Defenssit (psyykkiset)

[Lauri]

Haluaisin nähdä yhden lumeperustelun malliksi.

[Psykopatologia]

Onko ET-tason psykoterapeutit koulutettu purkamaan defenssejä? Vai onko se vain VET-tasoisen hommaa?

Saattaa riippua enemmän kokemuksesta ja koulutuksesta kuin "tasosta".

[Psykopatologia]

Kuutar, mitä tarkoittaa:
Defenssit ovat myös reaktioita olosuhteisiin ja niiden esiintyminen riippuu siitä, millaisissa rajoissa ihminen voi elää tai ilmaista itseään.

Esimerkiksi vaikka idealisaatio, jos jonkun yhteisön normeissa jotain asiaa liikaa idealisoidaan , niin ei ole kyse vain yksilön defensseistä. Samoin jos kulttuuriin liittyy joidenkin asioiden kieltämistä.

Hankalia muotoiluja. Ainakaan yhteisöllä ei ole defenssejä; vain ihmisillä on. - Suhteessa kulttuuriin ihmisellä on kehityksellinen defenssi, identifikaatio (samaistuminen).

[Psykopatologia]

Mistä sen huomaa?
Voi olla vaikea huomata, jos ihminen lumeperustelee (rationalisoi) päätelmiään järkisyiksi.

Päänsäkyni johtuu pienistä painovoiman eroista eri paikkakunnilla.

[Hilppa]

Heitän nyt yhden esimerkin idealisoinnista, joka mielestäni on tuiki tavallinen defenssi. Arvostelkaa arvon toverit, onko kyse mielestänne idealisoinnista (mielellään perustelujen kera), olkaa hyvät.

Niin sanottu mustavalkoisen ajattelutavan osa, jota esiintyy monilla. Henkilö aloittaa puheensa korostaen, että joku on todella hyvä, fiksu, arvot kohdallaan, todella terveet mielipiteet esittäen painokkaasti esitellen kyseisen henkilön ominaisuuksia ja ikään kuin esittäytynyt kyseisen henkilön puolesta (puolestapuhujana). Kyse on kuulijoille tuntematon ihminen, joka suuruutensa esitellään. Kyse on melkein tavaksi muuttuneesta esittelytavasta, joka itseäni häiritsee. Kehua nyt muille jotain henkilöä erinomaiseksi ja joka ei ole paikalla ja on tuntematon kuulijoille. Kyse voi olla omasta sukulaisesta, (fysio)terapeutista (joka on sattumoisiin Suomen paras ja ainoa, joka osaa oikeasti parantaa) ja joka on Hyvä (ilman epäilyksiä). Idealisointi on rasitus kuulijoille. Särkyy korvat moista pullistelua kuunnellessa. Ja varsinkin, kun toistuu aina määrävälein. Melkein joka kerran tavatessamme saan kuulla jonkun olevan erinomainen (ylitse muiden tietenkin).

[Psykopatologia]

Voi olla idealisaatiota. (Vastakohta de-valuaatio.)

[Psykopatologia]

Aloitusviestin defenssien jako neljään luokkaan ja nimikkeiden näin suuri luku eivät kaikin osin ole perusteltavissa. Valitettavasti Psykiatrian oppikirjassa on (suunnilleen) samanlainen lista.

[Psykopatologia]

d e f e n s s i t

(usein Britanniassa defense, Yhdysvalloissa defence), minän suojautumiskeinot, suhteellisen automaattisia ja tiedostamattomia psyykkisiä prosesseja, jotka varjelevat erilaisilta ahdistuneisuuden kokemuksilta. Alatason tai ns. kleiniläinen primitiivinen defenssi-konstellaatio – split’iin pohjaavana – sisältää kieltämisen ja split’in sekä introjektion ja projektion. Alatasoa on myös acting out (”ageeraus”). Ylätason defenssejä – pääosin torjuntaan (re-pressioon) pohjaavina – ovat torjunta, eristäminen ja reaktionmuodostus.

On huomattava, että defenssit eivät ole fysiologisen mallin mukaisia ilmiöitä. Ne ovat vain kuvailevia lyhenne-ilmauksia useimmiten black box -tyyppisille psyykkisille tapahtumille, jotka päätellään lopputuloksista käsin. Psyykessä ei ole mitään esimerkiksi mekaanisten vipuvarsien kaltaisia rakenteita, jotka ihminen ottaa halutessaan käyttöönsä, vieläpä oman valintansa mukaan. – Tietoisemmista, usein enemmän ”ekstra-psyykkisistä” defenssien kaltaisista prosesseista ja toiminnoista käytetään välillä nimitystä coping-keinot.

Varsinkin yhdysvaltalaisesta psykoanalyyttisestä ego-psykologiasta (Hartmann, Kris & Loewestein ym.) on lähtenyt liikkeelle suuntaus, jossa defenssejä (käsittääkseni) käytetään (ikään kuin luonnontieteellisen mallin mukaisina) "kausaalisina" selityksinä psyykkisille prosesseille sen sijaan että ajateltaisiin defessien olevan (vain) abstaktisia lyhenne-merkintöjä psyykkisille tapahtumille. - Esimerkkinä voisivat olla mm. Kernberin tekstit.
20:38

[Lauri]

Heitän nyt yhden esimerkin idealisoinnista, joka mielestäni on tuiki tavallinen defenssi. Arvostelkaa arvon toverit, onko kyse mielestänne idealisoinnista (mielellään perustelujen kera), olkaa hyvät.

