkaiden riiston kohteeksi.

Mielestäni on kovin mustavalkoista ja yksioikoista leimata vain länsimaalaiset kulutuksineen itsekkäiksi ihmisiksi. Ehkä asia on pitänyt paikkansa joskus hamassa historiassa valkoisen siirtomaavallan aikaan ja sen jälkeisinä vuosikymmeninä, mutta maailman kuviot ovat muuttuneet historian kuluessa monet kerrat, ja yhä useampi köyhä lienee läheltä löytyvien rikkaiden itsekkyyden - ja kulutuksen - uhri.

[Hilppa]

Hilppa, ovatko vain länsimaiset ihmiset itsekkäitä?

Kuten tiedetään, suurimmat erot rikkaiden ja köyhien välillä ovat muualla kuin länsimaisissa hyvinvointivaltioissa. Samoin ahneiden ihmisten ylläpitämä korruptio kukoistaa parhaiten länsimaiden ulkopuolella. Länsimaisten hyvinvointivaltioiden ulkopuolella rikkaat ovat oikeasti rikkaita ja rikastuvat entisestään häikäilemättä ja keinoja kaihtamatta, köyhät taas pysyvät köyhinä joutuessaan oman maansa tai lähialueensa rikkaiden riiston kohteeksi.

Mielestäni on kovin mustavalkoista ja yksioikoista leimata vain länsimaalaiset kulutuksineen itsekkäiksi ihmisiksi. Ehkä asia on pitänyt paikkansa joskus hamassa historiassa valkoisen siirtomaavallan aikaan ja sen jälkeisinä vuosikymmeninä, mutta maailman kuviot ovat muuttuneet historian kuluessa monet kerrat, ja yhä useampi köyhä lienee läheltä löytyvien rikkaiden itsekkyyden - ja kulutuksen - uhri.

Onko joku sanonut, että ainoastaan ja vain länsimaiset rikkaat ovat itsekkäitä? Artikkelissa analysoidaan länsimaisten ihmisten olemusta, koska on ehkä helpompaa pitäytyä kulttuurisesti lähellä olevien ihmisten sielunmaailman analyysissä, mikä on tutumpaa kuin kehittyvien maiden ihmisten problematiikka. Mainitsemasi siirtomaapolitiikka on jättänyt jälkensä monien länsimaiden, etenkin entisten siirtomaavaltojen, tapaan toimia etenkin entisten alusmaidensa suhteen. Osittain juuri tuo kolmiyhteys kehittyvän maan köyhien, entisen siirtomaavallan ja muiden auttamaan pyrkivien länsimaiden välillä ylläpitää kurjuutta monessa Afrikan valtiossa. Siirtomaavallan perintö niin hallinnossa, ihmisten toimintakulttuurissa kuin hallitsevassa luokassa ylläpitää köyhyyttä monessa entisessä siirtomaassa.

[Mirri]

Artikkelin alussa puhutaan ihmiskunnasta ja yhteiskunnista, länsimaalaisia taas ei taideta mainita erikseen missään kohdassa:

Onko tulevilla sukupolvilla, siis vielӓ syntymӓttӧmillӓ oikeuksia? Ja jos on, niin mitӓ oikeuksia? Ja miten ne koskevat meitӓ, jotka nyt elӓmme?

"Koskevat sikӓli, ettӓ jos ihmiskunta ja yhteiskunnat jatkuvasti toimivat niin kuin nyt, ettӓ esillӓ on vain tӓmӓ hetki, tӓmӓ nykyisyys, niin edessӓ on loppu, nollapiste. Elӓmӓlle vӓlttӓmӓttӧmien resursssien kulutus ja hӓvittӓminen on sitӓ luokkaa, ettӓ itse elӓmӓn jatkuminen kӓy kyseenalaiseksi. Me tӓnӓӓn elӓvӓt olemme nopeita ja kovin pӓteviӓ tuhoamaan. Niille, jotka ovat vielӓ tulossa, uhkaa jӓӓdӓ perin vӓhӓn, ehkei enӓӓ edes mahdollisuutta elӓӓ."

Hilppa, mistä sinä päättelet, että artikkelissa analysoidaan vain länsimaisten ihmisten olemusta?

