Defenssit (psyykkiset)

[Hilppa]

Jonkinlainen uskomuksen hylkäämisen kuvaus tai parantumisen kuvaus on teatteriohjaaja Juha Hurmeen haastatteluissa ja ilmeisesti myös teoksessa esitetty.

[Ulriika]

Jos katsoo esimerkiksi maailman muslimiyhteisöä, niin minusta näyttää, että jonkinlaisen sairauden oireista voidaan puhua. Tietysti yhteisön sisällä homma voi olla normaalia, mutta ulkoapäin tarkasteltuna aika pahalta näyttää.

Millaisilla termeillä tuollaisesta sitten voisi puhua? Joukkopsykooseista on julkisuudessa puhuttu, mutta onko se ylipäätään oikea ilmaisu tuollaisesta yhteisöstä puhuttaessa?

Joukkopsykoosi saattaisi soveltua kyllä Daeshiin. Onko alamaiset saaneet tartunnan johtajan psykoosista?

PS: Psykoosi ei tietysti ole defenssi.

Ei kai tarvitse ottaa mitään ulkopuolista ryhmää tarkasteltavaksi? Ole lukematta tätä palstaa viikko tai kaksi ja tarkastele sitten ulkoapäin toimintaa.
Takaan että huomaat eron!

[Psykopatologia]

Jonkinlainen uskomuksen hylkäämisen kuvaus tai parantumisen kuvaus on teatteriohjaaja Juha Hurmeen haastatteluissa ja ilmeisesti myös teoksessa esitetty.

Tarkoitin teoriaan pohjaavaa kuvausta.

[Kuutar]

Jonkinlainen uskomuksen hylkäämisen kuvaus tai parantumisen kuvaus on teatteriohjaaja Juha Hurmeen haastatteluissa ja ilmeisesti myös teoksessa esitetty.

Tarkoitin teoriaan pohjaavaa kuvausta.

Jos jostakusta henkilöstä ja hänen psykoterapiastaan kirjoitettaisiin kirja, olisiko se sinun mielestäsi riittävän teoreettinen kuvaus?

[Psykopatologia]

Noitahan on parikin suomeksi (Pystynen; Kankaanpää).

Tarkoitan sellaista parnemisen kuvausta teknisen termein kuin on kuvattu sairastumistakin teknisen termein.

On kuvattu esimekiksi regressiota ja defensiivistä taantumaa torjunnasta eristämiseen ja projektioon. Mutta EI päin vastoin.

[Pinja]

Onko paranoidinen psykoosi sama kuin paranoidinen skitsofrenia?

[popi]

Etkö itse viitsi googlata kun kyselet tälläisiä, jotka yhdellä googlaamisella selviäisi.
No, paranoidista psykoosia voi esiintyä kaikissa psykoosisairauksissa kuten juuri paranoidisessa skitsofreniassa, mutta myös esim harhaluuloisuushäiriössä kuin myös psykoottisessa masennuksessa. Paranoidinen sisältö voi olla toki erilaista riippuen sairaudesta. Harhaluloisuushäiriössä ihminen voi kuvitella naapurin yrittävän myrkyttävön hänet, skitsifreniassa CIA on asentanut sirun hänen päähäänsä ja seuraa näin hänen elämäänsä kun taas psykoottisessa masennuksessa potilas uskoo olevansa vaikkapa poliisin vainoama.

[Pinja]

Haluan keskustella. Koen oloni yksinäiseksi.

[Ryysy]

(...) Paranoidinen sisältö voi olla toki erilaista riippuen sairaudesta. Harhaluloisuushäiriössä ihminen voi kuvitella naapurin yrittävän myrkyttävön hänet, skitsifreniassa CIA on asentanut sirun hänen päähäänsä ja seuraa näin hänen elämäänsä kun taas psykoottisessa masennuksessa potilas uskoo olevansa vaikkapa poliisin vainoama.

Usein erilaisten harhojen sisältö esitetään todella äärimmäisellä vaiko klassisella tavalla. Kuten yllä. On myös paljon-vähemmän-harhoja, jotka ovat kuitenkin aivan yhtä harhoja. Kai.

Lisuke: en tiedä sitäkään onko tietylle sairaudelle tyypillisempää tietymmänlaiset harhat. Ehkä jossakin määrin?

[Ryysy]

Psykoottisuudelle on kuitenkin ominaista ehdoton varmuus oman perusteettoman näkemyksen totuudellisuudesta. (Terveyskirjaston jutusta.)

Äkkiseltään voisi kuvitella, että psyykkisesti olisi helpompi kestää ehdotonta varmuutta kuin ehdotonta epävarmuutta. Tietysti termit taas hämäävät. Ei mene aina joko tai. Normaalisti kai puhutaan kyvystä kyseenalaistaa omat näkemyksensä.

[Psykopatologia]

Miksiköhän tuollaista kuvausta ei ole? Eikö ole vaan tehty vai eikö ole mahdollista tehdä? Esim. tiedetä, mitä prosessissa tapahtuu tai prosessi ei ole mahdollinen?

Niin neurotisoituminen kuin myös psyykkisen terveyden ylläpitämisen kuvauksissa on tukeuduttu kiinteisiin (toonisiin) sitomisiin, so. defensseihin. Rapaport mainitsee 1950-luvun lopulla myös vähemmän tunnetusta sitomisen muodosta, joka Ikosella & Rechardilla (1977) on kehittyneinen, so. ohjattava eli liikuteltavissa oleva sitominen, joka mahdollistaa defensseistä luopumisen ja suhteellisen vapaan psyykkisen liikkuvuuden.

