P T S D

[Psykopatologia]

P T S D,

post-traumatic stress disorder, posttraumaattinen stressireaktio (responssi), traumaperäinen stressihäiriö,
ASR:n (acute stress response) jälkeinen häiriötila, johon DSM-IV-TR:ssä (2000) oireiden puolesta kuuluu mm.

B. traumojen heikosti sidotut intruusiot,
C. traumojen assosiatiivinen välttäminen ja
D. kohonnut vireystila (mm. GAD-tyyppiset symptomit).

Kriteeri A. (koettu trauma) on nykyisessä DMS:ssä tuntuvasti väljempi kuin ICD-10:ssä (1992), jossa edellytetään kuoleman tai vahingoittumisen vaara yms. (kuten DSM-III-R:ssä 1987). Täten kriteeri A on vuosien saatossa väljentynyt.

PTSD, ASR, AD (adjustment disorder, sopeutumishäiriö) ja RAD (lapsuuden reactive attachment disorder) ovat tautiluokitusten ainoat diagnoosit, joissa oireiden lisäksi edellytetään enemmän tai vähemmän spesifi etiologia.
___________

Kohta Chilestä kajahtaa.

[minätäällä]

Miten vakava tapahtuma traumaksi kelpaava nykyisin pitää olla? Ei ole enää psykiatrian kirjaa lainassa. Kai traumaattisesta kokemuksesta voi ainakin puhua ilman hengenmenetyksen uhkaa? Chilessä kaikilla kaivokseen jääneillä kyllä tosiaan varmaan on tuo stressisyndrooma.

[Psykopatologia]

Ei kai. - Ei Psykiatriassa sitä ole selvästi eikä varsinkaan historiallista kehitystä. - Laitan tekstin myöhemmin.

[Psykopatologia]

DSM:n nomenklatuuriselta "voimaryhmältä" (Task Force) on ilmeisesti ollut järki pois päältä, kun se on ottanut PTSD:n yhdeksi diagnoosi-luokaksi. (Luultavasti vaikutusta on ollut "post-Vietnam-syndroomalla"; Trimble 2004: 207). Yksi vaikeus on kriteerin A, trauman määrittelyn, ongelmallisuus:

PTSD:n (A eli) trauman kriteerit

DSM-III 1989
Todettavissa stressoreita, jotka aiheuttaisivat merkittäviä ah-
dingon oireita melkein kenelle tahansa (p. 238). Muussa teks-
tissä todetaan (p. 236), että ko. traumaattiset tapahtumat ovat
yleensä tavallisen inhimillisen kokemuksen ulkopuolella. Suru,
krooninen sairaus, taloudelliset tappiot tai aviolliset ristiriidat
eivät riitä. Viitataan mm. luonnonkatastrofeihin, onnettomuuk-
siin ja ihmisten tahallisiin tekoihin (pommitukset, kidutus). Vä-
lillä mukana on ruumiillinen vamma.

DSM-III-R (1987)
Kriteereitä laajennetaan koskemaan vakavaa uhkaa läheisiin
ja sellaisen ihmisen näkemistä, joka on vastikään vaikeasti
vammautunut yms. onnettomuudessa tai väkivallan seurauk-
sena (p. 250). Joskus trauma voi olla tieto tutun kokemasta
vakavasta uhasta, esim. lapsen kidnappauksesta (p. 248).

DSM-IV (1994), DSM-IV-TR (2000)
Ihminen on joutunut traumaattiseen tilanteeseen jossa (2) hän
on kokenut voimakasta pelkoa tai avuttomuutta yms. (1) Hen-
kilö on itse kokenut, ollut todistamassa tai joutunut vastakkain
tapahtumien kanssa, joihin on liittynyt kuolema tai sen vaara
tai vakava vammautuminen tai sen uhka tai itsen tai muiden
fyysisen koskemattomuuden vaarantuminen. (P. 427–428.)
Enää ei vaadita "tavallisen ihimillisen kokemuksen ulkopuolel-
la" olevia traumoja mm. siksi, että ne ovat niin harvinaisia ylei-
sessä populaatiossa (p. 783). Kriteeri 2 tuo määrittelyyn sub-
jektiivisen ("fenomenologisen") elementin (vrt. "DSM-IV-TR
Plus" 2004: 930). (TR:n kriteeri-teksti on sama; p. 467–468.)
Vrt. ICD-10:n trauman kriteerit vastaavat lähinnä DSM-III-R:n
kriteerejä: "(- -) poikkeuksellisen uhkaava tai katastrofaalinen
(lyhyt- tai pitkäaikainen) tapahtuma (- -)" (Psykiatrian luokitus-
käsikirja 1997: 85). (Vrt. "TR Plus" p. 942.)