[Hilppa]

Artikkelin alussa puhutaan ihmiskunnasta ja yhteiskunnista, länsimaalaisia taas ei taideta mainita erikseen missään kohdassa:

Onko tulevilla sukupolvilla, siis vielӓ syntymӓttӧmillӓ oikeuksia? Ja jos on, niin mitӓ oikeuksia? Ja miten ne koskevat meitӓ, jotka nyt elӓmme?

"Koskevat sikӓli, ettӓ jos ihmiskunta ja yhteiskunnat jatkuvasti toimivat niin kuin nyt, ettӓ esillӓ on vain tӓmӓ hetki, tӓmӓ nykyisyys, niin edessӓ on loppu, nollapiste. Elӓmӓlle vӓlttӓmӓttӧmien resursssien kulutus ja hӓvittӓminen on sitӓ luokkaa, ettӓ itse elӓmӓn jatkuminen kӓy kyseenalaiseksi. Me tӓnӓӓn elӓvӓt olemme nopeita ja kovin pӓteviӓ tuhoamaan. Niille, jotka ovat vielӓ tulossa, uhkaa jӓӓdӓ perin vӓhӓn, ehkei enӓӓ edes mahdollisuutta elӓӓ."

Hilppa, mistä sinä päättelet, että artikkelissa analysoidaan vain länsimaisten ihmisten olemusta?

Minä olen mielestäsi väärässä tuossa yksityiskohdassa. Minusta tuntui jokseenkin luontevalta, että he tarkoittavat puheellaan pääasiassa länsimaisia ihmisiä puhuessaan yhteiskunnista. Voivat tarkoittaa yhteiskuntia yleisemminkin, mutta onko italialainen psykoanalyytikko tehnyt työtään esimerkiksi Afrikan köyhimpien parissa. Niin voi toki olla, mutta sellaista käsitystä en artikkelista heti saanut.

Haastatellut professorit ovat italialaisia eli todennäköisesti edustavat melko eurooppalaisia mielipiteitä ja omaavat kokemuksensa eurooppalaisten parista.

[Mirri]

Mielestäni ei ole ollenkaan yksityiskohta se, että heti artikkelin alussa mainitaan ihmiskunnan toiminta ja että länsimaalaisia ei erikseen mainita missään kohdassa.

Ehkä italialainen psykoanalyytikkokin tietää, että itsekeskeistä ja keskenkasvuista (lue: vastuutonta) kulutusjuhlaa vietetään kaikkialla missä vain suinkin on rahaa viettää sitä. Jopa Afrikassa.
Hedonismi, nautinnonhalu ja pyrkimys mielihyvään, on yhteinen ominaisuus ihmiskunnassa, ja se ilmenee siellä missä on mahdollisuus. Se ei katso maailmankolkkaa, kulttuuria eikä valtiorajoja. Niinpä artikkelin kuvaamat asiat tulevat esille kaikkialla maailmassa heti hyvinvoinnin kasvaessa; ihmiset pyrkivät nauttimaan oman elämänsä aineellisista mahdollisuuksista. Esimerkiksi Afrikassa jarruna toimii se, että ylenpalttinen hyvinvointi kasaantuu harvojen osaksi: jotkut kieriskelevät rahassa ja viettävät sumeilematta kulutusjuhlaa toisten nääntyessä nälkään.

Ja vielä... Tuloerojen tasaaminen, toisin sanoen kakun jakaminen mahdollisimman monen kesken, taitaa olla aika länsimainen ilmiö. Länsimainen moraali ei oikein salli sitä, että vauraus pidettäisiin harvojen käsissä, vaan rikkaat velvoitetaan jopa lainsäädännöllä jakamaan rikkaudestaan tulonsiirtoina köyhille. Tällaista järjestelmää ei taida olla länsimaiden ulkopuolella; yhteiskunnissa, joissa tulonsiirtoja ei pidetä tarpeellisena tai perusteltuna.
Suurin osa maailman ihmisistä elää jyrkkien tulo- ja varallisuuserojen yhteiskunnissa, joissa kourallinen rikkaita kulutusjuhlijoita juhlii rankasti vähät välittämättä köyhyydessä elävistä maanmiehistään. Niissä maissa ei ole tapana tasoittaa kansalaisten elintasoeroja tulonsiirtojen avulla - toisin kuin länsimaissa.