[Kuutar]

Psykoottisuudelle on kuitenkin ominaista ehdoton varmuus oman perusteettoman näkemyksen totuudellisuudesta. (Terveyskirjaston jutusta.)

Äkkiseltään voisi kuvitella, että psyykkisesti olisi helpompi kestää ehdotonta varmuutta kuin ehdotonta epävarmuutta. Tietysti termit taas hämäävät. Ei mene aina joko tai. Normaalisti kai puhutaan kyvystä kyseenalaistaa omat näkemyksensä.

Mitä on ehdoton varmuus? Entä jos ihminen on valmis muuttamaan näkemystään, mikäli toisin todistetaan? Miksi muuten uskonnot on rajattu tuon määritelmän ulkopuolelle? Uskontoihin kuuluu jo lähtökohtana uskominen.

[popi]

Kyllä se aika sairaaksi menisi koko yhteiskunta, jos kaikki sen hetkisen tieteellisen todellisuuskäsityksen ulkopuoliset uskomukset määriteltäisiin psykoottisiksi eli sairauksiksi. Psykiatreista tulisi ikäänkuin terveen maailmankuvan tuomareita, tai tarvitaanko silloin siihen edes psykiatreja, koska poikkeavat maailmankuvat huomataan peilaamalla niitä vallitsevaan tieteelliseen todellisuuskäsitykseen. Vaarana tässä on tietenkin se, että tämän päivän tieto voidaan huomenna julistaa sairaudeksi.

[Kuutar]

Kyllä se aika sairaaksi menisi koko yhteiskunta, jos kaikki sen hetkisen tieteellisen todellisuuskäsityksen ulkopuoliset uskomukset määriteltäisiin psykoottisiksi eli sairauksiksi. Psykiatreista tulisi ikäänkuin terveen maailmankuvan tuomareita, tai tarvitaanko silloin siihen edes psykiatreja, koska poikkeavat maailmankuvat huomataan peilaamalla niitä vallitsevaan tieteelliseen todellisuuskäsitykseen. Vaarana tässä on tietenkin se, että tämän päivän tieto voidaan huomenna julistaa sairaudeksi.

No, kyllähän se noin onkin. Muistan kun katsoin kerran dokumentin homesairaista, siis ihmisistä jotka olivat sairastuneet talon homeongelman vuoksi. Heitä oli leimattu harhaluuloisiksi ja luulosairaiksi.

[Psykopatologia]

Ei kai nyt ihan noinkaan.

[Kuutar]

Ei kai nyt ihan noinkaan.

Kyllä, mutta en nyt jaksa etsiä linkkiä siihen ohjelmaan.

[Hilppa]

Siis aivan täysin päinvastoin. Näille homesairaille jotkut kunnat ovat rakentamassa omia taloyhteisöjä, joihin nämä homesairaat voisivat muuttaa asumaan, ja joissa on "superpuhtaat & homevapaat" asuinhuoneistot. Toisaalta jotkut homesairaat ovat rakennuttaneet (tai rakentaneet) itselleen uuden talon, jossa tila on taatusti homevapaa ja ilmanvaihto kunnossa.

[Mirri]

On aika uusi asia se, että homealtistus otetaan vakavasti, ja ihmisten tiedetään sairastuvan homerakennuksissa. Aiemmin on ollut noin kuin Kuutar kertoi: homerakennusten aiheuttaman oireilun uskottiin olevan psyykkistä tai johtuvan jostakin muusta kuin kosteusvaurioiden aiheuttamista ilman epäpuhtauksista. Nykyisin ollaan viisaampia.

[Hilppa]

Kyse on kuitenkin harvinaisesta sairastumisen syystä. Todisteeksi ei yleensä riitä pelkästään sairastuneen oirehdinta, vaan lisäksi sairastumisen aiheuttaneen asuin- tai työskentelytilan mikrobit ja homemyrkyt tms. pitää pystyä analysoimaan näytöksi. Eli ainoastaan sairastuneen kuvaus ei riitä massiivisiin toimenpiteisiin, vaan saatetaan vaatia todisteet myös sairastumisympäristöstä, mikä voikin osoittautua hyvin hankalaksi.

[Psykopatologia]

Kyllä se aika sairaaksi menisi koko yhteiskunta, jos kaikki sen hetkisen tieteellisen todellisuuskäsityksen ulkopuoliset uskomukset määriteltäisiin psykoottisiksi eli sairauksiksi. Psykiatreista tulisi ikäänkuin terveen maailmankuvan tuomareita, tai tarvitaanko silloin siihen edes psykiatreja, koska poikkeavat maailmankuvat huomataan peilaamalla niitä vallitsevaan tieteelliseen todellisuuskäsitykseen. Vaarana tässä on tietenkin se, että tämän päivän tieto voidaan huomenna julistaa sairaudeksi.

No, kyllähän se noin onkin. Muistan kun katsoin kerran dokumentin homesairaista, siis ihmisistä jotka olivat sairastuneet talon homeongelman vuoksi. Heitä oli leimattu harhaluuloisiksi ja luulosairaiksi.

Vastauksesi on eri asia kuin mitä popi esittää.