Täten jo 1987 tapahtui lievenemistä: Riitti jos esim. on ollut läsnä, kun joku loukkaantuu vaikeasti. 1994 kriteerit laajenivat subjektiiviseen suuntaan: Kokemus toisen koskemattomuuden vaarantumisesta riitti. (Hankala on varsinkin kohta [p. 424] events experieced by others that are learned about…) Toisaalta kuitenkin korostetaan 1994: 427), että stressorin täytyy olla ekstreemi, esim. kuolemaan liittyvä. Mutta tällöin tulee rajan-käyntiä sopeutumishäiriöihin liittyviin stressoreihin, jotka ovat yleensä lievempiä ja tavanomaisten kokemusten piiriin kuuluvia (1980: 237; 1987: 249) mutta jotka kuitenkin voivat (jo 1987: 329) olla mitä vaikeusastetta tahansa (1994: 427). Alun perin (1980: 299–300) sopeutumishäiriö eli AD (Adjustment Disorder) oli suhteellisen normaalien responssi suhteellisen normaaleihin stressoreihin: Kun stressi laukesi, häiriö tokeni. Nyt siitä on tullut "residuaali-kategoria" (1994: 625) ja "villi kortti" (Spitzer; "TR Plus" 2004: 1217).
Jos trauma ei ole tarpeeksi ankara tai jos PTSD:n sympto-maattiset kriteerit eivät täyty (vrt. alla), voidaan merkitä 309 sopeutumishäiriö (1994: 225).– Yksi hankaluus on, että DSM: ssä ei ole määritetty, kuinka pitkä latenssi-aika sallitaan trau-masta oireiden manifestoitumiseen, johon voi mennä "jopa vuo-sia" (p. 426). ICD-10:ssä edellytetään, että symptomaattiset kriteerit täyttyvät yleensä puolen vuoden sisällä traumaattisen ajan päättymisestä. (1992: 148; 1993: 100; Psykiatrian luokitus-käsikirja 1997: 85).

Kriteerin A ongelmallisuus ei kuitenkaan ole kritiikkini ydin, vaan kaksi diagnostiikan suhteen periaatteellisempaa seikkaa:
1) On (ollut) kyseenalaista yhdistää (liki uniikisti) yhden "vaiku-
tusvaltaisen" häiriön diagnostisiin kriteereihin suhteellisen
spesifit "etiologiset" stressi-tekijät varsinkin kun uuteen
(1980) moniakseli-järjestelmään (vrt. s. 34 alaviite) otettiin
Akseli IV (p. 26–28) Psykososiaalisten stressi-tekijöiden
voimakkuus-asteikko (1 olematon, 2 minimaalinen, 3 lievä,
4 kohtalainen, 5 vakava, 6 äärimmäinen, 7 katastrofaalinen;
0 spesifioimaton ym.*; järjestys-asteikko!). (Vrt. myös s. 99.)

2) APA on kanonisoinut traumaattisen neuroosin (1980: 378)
suhteellisen tiukkarajaisen PTSD:n alle (ks. s. 73), vaikka
stressi-tekijät voivat "aiheuttaa" monia muitakin oireyhtymiä ja
häiriötiloja. Ei ole luokkaa "PTSD NOS". (Itse asiassa tällainen
kategoria on AD, mutta siitä puuttuu "traumaattinen kaiku".)

http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedo ... e_id=12962 (S. 71 - 72)

[Riidankylväjä]

Kohta Chilestä kajahtaa.

Ei kajahda. Hehän saavat kriisiapua.

[Psykopatologia]

Psykoterapiahan on tuloksetonta.

[Psykopatologia]

Tai sitten "minkä tähden", johon klassinen vastaus on "kolmen tähden".

[Psykopatologia]

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/L%C ... 5261106048

CHILEN KAIVOSMIEHET
Lääkärit huolissaan Chilen kaivosmiesten juopottelusta

[minätäällä]

Sanottiinhan tuossa uutisessa, että osalla on ilmennyt pahoja psyykkisiä ongelmia, muitakin kuin juopottelu kai. Posttraumaattinen stressisyndrooma?