Niin sanottu mustavalkoisen ajattelutavan osa, jota esiintyy monilla. Henkilö aloittaa puheensa korostaen, että joku on todella hyvä, fiksu, arvot kohdallaan, todella terveet mielipiteet esittäen painokkaasti esitellen kyseisen henkilön ominaisuuksia ja ikään kuin esittäytynyt kyseisen henkilön puolesta (puolestapuhujana). Kyse on kuulijoille tuntematon ihminen, joka suuruutensa esitellään. Kyse on melkein tavaksi muuttuneesta esittelytavasta, joka itseäni häiritsee. Kehua nyt muille jotain henkilöä erinomaiseksi ja joka ei ole paikalla ja on tuntematon kuulijoille. Kyse voi olla omasta sukulaisesta, (fysio)terapeutista (joka on sattumoisiin Suomen paras ja ainoa, joka osaa oikeasti parantaa) ja joka on Hyvä (ilman epäilyksiä). Idealisointi on rasitus kuulijoille. Särkyy korvat moista pullistelua kuunnellessa. Ja varsinkin, kun toistuu aina määrävälein. Melkein joka kerran tavatessamme saan kuulla jonkun olevan erinomainen (ylitse muiden tietenkin).

Puoluekokousten puheenjohtajavalintojen edellä tätä "idealisaatiota" näkyy runsaasti ihan käytännössä. Muistuu mieleen Mauri Pekkarinen, joka toimittajan mukaan nousi lähes ilmaan kehuessaan muistaakseni Sipilää.

SDP:n jossain puoluekokouksessa joku nuorisojärjestön tyttö käytti Paavo Lipposesta luonnehdintaa "Hän on myös hyvin söpö." Silloin meinasin revetä.

Yliampuvissa idealisatioissa on se ongelma, että homma kääntyy päinvastaiseksi, kun idealisoija hoksaa, että asianomainen ei mikään yli-ihminen ollutkaan.

[jupe]

Fyysisellä tasolla defenssi voi ilmetä esim. kaventuneena hengityksenä ja pallean kouristustilana (yritys vähentää tunteen intensiteettiä).

[Kuutar]

Minä en tunnista itsessäni defenssejä, paitsi joskus saattaa ottaa joku asia pannuun.

Miten defenssit pystyisi tunnistamaan?

(Ja sen kyllä huomaa.)
Miten defenssi on tunnistettavissa, siinäpä onkin vaikea kysymys. Itse vastaisin tähän, että ehkä vastarinnasta. Kun kokee jotakin vastarintaa omissa tunteissaan tai ajatuksissaan, jota ei voi selittää järkisyillä.

Mistä sen huomaa?

Sinun tavastasi suhtautua tunteenomaisesti aiheisiin joista toistuvasti puhut.

[Kuutar]

Kuutar, mitä tarkoittaa:
Defenssit ovat myös reaktioita olosuhteisiin ja niiden esiintyminen riippuu siitä, millaisissa rajoissa ihminen voi elää tai ilmaista itseään.

Esimerkiksi vaikka idealisaatio, jos jonkun yhteisön normeissa jotain asiaa liikaa idealisoidaan , niin ei ole kyse vain yksilön defensseistä. Samoin jos kulttuuriin liittyy joidenkin asioiden kieltämistä.

Hankalia muotoiluja. Ainakaan yhteisöllä ei ole defenssejä; vain ihmisillä on. - Suhteessa kulttuuriin ihmisellä on kehityksellinen defenssi, identifikaatio (samaistuminen).

Kyllä yhteisöillä voi olla defenssejä, kuten tabuja.

[Psykopatologia]

Tuo (kaikki) on uutta minulle! - Ei yhteisöillä ole tabuja; yhteisöissä on. Tällöinkin tabujen "kantajia" ovat ihmiset.

[Kuutar]

Tuo (kaikki) on uutta minulle! - Ei yhteisöillä ole tabuja; yhteisöissä on. Tällöinkin tabujen "kantajia" ovat ihmiset.

Mikä on uutta sinulle?

[Psykopatologia]

Äsken esittämäsi.

10:36
Siis toisin sanoen mielestäni esittämäsi ei kestä kriittistä tarkastelua.

[Lauri]

Kyllä kai yhteisöllä voi olla kollektiivinen tabu tai defenssi.

Esimerkiksi Suomessa maahanmuuttajien tekemät rikokset. Niistä ei sovi puhua. Tämä tabu on tietysti ylhäältä määrätty, mutta se leviä sieltä hallinnosta ainakin osaan kansasta. Vain kovapäisimmät persut eivät halua tuota tabua kunnioittaa.

[Kyllästynyt]

Kyllä kai yhteisöllä voi olla kollektiivinen tabu tai defenssi.

Esimerkiksi Suomessa maahanmuuttajien tekemät rikokset. Niistä ei sovi puhua...

Eivät ne mikään tabu ole. Koko ajanhan niistä puhutaan.

[Lauri]

Puhutaan, koska kaikki eivät ole lähteneet mukaan. Ei kuitenkaan saisi puhua.

Esimerkiksi taannoin kahdeksan somalimiestä muuttuivat ruotsalaismiehiksi, kun tabua ei haluttu rikkoa. Tabun takia heidät myös vapautettiin.

Tämä on mielestäni aika vahva kollektiivinen defenssi, joissain piireissä.

[Psykopatologia]

Jos kärjistän: saa puhua, jos s a m a l l a ottaa esiin suomalaisten rötökset.

[Psykopatologia]

Tuollaiset tabut eivät oikein täytä defenssin määritelmää.