[Hilppa]

Mielestäni ei ole ollenkaan yksityiskohta se, että heti artikkelin alussa mainitaan ihmiskunnan toiminta ja että länsimaalaisia ei erikseen mainita missään kohdassa.
- -

Artikkeli ei ole suora haastattelu vaan näiden kahden italialaisen professorin kirjoitusten, mahdollisesti julkaistujen haastattelujen ja teosten tulkintaa, siis ohjelman toimittajan omaa tulkintaa näiden herrojen julkaisemista ajatuksistaan.

Sinun esittämäsi on omaa tulkintaasi esitetystä ohjelmasta, tulkintaa, joka on sävyttynyt omalla tietopohjallasi aiheesta yleisemmin, aivan kuten minunkin tekstini on omaa tulkintaani ohjelmasta.

Ja vielä... Tuloerojen tasaaminen, toisin sanoen kakun jakaminen mahdollisimman monen kesken, taitaa olla aika länsimainen ilmiö. Länsimainen moraali ei oikein salli sitä, että vauraus pidettäisiin harvojen käsissä, vaan rikkaat velvoitetaan jopa lainsäädännöllä jakamaan rikkaudestaan tulonsiirtoina köyhille. Tällaista järjestelmää ei taida olla länsimaiden ulkopuolella; yhteiskunnissa, joissa tulonsiirtoja ei pidetä tarpeellisena tai perusteltuna.
Suurin osa maailman ihmisistä elää jyrkkien tulo- ja varallisuuserojen yhteiskunnissa, joissa kourallinen rikkaita kulutusjuhlijoita juhlii rankasti vähät välittämättä köyhyydessä elävistä maanmiehistään. Niissä maissa ei ole tapana tasoittaa kansalaisten elintasoeroja tulonsiirtojen avulla - toisin kuin länsimaissa.

Tuloerojen tasaaminen ei ole mitenkään yleisesti länsimainen ilmiö. Se kuuluu lähinnä pohjoismaiseen yhteiskuntamalliin.

[Kuutar]

Liiallinen väestönkasvu ylläpitää köyhyyttä, tärkeintä olisi parantaa naisten asemaa kaikkialla maailmassa.

[Mirri]

Tuloerojen tasaaminen ei ole mitenkään yleisesti länsimainen ilmiö. Se kuuluu lähinnä pohjoismaiseen yhteiskuntamalliin.

Kartta kertoo tulonjaosta maailman maiden sisällä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taloudell ... icient.svg

Tuloerojen tasaamisen maihin kuuluu paljon muitakin kuin Pohjoismaat.

Lisään vielä kartan vuodelta 2014; nähdään aika tuore tilanne ja vihreän lisääntyminen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gini-kerr ... d_Bank.svg

[Hilppa]

Tuloerojen tasaaminen ei ole mitenkään yleisesti länsimainen ilmiö. Se kuuluu lähinnä pohjoismaiseen yhteiskuntamalliin.

Kartta kertoo tulonjaosta maailman maiden sisällä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taloudell ... icient.svg

Tuloerojen tasaamisen maihin kuuluu paljon muitakin kuin Pohjoismaat.

Aktiivisella yhteiskuntapolitiikallaan, verotus- ja sosiaalipolitiikallaan tulojan ovat tasanneet lähinnä vain Pohjoismaat. Lähes ainoastaan Pohjoismaat ovat olleet korkean sosiaaliturvan maita. Yhdysvalloissa käytiin kiivas poliittinen taisto terveydenhoitolaista, joka vasta nyt Obaman kaudella saatiin läpi, mutta jota republikaanit pitivät lähes kommunismina, ja yrittivät kaikin keinoin vastustaa sairausvakuutusmaksua. Terveydenhoitojärjestelmä on USA:ssa perustunut työnantajan tarjoamiin etuisuuksiin. Kun menet/joudut pois työstä, joudut maksamaan kalliin sairausvakuutusmaksun itse tai jäät ilman terveydenhoitoa. Noin oli hyvin pitkään. En tiedä, onko järjestelmä siellä uuden lain myötä muuttunut kovin paljon paremmaksi köyhien osalta.

Lainaus viestin Wiki-linkistä:
Professori Juha Siltalan mukaan amerikkalaiset toimitusjohtajat ansaitsivat 42 kertaa enemmän kuin keskiverotyöntekijä vuonna 1980 ja vuonna 2000 johtajat ansaitsivat 530 kertaa enemmän. Suomalaisen suuryrityksen johtaja ansaitsi 14-kertaa enemmän vuonna 1991 ja 30 kertaa enemmän vuonna 2001 kuin suomalainen palkansaaja keskimäärin.

[Hilppa]

Liiallinen väestönkasvu ylläpitää köyhyyttä, tärkeintä olisi parantaa naisten asemaa kaikkialla maailmassa.

Kyllä, niin olisi.

[Mirri]

Siteeraus Hilpan viestistä:

Aktiivisella yhteiskuntapolitiikallaan, verotus- ja sosiaalipolitiikallaan tulojan ovat tasanneet lähinnä vain Pohjoismaat. Lähes ainoastaan Pohjoismaat ovat olleet korkean sosiaaliturvan maita.

Hilppa, laittamillani kartoilla on Pohjoismaiden lisäksi muitakin vihreitä, eli pienten tuloerojen, maita.
Jos sosiaalisia tulonsiirtoja toteutetaan lähinnä vain Pohjoismaissa, osaatko sanoa miten ne muut vihreinä näkyvät maat ovat onnistuneet siinä, että niissäkin tuloerot ovat pieniä?

Tässä vielä kartta vuodelta 2014:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gini-kerr ... d_Bank.svg

[Kuutar]

Siteeraus Hilpan viestistä:

Aktiivisella yhteiskuntapolitiikallaan, verotus- ja sosiaalipolitiikallaan tulojan ovat tasanneet lähinnä vain Pohjoismaat. Lähes ainoastaan Pohjoismaat ovat olleet korkean sosiaaliturvan maita.

Hilppa, laittamillani kartoilla on Pohjoismaiden lisäksi muitakin vihreitä, eli pienten tuloerojen, maita.
Jos sosiaalisia tulonsiirtoja toteutetaan lähinnä vain Pohjoismaissa, osaatko sanoa miten ne muut vihreinä näkyvät maat ovat onnistuneet siinä, että niissäkin tuloerot ovat pieniä?

Tässä vielä kartta vuodelta 2014:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gini-kerr ... d_Bank.svg

Tuosta kartastahan näkyy että joissain rikkaissa maissa on suuret tuloerot, kun taas joissain köyhissä maissa pienet. Valtion sisäpolitiikka voi olla ratkaisevassa roolissa sen suhteen, miten varallisuus jakautuu.

[Hilppa]

Siteeraus Hilpan viestistä:

Aktiivisella yhteiskuntapolitiikallaan, verotus- ja sosiaalipolitiikallaan tulojan ovat tasanneet lähinnä vain Pohjoismaat. Lähes ainoastaan Pohjoismaat ovat olleet korkean sosiaaliturvan maita.

Hilppa, laittamillani kartoilla on Pohjoismaiden lisäksi muitakin vihreitä, eli pienten tuloerojen, maita.
Jos sosiaalisia tulonsiirtoja toteutetaan lähinnä vain Pohjoismaissa, osaatko sanoa miten ne muut vihreinä näkyvät maat ovat onnistuneet siinä, että niissäkin tuloerot ovat pieniä?

Tässä vielä kartta vuodelta 2014:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gini-kerr ... d_Bank.svg

Tuosta kartastahan näkyy että joissain rikkaissa maissa on suuret tuloerot, kun taas joissain köyhissä maissa pienet. Valtion sisäpolitiikka voi olla ratkaisevassa roolissa sen suhteen, miten varallisuus jakautuu.

Juurikin noin. En tulkitsisi karttaa kovin pragmaattisesti.

[Kuutar]

Siteeraus Hilpan viestistä:

Aktiivisella yhteiskuntapolitiikallaan, verotus- ja sosiaalipolitiikallaan tulojan ovat tasanneet lähinnä vain Pohjoismaat. Lähes ainoastaan Pohjoismaat ovat olleet korkean sosiaaliturvan maita.

Hilppa, laittamillani kartoilla on Pohjoismaiden lisäksi muitakin vihreitä, eli pienten tuloerojen, maita.
Jos sosiaalisia tulonsiirtoja toteutetaan lähinnä vain Pohjoismaissa, osaatko sanoa miten ne muut vihreinä näkyvät maat ovat onnistuneet siinä, että niissäkin tuloerot ovat pieniä?

Tässä vielä kartta vuodelta 2014:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gini-kerr ... d_Bank.svg

Tuosta kartastahan näkyy että joissain rikkaissa maissa on suuret tuloerot, kun taas joissain köyhissä maissa pienet. Valtion sisäpolitiikka voi olla ratkaisevassa roolissa sen suhteen, miten varallisuus jakautuu.

Juurikin noin. En tulkitsisi karttaa kovin pragmaattisesti.

Näin ollen maailman taloushuolet ja luonnonvarojen riittävyys eivät liity vain länsimaalaisten itsekkyyteen tai elämäntapaan.

[Kuutar]

Hilppa, kiitos vastauksesta.

Minulla on toinenkin kysymys, johon toivon sinun vastaavan. Jos länsimaisten ihmisten kulutus saadaan vähenemään, mistä löydetään uusia työpaikkoja kulutuksen vähenemisen seurauksena kadonneiden tilalle?

Vastaan tähän. Ei mistään. Toki palvelualat voivat kasvaa, mutta tarvitaanko kohta niitäkään, kun monet asiat voi hoitaa itse netissä, ostoksista virka- asiohin. Kulutuksen raju pitkäaikainen väheneminen johtaa elintason laskuun väistämättä markkinataloudessa.

Mutta kuinka paljon kulutuksen lisääminen kasvattaa nytkään työllisyyttä esimerkiksi Suomessa, kun kulutushyödykkeet valmistetaan suureksi osaksi jossain muualla esim. Kiinassa? Tuotannollinen panos saadaan aikaan luonnonvaroja kuluttamalla, mutta työn kustannusten suhde tuotteen hintaan on minimaalisen pieni.

Ymmärtääkseni artikkelin kirjoittajat eivät halua edistää äärimmäisiä liikkeitä kulutuksen pienentämiseksi, vaan hallitusti vähentää järjetöntä turhaa kuluttamista.

Kirjoituksessa on esitetty kulutukseen perustuvan elämäntavan analyysiksi länsimaisen ihmisen itsekkyyttä. Aiemmin vastaavissa analyyseissa on esitetty kulutuksen ja shoppailun syinä esimerkiksi turvallisuuden tunteen hakemista, tyhjyyden tunteen paikkaamista, ahdistuksen levittämistä ostamisen avulla.

En usko että luonnonvarojen riittävyyden kannalta suurin ongelma olisi yksityistalouksien kulutus. Etenkin teollisuus kuluttaa valtavasti energiaa. Suomessa energiankulutus on korkeaa kylmän ilmaston takia, kuten monissa muissakin pohjoisen pallonpuoliskon maissa. Sillä miksi yksittäinen ihminen tahtoo kuluttaa, ei ole sinänsä merkitystä, vain kuluttamisen vaikutuksilla. Suomalaisten tuotteiden ostaminen tukisi suomalaista työllisyyttä, ja kierrätystuotteiden ostaminenkin on kulutusta.

[Hilppa]

- -
Näin ollen maailman taloushuolet ja luonnonvarojen riittävyys eivät liity vain länsimaalaisten itsekkyyteen tai elämäntapaan.

Läntisten jälkiteollisten maiden käyttämät luonnonvarat per kapita ovat niin suuret verrattuina maapallon köyhimpiin maihin, että niillä on erittäin suuri merkitys maapallon luonnonvarojen riittävyydelle. Kiinan ja Intian vaurastuminen on vain pahentanut tilannetta maapallon luonnonvarojen kulutuksen suhteen.

[Kuutar]

- -
Näin ollen maailman taloushuolet ja luonnonvarojen riittävyys eivät liity vain länsimaalaisten itsekkyyteen tai elämäntapaan.

Läntisten jälkiteollisten maiden käyttämät luonnonvarat per kapita ovat niin suuret verrattuina maapallon köyhimpiin maihin, että niillä on erittäin suuri merkitys maapallon luonnonvarojen riittävyydelle. Kiinan ja Intian vaurastuminen on vain pahentanut tilannetta maapallon luonnonvarojen kulutuksen suhteen.

Eivät kuitenkaan yksistään selitä tuloeroja eri maissa.

[Hilppa]

Hilppa, kiitos vastauksesta.

Minulla on toinenkin kysymys, johon toivon sinun vastaavan. Jos länsimaisten ihmisten kulutus saadaan vähenemään, mistä löydetään uusia työpaikkoja kulutuksen vähenemisen seurauksena kadonneiden tilalle?

Vastaan tähän. Ei mistään. Toki palvelualat voivat kasvaa, mutta tarvitaanko kohta niitäkään, kun monet asiat voi hoitaa itse netissä, ostoksista virka- asiohin. Kulutuksen raju pitkäaikainen väheneminen johtaa elintason laskuun väistämättä markkinataloudessa.

Mutta kuinka paljon kulutuksen lisääminen kasvattaa nytkään työllisyyttä esimerkiksi Suomessa, kun kulutushyödykkeet valmistetaan suureksi osaksi jossain muualla esim. Kiinassa? Tuotannollinen panos saadaan aikaan luonnonvaroja kuluttamalla, mutta työn kustannusten suhde tuotteen hintaan on minimaalisen pieni.

Ymmärtääkseni artikkelin kirjoittajat eivät halua edistää äärimmäisiä liikkeitä kulutuksen pienentämiseksi, vaan hallitusti vähentää järjetöntä turhaa kuluttamista.

Kirjoituksessa on esitetty kulutukseen perustuvan elämäntavan analyysiksi länsimaisen ihmisen itsekkyyttä. Aiemmin vastaavissa analyyseissa on esitetty kulutuksen ja shoppailun syinä esimerkiksi turvallisuuden tunteen hakemista, tyhjyyden tunteen paikkaamista, ahdistuksen levittämistä ostamisen avulla.

En usko että luonnonvarojen riittävyyden kannalta suurin ongelma olisi yksityistalouksien kulutus. Etenkin teollisuus kuluttaa valtavasti energiaa. Suomessa energiankulutus on korkeaa kylmän ilmaston takia, kuten monissa muissakin pohjoisen pallonpuoliskon maissa. Sillä miksi yksittäinen ihminen tahtoo kuluttaa, ei ole sinänsä merkitystä, vain kuluttamisen vaikutuksilla. Suomalaisten tuotteiden ostaminen tukisi suomalaista työllisyyttä, ja kierrätystuotteiden ostaminenkin on kulutusta.

Yksilöiden ja yksityistalouksien kulutus läntisissä jälkiteollisissa maissa on luonnonvaroja tuhlailevaa. Yksityisautoilu, lentäminen, lihan syönti, puhdistetun juomaveden kuluttaminen vaatteiden puhdistamiseen ja WC:n huuhteluun ja ostoskeskusten (huoltoasemien ja kuntokeskusten) lämmittäminen talvipakkasella +20°C:een ovat esimerkkejä luonnonvarojen tuhlailevasta käytöstä, joka ei ole varsinaisesti teollisuuslaitosten toimintaa.

[Hilppa]

- -
Näin ollen maailman taloushuolet ja luonnonvarojen riittävyys eivät liity vain länsimaalaisten itsekkyyteen tai elämäntapaan.

Läntisten jälkiteollisten maiden käyttämät luonnonvarat per kapita ovat niin suuret verrattuina maapallon köyhimpiin maihin, että niillä on erittäin suuri merkitys maapallon luonnonvarojen riittävyydelle. Kiinan ja Intian vaurastuminen on vain pahentanut tilannetta maapallon luonnonvarojen kulutuksen suhteen.

Eivät kuitenkaan yksistään selitä tuloeroja eri maissa.

Mitä tarkoitat?